Energiayhteisöt ovat kotitalouksien, taloyhtiöiden, yritysten tai yhteisöjen muodostamia yhteenliittymiä, joissa energiaa tuotetaan joko kokonaan tai osittain omavaraisesti ja jaetaan yhteisön jäsenten kesken. Energiayhteisöjen tyypillisiä investointeja ovat aurinkopaneelit ja lämpöpumput sekä erilaiset älykkäät energiaratkaisut ja kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavat energiaremontit.
Fossiilisista polttoaineista irtautuminen koskettaa kaikkia. Myös kotitalouksilla on vihreässä siirtymässä keskeinen rooli, koska ne käyttävät noin neljänneksen Suomessa tuotetusta energiasta. Osittainenkin oman energian tuotanto hyödyttää kotitalouksia taloudellisesti ja on myös ympäristöteko. Energiayhteisöt mahdollistavat myös yhteisöllisen päätöksenteon energia-asioissa. Tämän seurauksena energiajärjestelmä demokratisoituu ja siten vahvistaa kansalaisten aktiivista roolia sähkömarkkinatoimijoina.
Energiayhteisöjen on arvioitu olevan yksi tärkeimmistä puhtaan energian edistäjistä. Euroopan unionin energiapoliittiset ohjelmat tukevat energiayhteisöjä, ja niiden perustaminen on ollut Suomessa mahdollista loppuvuodesta 2021 lähtien.
Energiayhteisöjä on kolmenlaisia
Lähes kuka tahansa voi perustaa energiayhteisön tai liittyä sellaiseen. Energiayhteisö voi olla tyypiltään joko kiinteistön sisäinen, kiinteistörajat ylittävä tai hajautettu.
Suomessa on valtava potentiaali kiinteistön sisäisille energiayhteisöille, sillä noin neljännes rakennuskannasta on asunto-osakeyhtiöitä, joissa on jo totuttu yhteiseen päätöksentekoon.
Kiinteistörajat ylittävä energiayhteisö syntyy, kun esimerkiksi yhdellä tai useammalla tontilla sijaitsevat aurinkopaneelit liitetään osaksi naapuruston yhteistä sähköverkkoa, josta tuotettu sähkö jaetaan ennakkoon sovitulla tavalla osakkaiden kesken.
Hajautetut energiayhteisöratkaisut sopivat hyvin esimerkiksi kesämökeille. Mökillä tuotetun ylimääräisen sähkön voi myydä jakeluverkkoyhtiölle tai käyttää kotona. Tämä onnistuu joko solmimalla sopimuksen suoraan energiayhtiön kanssa tai liittymällä osaksi virtuaalista energiayhteisöä.
Kokonaan hajautetussa uusiutuvaan energiaan pohjautuvassa järjestelmässä sähkö tuotetaan kulutuskohteen ulkopuolella ja jaetaan julkisia sähköverkkoja pitkin. Tämäkin voi olla keskitetyn energiajärjestelmän tapaan yhteisöllinen toimintamalli, jos energian loppukäyttäjät ja yhteisöt omistavat tuotannon. Tanska ja Saksa ovat Euroopan edelläkävijöitä demokraattisessa energiantuotannossa, sillä kansalaiset ja yhteisöt omistavat yli puolet tuulivoimaloista ja muista uusiutuvan energian tuotantolaitoksista.
Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2023 julkaiseman selvityksen mukaan hajautetut energiayhteisöt edistäisivät Suomessakin merkittävästi paikallista ja kestävää energiantuotantoa.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Pienemmät sähkölaskut, parempi kriisinkestävyys
Apulaisprofessori Eeva-Lotta Apajalahden mukaan energiayhteisöjen hyödyt voidaan jakaa taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöhyötyihin.
Energiayhteisöt voivat pienentää sähkölaskua ja mahdollistaa ylimääräisen tulonlähteen jäsenilleen. Yhteisön tuottamasta sähköstä ei tarvitse maksaa sähköveroa, jos tuotanto jää alle 800 megawattituntiin (MWh) vuodessa. Energiayhteisöt eivät myöskään ole arvonlisäverovelvollisia (ALV), jos sähköä tuotetaan vain omaan käyttöön tai ylijäämätuotannon jälleenmyynti on vähäistä.
Energiayhteisöt voivat vahvistaa yhdessä tekemistä ja voimaannuttaa ihmisiä tekemään enemmän energiaan liittyviä päätöksiä. Apajalahti uskoo, että energiaan liittyvien tietojen ja taitojen karttuessa yhä useammasta passiivisesta sähkönkuluttajasta voi tulla halutessaan aktiivinen energiakansalainen.
Lähellä tuotettu energia parantaa energiatehokkuutta ja edistää ympäristöystävällisyyttä. Lisäksi se vahvistaa kriisinkestävyyttä, sillä energiayhteisöt voivat tuottaa oman energiansa ja mahdollisesti toimia myös paikallisina varavoimaloina sähkönjakelun häiriötilanteissa.
Energiayhteisön voi perustaa sekä maalle että kaupunkeihin
Energiayhteisöjen perustamiseen on saatavilla kattavasti opastusta, kuten Elenian ja VTT:n julkaisema energiayhteisökäsikirja, joka on päivitetty vuonna 2024.
Apajalahti vinkkaa, että energiayhteisön suunnittelu kannattaa aloittaa kartoittamalla lähellä sijaitsevat uusiutuvan energian lähteet, jotka voisivat soveltua yhteisölliseen energiantuotantoon. Esimerkiksi aurinkopaneeleille voi löytyä ihanteellinen sijainti naapurin kesantopellolta, jos oma tontti on varjoisa.
Energiayhteisöjä voi perustaa myös kaupunkeihin, sillä aurinkopaneelit ja maalämpö soveltuvat myös kerrostaloihin. Esimerkiksi Helsingissä on mahdollista porata myös lämpökaivoja jalkakäytävän tai puistoalueiden alle, mikäli muut ehdot näihin täyttyvät.
Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään, että uusien energiayhteisömallien mahdollisuuksia tutkittaisiin lisää niiden houkuttelevuuden lisäämiseksi. Suomeen tarvitaan lisää hajautettua energiantuotantoa, mikrotuotantoa ja energiatehokkaita ratkaisuja.
LUT-yliopisto tarjoaa tutkittua tietoa energiasta
- LUT on energiatutkimuksen johtava yliopisto, joka julkaisee joka toinen vuosi kattavaa energiaselontekoa. Ensimmäinen selonteko julkaistiin vuonna 2022 ja toinen vuonna 2024.
- Energiaselonteko on tieteelliseen tutkimukseen perustuva raportti, joka tarjoaa luotettavaa tietoa energiajärjestelmän tilasta ja kehityssuunnista. Lisäksi raportti kuvaa erilaisia energiantuotantotapoja.
- Kirjoittajat ovat energiajärjestelmien tutkijoita LUT-yliopistossa.
- Selonteko on tarkoitettu niin asiantuntijoille, päättäjille kuin tavallisille kansalaisillekin.
Lisätietoja:
