Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaisi sitä, että Suomi sitoisi hiilidioksidia (CO2) saman verran kuin laskee sitä päästöinä ilmakehään, kaikki yhteiskunnan sektorit huomioiden.
LUTin, Wärtsilän ja St1:n asiantuntijoiden laatima Hiilineutraali Suomi -raportti tarkastelee teollisuuden ja voimalaitosten CO2-päästöjen hyödyntämistä hiilineutraalien nestemäisten liikennepolttoaineiden tuotannossa.
Power-to-x-prosessi vaatii hiilidioksidia ja vetyä
P2X-prosessilla voidaan tuottaa synteettistä bensiiniä, kerosiinia ja dieseliä. Raaka-aineina prosessissa ovat sellutehtaan biopohjainen hiilidioksidi tai sementin valmistuksesta talteen otettu hiilidioksidi ja uusiutuvalla sähköllä, esimerkiksi tuulivoimalla, vedestä elektrolyysiprosessilla tuotettu vety.
"Liikenteen sähköistyminen ei tule lähitulevaisuudessa kattamaan kaikkia liikenteen osa-alueita. Lento-, laiva- ja maantieliikenteessä tullaan tarvitsemaan hiilivetyyn pohjautuvia, fossiilisia korvaavia nestemäisiä polttoaineita pitkälle tulevaisuuteen. Kierrättämällä ilmakehän hiilidioksidia, vähennämme maasta pumpattavan fossiilisen öljyn määrää", sanoo Jarmo Partanen, LUTin energiajärjestelmien yksikön dekaani.
Asiantuntijaryhmä on laatinut raportin ja sen sisältämät päästö-, investointi- ja työllisyyslaskelmat kolmelle eri skenaariolle. Ensimmäinen vastaa nykyisenkaltaisen toiminnan ja toimintaympäristön jatkumista, niin kutsuttua Business as Usual (BAU) -tilannetta. Kahdessa muussa skenaariossa Suomi on alkanut nykytilanteen rinnalla hyödyntää P2X-teknologiaa synteettisten polttoaineiden tuotannossa.
"Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus hiilineutraalien polttoaineiden ja niihin tarvittavan teknologian edistämisessä. Teollisuutemme prosesseissa syntyy paljon hiilidioksidia. Lisäksi tuulivoimatuotannon potentiaali on merkittävä. Synteettisissä polttoaineissa on kotimaan kysynnän lisäksi huomattava vientipotentiaali, sillä globaali kysyntä tulee kasvamaan nopeasti", sanoo Riitta Silvennoinen, St1:n Future Energy Business -yksikön johtaja.
Uuteen teknologiavientiin ja tuulivoiman rakentamiseen 75–90 miljardin investoinnit
Asiantuntijat arvioivat raportissaan, että uudet teolliset investoinnit olisivat noin 75–90 miljardia euroa. Näistä 35–45 miljardia kohdistuisi selluteollisuuspaikkakunnille synteesilaitoksiin ja 40–45 miljardia tuulivoimarakentamiseen taantuville alueille.
Edellä mainittujen investointien toteuttaminen edellyttää investointien rakenteellisten esteiden poistamista ja mahdollistavan lainsäädännön. Työllisyysvaikutuksena pelkästään tarvittavan tuulivoiman lisärakentamisen arvioidaan synnyttävän 30 000 työpaikkaa seuraavan 15 vuoden aikana.
"Tarvittavat investoinnit tuotantolaitoksiin sekä sähköntuotantoon ja -siirtoon olisivat Suomen mittakaavassa ennennäkemättömiä ja tulevat viemään aikaa, mutta voimme lähteä aktiivisesti liikkeelle jo tänään. Samalla syntyisi uusi, nopeasti kasvava teknologiateollisuuden vientiala, jolla on merkittävää globaalia potentiaalia. Tästäkin syystä P2X tulisi nopeasti nostaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian ytimeen", sanoo Matti Rautkivi, Wärtsilä Energyn strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja.
"Kiihdyttääksemme kehitystä tarvitsemme nopeasti ensimmäisen teollisen mittakaavan P2X-pilotlaitoksen. Sen tuottamat kokemukset ovat arvokkaita edellä kuvatun kokonaisvaltaisen investointiohjelman toteuttamisessa", päättää Partanen.
Lisätietoja:
- Jarmo Partanen, dekaani, LUT-yliopisto, jarmo.partanen(at)lut.fi, puh. 040-5066564
- Matti Rautkivi, strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja, Wärtsilä Energy, matti.rautkivi(at)wartsila.com, puh. 040 480 3743
- Riitta Silvennoinen, Director, Future Energy Business, St1, riitta.silvennoinen(at)st1.fi, puh. 050 589 3036
