Julkaistu 18.03.2022 klo 13:06
Päivitetty 10.05.2022 klo 13:35

Vihreä vety on ajankohtaisempi puheenaihe kuin koskaan. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä hallitusohjelman mukaisesti. Lisäksi Venäjältä tuodusta fossiilisesta energiasta halutaan päästä eroon mahdollisimman nopeasti.

"On selvää, että Venäjästä irtautuminen vaatii suuria investointeja uusiutuvaan energiaan. Nyt mietitään paljon sitä, miten hiilineutraalisuus saavutetaan. Vieläkin tärkeämpää olisi kuitenkin selvittää, miten saisimme hiilineutraaliudesta mahdollisimman paljon irti", tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta taustoittaa.

LUT-yliopisto on Suomen johtava yliopisto energiatekniikassa. LUT on profiloitunut voimakkaasti varsinkin vihreän siirtymän sekä uusien, vetyyn pohjautuvien Power-to-x (P2X) -prosessien tutkimukseen. Yliopiston uusimmassa South East Finland Hydrogen Valley -hankkeessa selvitetään Itä- ja Kaakkois-Suomen mahdollisuuksia vihreään sähköistymiseen ja vetytalouteen.

"Tutkimuksessa selviää, mikä on vedyn merkitys alueen hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamisessa. Lisäksi arvioimme bioperäiseen hiilidioksidiin perustuvien P2X-tuotteiden tuotantopotentiaalia sekä siitä syntyvää tarvetta päästöttömään sähköenergiaan ja infrastruktuuriin", sanoo apulaisprofessori Tero Tynjälä.

Maakaasuverkolle uusia käyttömahdollisuuksia

Kun itärajalla keskustellaan tuulivoiman lisärakentamisesta, puhe kääntyy usein Puolustusvoimien rajavalvontaan.

"On selvää, ettei tutkateknologian merkitys itärajalla ole ainakaan vähentynyt. Arvioimme, kuinka paljon tuulivoimaa alueella voitaisiin parhaimmillaan tuottaa, jos tutkaongelmat saadaan tulevaisuudessa ratkaistua", Tynjälä sanoo.

Rajavalvonnan lisäksi alueella on paljon metsäteollisuutta. Se tarkoittaa vahvoja biomassan logistiikkaverkostoja sekä suuria bioperäisiä hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi Itä- ja Kaakkois-Suomessa on suuria vesi- ja ydinvoimaloita, sähkönsiirtoyhteydet Venäjälle sekä vahva sähkön kantaverkko.

"Tietenkin on ajankohtaista pohtia, millaisia vaikutuksia kaasusta irtautumisella on. Suurin osa tutkimusalueesta kuuluu maakaasuverkon piiriin. Selvitämme, miten olemassa olevaa infraa voidaan hyödyntää biokaasun ja synteettisen metaanin sekä mahdollisesti myös vedyn jakelussa."

LUT-yliopiston selvitys kattaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson sekä itäisen Uudenmaan alueita Loviisan ja Porvoon ympäristöstä. Tutkimuksen tarkastelualue päättyy Porvoon jalostamoon, joka on Suomen suurin yksittäinen fossiilisten päästöjen tuottaja.

Helmikuussa alkanut South East Finland Hydrogen Valley -hanke on osa LUT-yliopiston vetyaiheisten selvitysten sarjaa. Tutkimushankkeissa on aiemmin selvitetty Suomen vetytalouden strategisia mahdollisuuksia, kuten Perämeren ja Ahvenanmaan merialueiden tuulivoimapotentiaalia metanolin ja teräksen tuotannon kautta.

South East Finland Hydrogen Valley -selvitys päättyy toukokuun lopussa, ja se toteutetaan alueen kuntien (Imatra, Joensuu, Kitee, Kotka, Kouvola, Lappeenranta) ja alueellisten kehitysyhtiöiden toimeksiannosta.

 

Näitä asioita Itä- ja Kaakkois-Suomessa tutkitaan:

  • Vedyn tarve tulevaisuuden P2X-tuotannossa
  • Päästöttömän sähkön tarve tulevaisuuden vedyn tuotannossa
  • Nykyinen tuulivoimatuotanto ja tulevaisuuden tuulivoimapotentiaali
  • Aurinkovoimapotentiaali ja suunnitteilla olevat suuren kokoluokan aurinkovoimalat
  • Mahdollistava infrastruktuuri sekä sen mahdolliset puutteet ja kehittämistarpeet.