Julkaistu 23.06.2021 klo 11:24
Päivitetty 13.04.2022 klo 15:50
Tällä sivulla
left

Media & sosiaalinen media

Kaikki tuntevat ilmiön: verkossa voimme valita itse vain meitä itseämme miellyttävät sisällöt tai sitten algoritmit ohjaavat meitä samalla tavalla ajattelevien pariin. LUT-kauppakorkeakoulun tutkijaopettaja Päivi Maijanen sanoo, että someliikkeet karkaavat median käsistä, mikä vaikeuttaa niiden taustalla vaikuttavien todellisten intressien seuraamista.

"Someliikkeet ja somekuplat tekevät median työstä haastavaa siksi, että on vaikeampaa tietää, kuka niiden taustalla käyttää valtaa. On silti hyvä muistaa, että erilaisia kuplia on ollut aina. Some vahvistaa, mutta myös moninaistaa niitä", Maijanen sanoo.

Maijanen tarkentaa, että verkko ja sosiaalinen media ovat mahdollistajia maissa, joissa vapaa lehdistö on vain unelma. Oppositio ja sananvapaus pysyvät hengissä internetissä.
Verkossa toimii myös useita riippumattomia tutkivan journalismin ryhmiä, kuten suomalainen Long Play. Aikana, jona mediatalot säästävät ja irtisanovat toimittajia, on edelleen kysyntää laadukkaalle journalismille ja pitkille jutuille.

Useimpiin uutisiin luottaa yhä 56 prosenttia suomalaisista, mikä kansainvälisesti verrattuna korkea luku.

"Vapaan median rooli demokratian kivijalkana ei ole katoamassa mihinkään. Päinvastoin, riippumattoman ja luotettavan tiedon merkitys on vain korostunut koronapandemian myötä. Meillä on Suomessa vapaan lehdistön suhteen ylellinen tilanne, mutta emme saisi pitää sitä itsestäänselvyytenä. Journalistit tarvitsevat uusia työkaluja", Maijanen sanoo.

Maijanen on mukana kolmevuotisessa EU-rahoitteisessa ScreenME -projektissa, jossa tuotetaan media-alan yrityksiä hyödyttävää opetus- ja tutkimusmateriaalia yliopistojen ja verkkomedian yhteistyöllä. ScreenME tulee sanoista screen media entrepreneurship eli verkkomediayrittäjyys.

Kaikkiaan seitsemän yliopistoa osallistuu projektiin, jota johtaa Tallinnan yliopisto.

"Yksi kysymys on se, miten tutkimuksesta saataisiin yhteiskunnallisesti vaikuttavampaa. Meidän tutkijoiden pitäisi viestiä paljon nykyistä enemmän julkisuuteen siitä, mitä teemme. Mediatutkimus on yksi väylä, sillä media kiinnostaa kaikkia. Jokainen meistä on jollain tavalla median kuluttaja. Tutkija ei voi kuitenkaan lähteä mukaan sensaatiohakuisuuteen tai intoilla kuplien mukana."

right
Päivi Maijanen-Kyläheiko.
Meillä on Suomessa vapaan lehdistön suhteen ylellinen tilanne, mutta emme saisi pitää sitä itsestäänselvyytenä.
Päivi Maijanen
Tutkijaopettaja, LUT-kauppakorkeakoulu

Poliittiset liikkeet

Kuvitelkaamme itsemme keskelle mielenosoitusta. Perinteisessä tilanteessa journalisti tietää, kuka tilaisuuden järjestää ja miksi, kuka on johdossa ja kenelle pitää soittaa, jos tarvitsee lisätietoa vaikkapa mielenosoituksen aiheesta. Jos mielenosoitus ryöstäytyy käsistä, journalisti tietää, kuka on vastuussa – esimerkiksi puoluejohtaja.

Yle News Labin päällikkö Jukka Niva sanoo, että verkossa organisoidutaan eri periaatteilla, mikä haastaa perinteisen journalistisen prosessin.

"Sinänsä hienoa, ettei virallista hierarkkista organisaatiota tarvita enää mielenosoituksen järjestämiseen. Mutta kuka on vastuussa, kun netissä organisoidutaan vapaasti? Ketä toimittajan pitäisi haastatella kiireisenä uutispäivänä, jos haluaa vastauksia?", Niva kysyy.

Poliittiset liikkeet eivät enää tarvitse yhtä selkeää johtajaa. Koska median täytyy pystyä kertomaan, miksi jotain tapahtuu, media tarvitsee tässä tilanteessa niitä uusia työkaluja.

"Jos seuraa esimerkiksi somea, mistä tietää, mitkä ryhmät ja alustat ovat asian kannalta olennaisia?"

right

Globaalit verkkoyhtiöt

Tekoälystä voisi tulla journalistin apuri vielä nykyistä enemmän. Uutisrobotit pystyvät jo nyt tekemään esimerkiksi yksinkertaisia urheilu-uutisia. Tekoälyn kanssa kirjoitettu yhdessä jo runokirjakin.
Vallan vahtikoiraksikin kutsuttu media on yhtä aikaa sekä renki että isäntä tekoälyn edessä.

Sunnuntaisuomalaisen toimittaja Aino Heikkonen sanoo, että jo nyt esimerkiksi videoita voidaan tekstittää tekoälyn avulla, jolloin journalistin tehtäväksi jää tekstityksen tarkistaminen ja korjaus. Jatkossa esimerkiksi työläs haastattelunauhojen litterointi voisi olla tekoälylle sopiva tehtävä.

Myös tekoälyn tekemä miljoonien some-tilien seuranta ja kiinnostavien aiheiden ja kommenttien poiminta kommenttivirrasta vapauttaisi paljon aikaa laadukkaan journalismin tuottamiseen ihmisvoimin.

Tekoäly ei ole vielä täysin luotettava kumppani – se saattaa tulkita täysin harmittoman verkkosisällön haitalliseksi. Jukka Niva kirjoittaa blogissaan, että Yle.fi-sovellus poistettiin taannoin yllättäen Googlen sovelluskaupasta. Googlen robotit olivat tulkinneet, että sovellus voisi olla huijaus tai jotain muuta epäilyttävää. Yle sai robotit takaisin puolelleen parissa tunnissa, joten isoa vahinkoa ei ehtinyt tapahtua, mutta:

"Elämme nyt maailmassa, jossa globaalit internetyhtiöt säätelevät sitä, mitä kuluttajat sovelluskaupoissa, somessa ja Googlen hakutuloksissa näkevät", Niva kirjoittaa.

Nivan mukaan iso kysymys taustalla onkin se, miten valta jakaantuu tulevaisuudessa ja miten valta toimii.

Päivi Maijasen mielestä on ongelmallista, ettei kukaan tunnu valvovan Googlen kaltaisia nettijättejä.

"Teknologia ja tekoälyn hyödyntäminen ovat tulleet jäädäkseen, mutta molempia pitää käyttää eettisesti oikealla tavalla. Verkkojättejä varten tarvittaisiin jonkinlaista regulaatiota, mutta millaista?" hän kysyy.

left

Pelimaailma

Joka kahdeksas ihminen maailmassa on pelannut ruotsalaista peliä kuten Candy Crush. Myös maailman myydyin digitaalinen peli Minecraft on Ruotsissa kehitetty. Peli on myynyt jo yli 200 miljoonaa kappaletta. Luvut kertoo projektipäällikkö Anton Albiin Ruotsin peliteollisuutta edustavasta Association of Swedish Game Industrysta.

Pelimaailma on tänä päivänä kohtaamispaikka, jonka merkitystä ei voi väheksyä.

"Meitä lähestyvillä tutkijoilla on harvoin tarpeeksi perustietoa, jotta he voisivat tehdä pelitutkimusta, mutta pelimaailmassa on tarvetta journalismille", Albiin sanoo.

Hänen mukaansa pelimaailmalle on tyypillistä, että kiinnostavat ilmiöt tulevat ja menevät. Postmodernit yhteisöt syntyvät ohimenevien pelien ympärille ja katoavat nopeasti, mikä vaikeuttaa pelimaailman tutkimista. Penkomiselle olisi kuitenkin aihetta, sillä pelit ovat paljon muutakin kuin vain ajankulua.

"Esimerkiksi Coronavirus Attack -pelissä hallitus tappoi ihmisiä ja pelaajan piti tappaa hallituksen edustajia. Peli ehti toimia Kiinassa nelisen kuukautta, sitten se ajettiin alas ilmeisesti viranomaisten toimesta. Eikä kyseessä ole ainoa peli, joka on joutunut kiellettyjen listalle", Albiin kertoo.

Hän toteaa, että pelimaailma vaikuttaa ihmisiin, mutta ala ei voi yksin poistaa maailman ongelmia, kuten epätasa-arvoa tai seksismiä.

"Peleistä tehdään jo nyt paljon kiinnostavaa tutkimusta, mutta olisi kiinnostava tietää, mitä tapahtuu satojen miljoonien pelaajien yhteisöissä, miten heidän vuorovaikutuksensa toimii ja mikä on pelimaailman vaikuttavuus."

Tiedeyhteisö

Muualla maailmassa on tavallisempaa kuin Suomessa, että poliittiset päättäjät tilaavat tutkimuksen yliopistolta. Päivi Maijanen kertoo, että esimerkiksi Belgiassa on neljä yliopistoa, jotka tuottavat tutkimusta päättäjien käyttöön. Suomessakin esimerkiksi ministeriö tilaa viestintäpoliittisia raportteja mediatutkijoilta, mikä on Maijasen mielestä hyvä asia. Tutkijoita kuullaan vallan huipulla ja sillä on toivottavasti merkitystä.

Maijasen mukaan Suomessa ei ole kuitenkaan yhtä vahvaa tilaustutkimusten traditiota kuin joissain muissa maissa.

"Tiedämme, että ulkomaisissa yliopistoissa on hyvää kokemusta yhteistyöstä päättäjien kanssa. Tällaiset selvitykset tai tutkimukset mahdollistavat kanssakäymisen tahojen kanssa, joihin voi yleensä olla hankalaa saada keskusteluyhteyttä. Tutkimukset voivat myös tarjota tilaisuuden tutustua aineistoihin, joihin on muuten vaikea päästä käsiksi."

Maijanen kertoo, että asiaan liittyy myös haasteita ja ikäviä tilanteita. Tutkijoita saatetaan yrittää käyttää vallan välineinä omaksi hyödyksi.

"Belgialaisten kollegoiden mukaan poliitikot ja muut päättäjät voivat käyttää tutkimustuloksia valikoivasti tukemaan omia poliittisia tavoitteitaan, mikä vaarantaa tutkijan riippumattomuuden. Samaiset tutkijat korostivat oppineensa käytännön kautta sen, että asiat pitää sopia tarkkaan etukäteen."

Maijanen toteaa, että onneksi pienessä Suomessakin on säätiöitä, jotka rahoittavat nimenomaan media-alaan liittyvää tutkimusta.

"Myös LUT-kauppakorkeakoulu on saanut tästä osansa. Tutkimus on riippumatonta ja liittyy ajankohtaisiin ja koko alan kannalta merkityksellisiin aiheisiin."

 

ScreenME-projektissa ovat mukana LUT-kauppakorkeakoulu, Tallinnan yliopisto, Viro; Aarhusin yliopisto, Tanska; Munsterin teknillinen yliopisto, Irlanti; Brysselin vapaa yliopisto VUB, Belgia; Ilmenaun teknillinen yliopisto, Saksa sekä Jönköpingin yliopisto, Ruotsi. Artikkeli perustuu ScreenME-webinaariin (11.12.5.2021) sekä Päivi Maijasen haastatteluun. Webinaarin järjesti LUT-kauppakorkeakoulu yhteistyössä Jönköpingin yliopiston kanssa. ScreenME-projekti on rahoitettu EU:n Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatiohankkeesta No 952156.

Lue seuraavaksi:

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.