Vedenkäyttö kampuksella

Vesipula on paisunut yhä isommaksi ongelmaksi, kun ilmasto jatkaa lämpenemistään. Maapallon kuivilla seuduilla joudutaan todistamaan järvien kuivumista, maanviljelyn vaikeutumista ja kasvavaa pulaa juomavedestä. Säätilan kuumat ja kuivat jaksot pitenevät, mutta samalla ilmastonmuutos tuo mukanaan tuhoisia rankkasateita ja hulevesipäästöjä, jotka levittävät ravinteita ja haitta-aineita luontoon. Siksi tarvitaan vesi- ja erotustekniikan tutkimusta ja asiantuntijoiden koulutusta.

LUTin puhtaan veden ja erotustekniikan tutkimus ja koulutusohjelmat sijoittuvat Lappeenrantaan ja Mikkeliin.

Suomessa on runsaat vesivarat

Suomi on tunnetusti tuhansien järvien maa – Maanmittauslaitoksen mukaan järviä on 168 000. Makean veden saatavuus ja vesihuollon infrastruktuuri ovat korkeaa tasoa, joten esimerkiksi hanavesi on juomakelpoista kaikkialla eikä pullotettua juomavettä välttämättä tarvita. Syyssateiden ja lumisen talven ansiosta puhdasta vettä saadaan runsaasti järvistä, joista ja pohjavesistä.

Tästä syystä suomalaiset tavat käyttää vettä saattavat poiketa joistakin muista maista. Suomessa ei ole vesipulaa, mutta ilmastonmuutos voi pitkällä tähtäimellä pidentää kuivia jaksoja kesällä ja siten kuivattaa maaperää. On siis vastuullista ja myös taloudellista välttää turhaa vedenkulutusta – vedestähän maksetaan käytön mukaan.

Hulevesien käsittelyä kehitetään aktiivisesti useissa Suomen kaupungeissa, myös kampuskaupungeissamme Lappeenrannassa Lahdessa. Usein mukana on myös LUTin asiantuntijoita.

Kunnalliset vesilaitokset vastaavat vesihuollosta

Suomen kaupungeissa vedenjakelusta ja jätevedenpuhdistuksesta vastaa yleensä kunnallinen liikelaitos. Niin myös LUTin kampuskaupungeissa. Yliopiston tai rakennusten omistajien yleensäkään ei tarvitse huolehtia vedenkäsittelystä paikan päällä – se olisi suomalaisessa infrastruktuurissa hyödytöntä ja epätaloudellista. Teollisuuslaitokset ovat eri asia, niillä täytyy usein olla myös omat järjestelmänsä prosessivesien käsittelyyn perusinfrastruktuurin ohessa.

Hulevesien käsittelyä kehitetään aktiivisesti useissa Suomen kaupungeissa, myös kampuskaupungeissamme Lappeenrannassa Lahdessa. Usein mukana on myös LUTin asiantuntijoita.

Kampuksella saa hyvää juomavettä hanasta ilmaiseksi

LUTin kampuksella puhdasta, hyvää juomavettä on vapaasti saatavilla kaikille suoraan hanasta. Yleinen tapa juoda hanavettä lisää vedenkulutusta, mutta se on erittäin suositeltavaa verrattuna pulloveteen. Hanaveden suosiminen säästää resursseja monin tavoin ja vähentää päästöjä ja jätettä.

LUTin kampuksella puhdasta, hyvää juomavettä on vapaasti saatavilla kaikille suoraan hanasta.

Kulutusta seurataan ja vettä säästetään

LUT mittaa ja raportoi vedenkulutuksesta kampuksilla vuosittain vastuullisuusraportissaan (s. 22). Vettä säästyy esimerkiksi valitsemalla WC:ssä pienemmän huuhtelun ja tiskikoneiden tehokkaalla käytöllä kampusravintoloissa. Yliopiston ulkoalueilla ei käytetä eikä tarvita kastelua. Laboratorioissa noudatetaan turvallisuusohjeita, jotta haitallisia aineita ei päädy viemäriin, ja tätä painotetaan myös koulutuksessa.

Puhdas vesi ja sanitaatio eivät siis ole ongelmia paikallisesti LUTin kampuksilla, mutta tämä YK:n kestävän kehityksen tavoite (SDG 6) kuuluu LUTin tieteellisen tutkimuksen, koulutuksen ja asiantuntemuksen ytimeen. Puhtaan veden ja erotustekniikan tutkimus ja koulutusohjelmat sijoittuvat Lappeenrantaan ja Mikkeliin.