Tällä sivulla
Tietotyö vaatii tekijältään yleensä laajaa, poikkitieteellistä tietopohjaa. Siksi sen automatisointia pidetään erittäin vaikeana, koska tietokoneet ovat toistaiseksi hyviä vain tietyn erityistehtävän suorittamisessa. Tietotyöammattilaisista onkin kovin kysyntä ja heidän työllisyytensä kasvaa tasaisesti.
"Suomessa on jo havaittavissa trendi, että niiden ammattien työllisyys, joissa työtehtävät sopisivat tekoälyn suorittamiksi, laski keskimäärin vuosina 2011–2018. Joten voittajat näyttävät olevan niitä, jotka työskentelevät aloilla, jotka soveltuvat heikommin koneoppimiseen", sanoo tekoälyn vaikutusta Suomen työmarkkinoihin tutkinut kauppatieteiden maisteri Angelina Efremova.
Työmarkkinoiden selviytyjiä voivat olla ne, joiden työhön liittyy paljon sosiaalista kanssakäymistä, kuten palvelu- ja myyntityöntekijät, valmentajat, henkilökohtaiset kouluttajat tai ravintola-alan työntekijät.
Pelkkä erikoistuminen ei ole välttämättä enää etu. Ammattilaiset, joilla on laaja tietopohja ja osaamisalue, kuten kotihoidon työntekijät, luovien alojen työntekijät, tutkijat ja ICT-asiantuntijat, ovat vahvoilla.
Täysin uudet ammatit syntyvät hyvin usein joko tekniikan tai IT-alan pariin sekä ympäristöalalle.
"Automaatio ei aina perustu tekoälyyn ja koneoppimiseen. Pilviteknologiat, alustatalous, mobiilisovellukset, virtuaalinen ja lisätty todellisuus, kvanttilaskenta – nämä kaikki saattavat myös vaikuttaa työmarkkinoihin", Efremova sanoo.
Palvelusektori voi olla kunnan pelastus
Tekoälyn kehitys vie Suomessa työpaikkoja todennäköisimmin erilaisilta virkailijoilta, kuten työllisyystilastoista voidaan nähdä jo nyt. Mikä tahansa ammatti, joka vaatii paljon matemaattisia taitoja, johon sisältyy rutiinityötä ja joka voidaan tehdä tietokoneella, on toinen huolenaihe.
Melko rutiininomaiset työt, joihin liittyy tietojen keräämistä ja käsittelyä, dokumentointia, arkistointia ja talousalan toimistotyötä, ovat tehtäviä, joihin sisältyy paljon helposti automatisoitavia tehtäviä. Myös rutiininomainen fyysinen työ on korvattavissa tekoälyn keinoin.
Angelina Efremova sanoo, että tulevaisuudessa myös muita vähemmän rutiininomaisia tehtäviä saatetaan automatisoida, joten työntekijöiden on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan ollakseen valmiina muutoksiin.
Koska Suomella on hallituksen tukemana kunnianhimoiset suunnitelmat tekoälyn kehittämiseksi, esimerkiksi kirjanpitoalan ammattilaisten ja raskaan liikenteen kuljettajien työtilanne saattaa muuttua lähitulevaisuudessa aiempaa huonommaksi.
"Nämä työpaikat eivät todennäköisesti häviä kokonaan, mutta tehtävät ja vastuut saattavat muuttua merkittävästi", Angelina Efremova sanoo.
Vaikka Efremovan tutkielma ei ota kantaa kuntien taloudelliseen tilanteeseen, on selvää, että mahdollisuudet työtehtävien automatisointiin vaihtelevat alueittain. Efremova sanoo, että jos kunnan ei ole mahdollista päästä kiinni teknologian kehitykseen, sen tulisi edistää palvelusektoria, koska monet palveluammatit ovat edelleen automaation pullonkaula.
"Henkilökohtaisilla palveluilla on suuri kysyntä Suomessa, eivätkä ne vaadi suurta teknologista kehitystä."
Asiantuntijalla voi olla sata työnantajaa
LUT-kauppakorkeakoulun professori Karl-Erik Michelsen sanoo, että robotiikka ja tekoäly vievät tulevaisuudessa suurelta keskiluokalta työpaikkoja, ja koko työnteon käsite pitää ajatella uusiksi. Hän antaa esimerkin maatalouden parista.
"Tukipolitiikka on ajanut maatilallisia mieltämään itsensä teollisina työntekijöinä, jotka saavat rahaa sen perusteella, kuinka suurta alaa viljellään tai kuinka suurta karjaa pidetään. Maatalousyrittäjät ovat moniosaajia, joiden asiantuntemukselle olisi kysyntää esimerkiksi sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Mikseivät he voisi myydä osaamistaan verkossa asiantuntijapankissa, ja vastaus moneen pulmaan löytyisi vain yhden klikkauksen päästä?"
Vastaava asiantuntijuuden myyminen lisääntyy tietotyöaloilla. Michelsenin poika on paraikaa Yhdysvalloissa töissä yrityksessä, joka välittää globaalisti eri alojen osaajia puhujiksi korvausta vastaan. Esimerkiksi suomalainen biolääketieteen asiantuntija voi pitää 15 minuutin puheenvuoron toiselle puolelle maailmaa.
Michelsenin mukaan globalisaatio muuttaa muotoaan ja big data ei ole enää vain dataa, vaan myös ihmisiä.
"Ihmisellä voi olla kerrallaan vaikka sata työnantajaa. Osaaminen ja suorituskyky ratkaisee, ei ikä tai fyysinen sijainti."
Yleinen palkkataso ei välttämättä nouse, vaan varallisuus kasaantuu teknoaristokratialle, kuten Bill Gatesin ja Elon Muskin kaltaisille miljardööreille. Kokonaistalousvaikutuksen kautta vauraus leviää yhteiskuntaan elintason nousuna.
"Onhan esimerkiksi vapaa-aikamme lisääntynyt jo nyt digitalisaation ansiosta. Puhumme silti niin valtavasta työn murroksesta, että on selvää, että osa meistä sopeutuu muutokseen paremmin kuin toiset. Kaikille vapaus johtaa itse omaa työtään ei sovi".
Michelsen uskookin, että elämme vielä jonkin aikaa siten, että kaksi erilaista maailmaa ovat rinnakkain. Toisessa sovelletaan sata vuotta vanhaa tapaa valvoa työaikaa, toisessa vedetään palavereita aamuyöstä ja käydään lenkillä kesken työpäivän.
Tekoälyn kehityksen nopeutta on liioiteltu
Efremova sanoo, että tekoälyn merkitystä ihmisyhteisölle on liioiteltu arvioitaessa sitä, miten nopeasti tekoälyn kehitys meihin vaikuttaa.
"Itse asiassa tekoälyn ja koneoppimisen potentiaali paljastuu paljon hitaammin kuin on luultu. Markkinoilla on siis aikaa valmistautua muutoksiin, kun ne tapahtuvat vähitellen. Teknologian kehittymisen vaikutuksia tulisi kuitenkin tutkia perusteellisesti, jotta työntekijöitä voidaan valmistaa muutoksiin ja antaa heille tarvittavat tiedot ja taidot."
Efremovan tutkielma Changes in labor demand and supply in the Finnish labor market under the impact of digital technologies liittyy laajempaan LUT-kauppakorkeakoulussa tekeillä olevaan tekoälytutkimukseen, jota johtaa professori Kaisu Puumalainen. Osana tutkimusprojektia tehtiin myös toinen pro gradu, Effect of machine learning on competitiveness of regions in Finland.
Kauppatieteiden maisterin Artur Mossolaisen tekemän tutkielman mukaan koneoppimisella on myönteinen vaikutus kuntien talouteen. Tekoälyn hyödyntäminen kasvattaa tuotettujen tavaroiden sekä palveluiden arvoa ja parantaa työn tuottavuutta. Kunnissa, joissa voidaan hyödyntää muita enemmän automaatiota ja tekoälyä, on parempi kilpailukykypotentiaali.
Tekoälytutkimus on Viipurin Taloudellisen Korkeakouluseuran (VITAKO) rahoittama.
Esimerkkejä ammateista, joissa suuri osa tehtävistä voidaan korvata tekoälyllä:
- pankkivirkailijat
- sihteerit
- postinkuljettajat
- lajittelijat
- HR-ammattilaiset
- myyntityöntekijät
- matkaoppaat
- järjestelmänvalvojat
- neuvontavirkailijat
- kassanhoitajat
- lippuhenkilöstö
- kirjanpitoalan ammattilaiset
- raskaan liikenteen kuljettajat
Lisätietoja:
Kaisu Puumalainen
