Luontokato on jäänyt yrityksissä koronan ja ilmastonmuutoksen jalkoihin – LUT-kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Anne Quarshie kertoo, miksi nyt olisi oiva hetki toimia

Yritysten yhteiskuntavastuusta keskustelu on painottunut pitkälti ilmastonmuutoksen torjumiseen, vaikka samaan aikaan biologisen monimuotoisuuden häviäminen on yksi vakavimmista ympäristöhaasteista maapallolla. Jopa miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon tulevina vuosikymmeninä (YK:n raportti 2019).

"Valtioiden sitoumukset ja toimet eivät yksin riitä, tarvitsemme yritykset ja kuluttajat mukaan taistoon luonnon puolesta. Yritysten aktiivisuus luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin turvaamiseksi on toistaiseksi ollut liian vähäistä. Yritysjohtajille Suomessa kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa vain kahdeksan prosenttia vastaajista sanoi, että biodiversiteetti on heille erittäin tärkeä yritysvastuun painopistealue, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Anne Quarshie.

Kankea reagointi luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi johtuu Quarshien mukaan esimerkiksi siitä, että biodiversiteetti on vaikea ja abstrakti asia, eikä sen vähenemistä ole helppo havaita. Yritysjohto, työntekijät ja kuluttajat eivät helposti hahmota, mistä oikeastaan on kyse ja miten asiaan voisi vaikuttaa.

"Ihminen voi seistä keskellä metsää tai niittyä tajuamatta, että lajisto on aiempaa köyhempää."

Toisaalta keskustelukulttuuriin tapaa mahtua vain yksi aihe kerrallaan ja tällä hetkellä se on korona. Biodiversiteettikato eli kansan kielellä luontokato on kuitenkin todellisuutta. Meneillään oleva massasukupuuttoaalto on ensimmäistä kertaa maapallon historiassa ihmisen aiheuttama. Sitä voimistavat esimerkiksi metsäkato ja muut maankäytön muutokset, ylikalastus ja muu eläinten ja kasvien liikakäyttö, ilmastonmuutos, saastuminen sekä haitallisten vieraslajien lisääntyminen. Taustalla vaikuttavat voimakas väestönkasvu, elintason nousu ja kulutuskeskeisyys.

Yritykset ovat Quarshien mielestä keskeisessä asemassa vaarallisen kehityskulun pysäyttämisessä.

"Yritysjohtajat voivat vaikuttaa nostamalla luontokadon tapetille ja antamalla asiaan tarttumiselle vahvaa tukea. Ymmärryksen luomisen jälkeen yritysten täytyy selvittää toimintansa ja toimitusketjujensa suorat ja epäsuorat yhteydet biodiversiteettiin. Yritykset voivat vaikuttaa myös vauhdittamalla kuluttajien kestäviä valintoja ja elämäntapoja".

Hänen mielestään yrityksillä olisi juuri nyt olisi loistava tilaisuus luoda kuluttajille uusia tai aiempaa parempia biodiversiteettiä tukevia tuotteita ja palveluita. Näin siksi, että koronapandemia on jo tutkitusti muuttanut ihmisten kulutuskäyttäytymistä ja elämänarvoja. Quarshie viittaa Sitran tekemään Elämäntavat pandemian jälkeen -selvitykseen (2020).  Sen mukaan suomalaiset ovat määrittelemässä uudelleen sen, mitä on hyvä elämä. Kestävän ja hyvän elämän ratkaisuille on kysyntää, johon yritystenkin kannattaisi vastata.

"Koronapandemia on avannut ihmisten silmät elintapojemme kestämättömyyteen ja vähentänyt turhaa kuluttamista. Ihmiset ovat nyt vastaanottavaisia valitsemaan luonnon kannalta nykyistä kestävämpiä tuotteita ja palveluita, mikäli niitä on saatavilla", Quarshie toteaa.

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon

Vaikka Suomessa kolme neljäsosaa maa-alasta on metsää, eikä luonnon monimuotoisuus ole alkujaankaan yhtä rikasta kuin vaikkapa Amazonin sademetsissä, Quarshien mukaan kenelläkään ei ole varaa taputella itseään selkään.

Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja allekirjoittanut ensimmäisten maiden joukossa tärkeimmän luonnon monimuotoisuutta turvaavan yleissopimuksen CBD:n (The Convention on Biological Diversity), joka tuli voimaan jo 1993. Myös EU-parlamentin mukaan kaikissa EU:n päätöksissä tulisi ottaa huomioon vaikutukset biodiversiteettiin.

"Suomen alkuperäinen tavoite oli pysäyttää maamme sisäinen luontokato vuoteen 2020 mennessä. Tässä epäonnistuttiin, mikä on huolestuttavaa, vaikka tavoite olikin toimenpiteisiin nähden kunnianhimoinen", Quarshie sanoo.

Quarshie lisää, että Suomen rajojen sisäpuolella etenkin metsäala, maatalous, rakentaminen ja muut maankäyttöön vaikuttavat alat ovat biodiversiteetin kannalta keskeisiä. Esimerkiksi metsissä oleva lahopuun määrä, metsänhoitokäytännöt sekä maanviljely- ja karjankasvatustavat vaikuttavat lajistojen rikkauteen.

Globaaleissa toimitusketjuissaan yritysten olisi hyvä tarkastella esimerkiksi sellaisia raaka-aineita, jotka kiihdyttävät metsäkatoa. World Resources Instituten uuden tutkimuksen mukaan metsäkadon kannalta olennaisia maataloushyödykkeitä ovat kansainvälisesti erityisesti karja, palmuöljy, soija, kaakao, kumi, kahvi ja plantaaseilla tuotettu puukuitu.

"Olisi hienoa, jos Suomi voisi näyttää koko maailmalle esimerkkiä luontokadon torjumisessa. On totta, etteivät yksittäisen suomalaisen yrityksen tai kuluttajan valinnat ratkaise globaalia ongelmaa, mutta vastuu on tässäkin kriisissä jaettu ja kokonaisuus muodostuu yksilöiden ja yhteisöjen toimista".

LUT-kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Anne Quarshie on tutkinut jo vuosia sitä, kuinka yritykset voivat kehittää toimintaansa ja käytäntöjään luonnon suojelemiseksi. Hänen tutkimukselliset kiinnostuksen kohteensa ovat vastuullinen liiketoiminta ja hankinta, kestävää kehitystä edistävät muutosprosessit sekä kriisinhallinta. Ennen akateemista uraansa hän työskenteli Reilu kauppa ry:ssä.

 

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Anne Quarshie, 050 433 2514, anne.quarshie@lut.fi

Lue seuraavaksi: