Suomi tarvitsee lisää korkeasti koulutettuja huippuosaajia. Tohtorikoulu valmistaa tieteen tekemiseen, työelämään ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Näiden taitojen avulla voidaan kehittää uusia ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin aina ilmastonmuutoksesta teknologisiin läpimurtoihin.
LUT-yliopiston tohtorikoulun koordinaattori Netta Tiippana sekä provostin tehtävään siirtyvä Mari Kallioinen-Mänttäri kertovat, millaista on opiskella tohtoriksi ja millaisia mahdollisuuksia koulutus avaa.
Miten tohtorikoulutukseen pääsee?
Tohtorikoulutukseen hakeutuminen edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa alalta, joka soveltuu väitöstutkimuksen aiheeseen. Koska kyseessä on tutkintoon johtava koulutus, hakijalla tulee olla jatko-opiskeluoikeus LUTissa. Opintoihin voi hakea joko itsenäisesti tai siten, että opiskelija hakee työskentelemään samalla yliopistolla nuorempana tutkijana. Tässä tapauksessa väitöskirjatyö on osa hänen työtään, ja hän toimii samanaikaisesti sekä työntekijänä että opiskelijana.
”Soveltuvan koulutustaustan lisäksi hakijoilta edellytetään sitoutumista tutkinnon suorittamiseen sekä oma-aloitteisuutta ja sinnikkyyttä viedä läpi monivaiheinen väitöstutkimus. Tohtoriopinnoissa väitöskirjaohjaajien rooli on oleellinen. Jatko-opiskelijalla ja väitöskirjaohjaajalla tulee olla yhteiset yliopiston strategiaan soveltuvat tutkimusintressit, ja tämä vaikuttaa merkittävästi tohtorikoulutettavien valintaan”, Tiippana kertoo.
Kuinka kauan väitöstutkimuksen tekeminen kestää, ja mitä se vaatii?
Tiippanan mukaan tohtoriopinnot voi suorittaa päätoimisesti nuoremman tutkijan työsuhteessa, jolloin työnkuvaan sisältyvät sekä väitöstutkimus että väitöskirjan laatiminen. Tähän kuluu yleensä noin kolmesta neljään vuotta. Opinnot on mahdollista suorittaa myös osa-aikaisesti muun työn ohessa tai apurahan turvin, jolloin aikataulu vaihtelee tapauskohtaisesti. Keskeistä on suunnitelmallinen eteneminen ja hyvä ohjaus.
”Tutkimustyö vaatii pitkäjänteisyyttä, epävarmuuden sietokykyä, motivaatiota ja uteliaisuutta. Tieteelliset tulokset syntyvät usein hitaasti, ja tutkimuskysymykset voivat muuttua työn edetessä. Tieteellisiä julkaisuja tehdään pääasiassa englannin kielellä, joten kirjallisella ja suullisella kielitaidolla on myös keskeinen merkitys tutkijan polulla etenemiselle – verkostoitumistaitoja unohtamatta.”
Millaista tukea LUT tarjoaa tohtoriopintoihin?
LUTin ohjaajat tukevat jokaisen tohtoriopiskelijan tutkimustyötä ja syväosaamisen kehittymistä. Yliopisto järjestää myös kursseja, joissa kehitetään työelämässä oleellisia valmiustaitoja, kuten viestintää ja esiintymistä.
”Tohtorikoulutuksen kokonaisuutta kehitetään jatkuvasti, jotta opiskelijoilla olisi parhaat mahdollisuudet menestyä urallaan. Yhtenä esimerkkinä on toukokuussa järjestettävä tohtorikoulun konferenssi, jonka kautta voimme tukea yli tieteenalojen tapahtuvaa verkostoitumista. Lisäksi olemme järjestäneet koulutusta liittyen patentointiin, rahoituksen hakemiseen sekä yrittäjyyteen”, Kallioinen-Mänttäri kertoo.
Miksi suomalainen yhteiskunta tarvitsee tohtorikoulutusta?
Kallioinen-Mänttäri painottaa, että yhteiskunnassa tarvitaan osaajia, jotka kykenevät tuottamaan tieteeseen perustuvia ratkaisuja. Tiede luo perustan päätöksenteolle, innovaatiolle ja kestävälle kehitykselle. Tähän tarvitaan tohtoreita, jotka ymmärtävät sekä yksityiskohdat että laajemmat vaikutukset.
”Tohtorikoulutus kehittää kykyä ajatella kriittisesti, viestiä vakuuttavasti ja toimia kansainvälisissä verkostoissa. Näitä taitoja tarvitaan tutkimuksen lisäksi hallinnossa, yrityksissä sekä julkisella sektorilla.”
Mihin töihin vaaditaan tohtorikoulutus?
Tohtorintutkinto avaa mahdollisuuksia työllistyä monille eri aloille ja moniin erilaisiin tehtäviin, kuten tutkimukseen, tuotekehitykseen, asiantuntijarooleihin sekä johtotehtäviin.
”On tärkeää muistaa, ettei väitöskirjan aihe myöskään määritä koko uraa. Usein muut tohtorikoulutuksessa kehittyvät taidot, kuten itsenäinen työskentely, ongelmanratkaisu ja projektinhallinta, mahdollistavat uusia uramahdollisuuksia”, Kallioinen-Mänttäri lisää.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
Kuinka kansainvälistä tohtorikoulutus LUTilla on?
Kallioinen-Mänttäri korostaa, että LUTin tohtorikoulutus on vahvasti kansainvälinen. Kampuksilla työskentelee tutkijoita kymmenistä eri maista, ja tutkimus tehdään pääosin englanniksi. LUT haluaa varmistaa, että tieto on helposti jaettavissa myös kansainvälisesti.
”Tohtorikoulutettavat verkostoituvat jo opintojensa aikana, ja moni pitää tärkeänä mahdollisuutta jakaa kokemuksiaan eri maista tulevien kollegoiden kanssa. Samalla syntyy myös merkittäviä yhteistyö- ja ystävyyssuhteita.”
Mikä on tohtorikoulutuspilotti, ja miten se näkyy LUTilla juuri nyt?
Tohtorikoulutuspilotti on Suomen hallituksen käynnistämä valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on uudistaa tutkijakoulutusta. Pilotin tavoitteita ovat muun muassa tohtoreiden määrän lisääminen, joustavampien koulutuspolkujen kehittäminen ja liikkuvuuden vahvistaminen yliopistojen ja työelämän välillä.
Pilotin kautta tuotetaan myös tietoa tutkintoprosessien kehittämiseksi sekä ohjauksen parantamiseksi. Lisäksi tavoitteena on jatkotutkintojen integrointi aiempiin opintoihin ja esimerkiksi mahdollisuus suorittaa maisterin tutkinto väitöstyön aikana.
”LUT on mukana seitsemässä kansallisessa pilottiohjelmassa, joiden myötä yliopistoon on rekrytoitu 44 uutta väitöskirjatutkijaa vuosiksi 2024–2027. Kaikki LUTin tasolla tehtävä tohtorikoulutuksen kehittämistyö kohdentuu kuitenkin kaikkiin jatko-opiskelijoihimme, eikä ainoastaan pilottiopiskelijoihin”, Tiippana kertoo.
Lisätietoja:
Mari Kallioinen-Mänttäri
