moss-covered rock in autumn
Julkaistu 28.11.2022 klo 09:26
Päivitetty 29.11.2022 klo 11:38
Tällä sivulla

”Tutkimuksemme kohde, digitaaliset kiertotalousalustat, on uudenlainen ja tehokas tapa parantaa ylijäämäresurssien hyötykäyttöä”, sanoo professori Paavo Ritala LUT-kauppakorkeakoulusta.

”Parhaassa tapauksessa alustataloutta hyödyntämällä saadaan vähennettyä ympäristökuormaa, kasvatettua kiertotalousliiketoimintaa ja edistettyä kiertotalousajattelua.”

LUT-kauppakorkeakoulun tuoreesta tutkimuksesta ilmenee myös, että yritykset pystyvät tehostamaan toimintaansa keskittymällä ydinliiketoimintaansa ja jättämällä esimerkiksi varastoinnin ja tuotteiden lähetyksen yrityskumppaneille. Keskittyminen kiertotalousalustan tehokkaaseen organisointiin, lisäarvon tuottaminen alustan käyttäjille sekä liiketoiminnan skaalaaminen verkostovaikutuksia hyödyntämällä ovat avainasemassa.

”Yritykset ja kuluttajat tarvitsevat usein taloudellisia kannustimia liittyäkseen kiertotalousalustaan. Mahdollisuus markkinoiden kasvuun ja kehittymiseen sekä resurssien säästyminen ovat yksi tällainen kannustin”, Ritala sanoo. 

left

LUT-kauppakorkeakoulun tutkimus

  • tarkasteli sitä, kuinka digitaalisia alustoja voidaan käyttää kiertotalouden edistämiseen
  • tutki kymmentä Euroopassa toimivaa kiertotalousalustaa
  • hyödyntää metaorganisaation käsitettä; metaorganisaatiot ovat organisaatioita, jotka ovat muiden organisaatioiden muodostamia
  • luo mallin mekanismeista, jotka havainnollistavat kuinka kiertotalousalustat edistävät taloudellisen ja ympäristönäkökulmat huomioivan arvon luomista
  • suosittaa, että alustaorganisaatiot keskittyvät toimijoiden yhteensovittamiseen, kiertotalousmallien kehittämiseen sekä turvallisten maksutapahtumien varmistamiseen
  • ehdottaa, että kiertotalousyritykset delegoivat ydintoimintaan kuulumattomat toiminnot alustakumppaneille, jotka voivat suorittaa ne kustannustehokkaammin
  • on nimeltään Digital Platforms for the Circular Economy: Exploring Meta-Organizational Orchestration Mechanisms. Tutkimusartikkeli ilmestyi Organization & Environment -erikoisnumerossa The Organizational Dynamics of Business Models for Sustainability.
right
Outi Blackburn
Kaikki jakamistalouden ja digialustojen toimintamallit eivät ole kestäviä, vaikka näin voisi helposti kuvitella.
Outi Blackburn
nuorempi tutkija, LUT-kauppakorkeakoulu
left

Kiertotalousajattelua rakennus- ja ravintola-alalla

Yksi tutkimukseen osallistuneista kiertotalousyrityksistä on suomalainen Netlet. Kyseinen start up -yritys myy rakennusalan yrityksille raksanoutopalvelua, jossa työmaajätteet noudetaan veloituksetta, tarkistetaan, käsitellään ja pannaan myyntiin Rakennusoutlet.com-verkkokaupassa. Lisäksi rakennusmateriaalien valmistajat, maahantuojat, tukkurit ja rakennusliikkeet voivat myydä ylijäämää Rakennusoutletissa myös omatoimisesti.

Ympäristöministeriön mukaan rakennusala tuottaa globaalisti noin 35 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 prosenttia jätteestä. Suomessa valtaosa (85 prosenttia) alan jätteistä syntyy korjaushankkeissa ja rakennusten purkamisissa, loput uudisrakentamisessa. EU-maiden piti pystyä kierrättämään 70 prosenttia rakennusalan jätteistä jo vuoteen 2020 mennessä, mutta tällä hetkellä kiertoon saadaan hieman yli puolet jätekuormasta.

LAB-ammattikorkeakoulun RAPA-hankkeen mukaan rakennusalalla syntyvää jätettä on mahdollista uusiokäyttää esimerkiksi tavallista kevyempien betoniporsaiden tekemisessä.

Toinen tutkimusesimerkki, ruokahävikkiä torjuva ResQ-sovellus, tarjoaa kuluttajalle mahdollisuuden ostaa ylijäämäruokaa alueen ravintoloista, kahviloista ja ruokakaupoista. Palveluntarjoajille ResQ lupaa, että ruuan myyminen sovelluksen kautta kasvattaa liikevoittoa 2–6 prosenttia.

ResQ:n edustaja kommentoi tutkimuksessa, että ylijäämäruuan jakelu olisi hyvin vaikea toteuttaa ilman digitaalista alustaa. Asiakkaat eivät saisi tarpeeksi nopeasti tietoonsa, mistä ruokaa hakea, ja toisaalta palveluntarjoajalla ei olisi mitään varmuutta käyttäjien suosiosta.

”Yksittäistä ihmistä houkuttelee monipuolinen tarjonta ja palvelun käytön helppous. Mitä lähempänä kuluttajan jokapäiväistä reittiä tarjonta on, sitä aktiivisemmin he haluavat käyttää alustaa. Palveluntarjoajien tyytyväisyys puolestaan kasvaa, mitä enemmän heillä on aktiivisia käyttäjiä lähietäisyydellä.”

left

Alustojen nopea kehitys vaikeuttaa toiminnan seuraamista

Tutkimuksen fokus oli kestävän liiketoiminnan edistäminen kiertotalouden avulla, mutta sivuhuomioitakin nousi esiin. Tutkimuskentällä ei ole vielä täyttä varmuutta kiertotalousyritysten todellisesta ympäristövaikutuksesta.

”Erilaiset alustatalouden yritykset ja toimintamallit kehittyvät niin vauhdilla, ettei tutkimus tahdo pysyä perässä. Yksittäisen yrityksen digivalloitus saattaa kehittyä muutamassa kuukaudessa luonnostasolta valmiiksi vaikkapa Afrikan markkinoille”, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun nuorempi tutkija Outi Blackburn, joka tutki digitaalisia kiertotalousalustoja yhdessä Ritalan ja australialaisen RMIT-yliopiston apulaisprofessorin Joona Keräsen kanssa.

”Vauhti aiheuttaa sen, ettemme välttämättä tiedä, mitä kaikkea markkinoilla tapahtuu. Meidän tutkijoiden isona haasteena on selvittää, kuinka ympäristöä huomioivaa digitaalisten kiertotalousalustojen toiminta todellisuudessa on”, Blackburn kertoo.

Jatkossa tarvitaan kunnon kokonaisarviota, jotta saadaan selville, kuinka kestävällä pohjalla kiertotalousalustojen ympäristövaikutus on. Pahimmillaan jakamistalous voi lisätä ympäristön kuormitusta.

”Etenkin jos tuotteiden tai palvelujen kuluttaminen lisääntyy kiertotalous- tai jakamistaloudessa, niin silloin voi olla, että ympäristövaikutus ei ole toivotunlainen. Toisaalta meidän tutkimuksessamme mukana olleilla yrityksillä oli pyrkimyksiä arvioida tätä ja parantaa mittarointia”, Ritala sanoo.

Jakamistaloutta hyödyntävät kuluttajatkaan eivät välttämättä käytäkään säästyneitä eurojaan yhteiseen hyvään tai jakamansa kulkuneuvon korjaamiseen, vaan vaikkapa lentomatkailuun.

”Kuten kaikki jo tiedämme, lentomatkailu on merkittävä päästöjen aiheuttaja. Kulutuskäyttäytymisen muutoksella on suuri rooli”, Blackburn toteaa.

Klassisen esimerkin mukaan nelihenkinen perhe voisi ajaa polttomoottoriautolla yli 10 vuotta yhden Thaimaan matkan päästöillä.

”Kaikki jakamistalouden ja digialustojen toimintamallit eivät siis ole kestäviä, vaikka näin voisi helposti kuvitella.”

Blackburn sanoo, ettei etenkään pienyrityksiä tulisi jättää painimaan yksin ympäristötavoitteiden kanssa.

”Tarvitaan tietoisuuden lisäämistä ja laajaa päätöksentekijöiden sekä yritysten yhteistyötä. Tietoisuuden lisäämisessä yhteiskunnan päättäjillä on iso rooli.”

right

Mikä kiertotalous ja jakamistalous?

Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen sekä tuotteiden ja materiaalien kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön.

Kiertotalousyrityksiä ovat esimerkiksi suomalainen infra-alan Combi Works, joka tarjoaa yrityksille tehdastuotantoa palveluna. Yritys ei omista itse yhtäkään tehdasta, vaan käyttää tuotantoon muiden tehtaiden hukkakapasiteettia. Muita esimerkkejä kiertotalousyrityksistä ovat esimerkiksi nettikirppari Tori.fi, poisto- ja jäännöserinä ruokaa ja käyttötavaraa myyvä Fiksuruoka.fi ja kierrätettyjen vaatteiden verkkokauppa Emmy.

Jakamistalous on ajattelutapa, jossa mahdollisuus käyttää tavaroita ja palveluita on tärkeämpää kuin niiden omistaminen.

Erilaiset digitaaliset alustat ja sovellukset, kuten naapureiden apua ja tavaroita välittävä Nappi Naapuri, asunnonvuokrauspalvelu Airbnb ja yhteiskäyttöautot mahdollistavat jakamistalouden.

Digitaaliset alustat ovat teknologisia järjestelmiä, eräänlaisia virtuaalisia markkinapaikkoja, joilla voidaan kerätä, analysoida, tallentaa ja jakaa liiketoiminnan eri lähteiden dataa vuorovaikutuksessa eri käyttäjäryhmien kanssa sekä mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen vaihdanta eri osapuolten välillä.

Lähteet: Tulevaisuustalo Sitra, kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset, valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva, Swipe (Smart Work in Platform Economy / Petri Rouvinen, ETLA.

Lisätietoja:

Lue seuraavaksi:

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.