"Tunteet voivat olla perheyritykselle selvä voimavara. Ylpeys omasta tuotteesta ja tekemisestä välittyy ulkomaiselle kumppanille, mikä on selvä hyöty varsinkin B2B-markkinoinnissa. Toisaalta tunteista tulee rasite, jos niiden annetaan vaikuttaa strategiseen päätöksentekoon. Tällöin kansainvälistyminen saattaa hidastua", sanoo LUT-kauppakorkeakoulun nuorempi tutkija Jaakko Metsola, joka on perehtyi väitöstutkimuksessaan pk-perheyritysten kansainvälistymiseen.
Metsolan mukaan perheyritysten kansainvälistymiseen liittyvä taustatutkimus on ollut varoittelevaa. On tulkittu, että perheyritys voi menettää tiiviin yhtenäisyytensä lähtemällä maailmalle ja ottamalla toimintaan mukaan ulkopuolista osaamista. Metsola haluaa kuitenkin kannustaa perheyrityksiä kansainvälistymään, koska liikemaailma on tänä päivänä globaali.
"Tulosteni perusteella perheyritykset pystyvät säilyttämään yhtenäisyytensä kansainvälistymisestä huolimatta ja rasitteet selättäen. Ennemminkin käy niin, että perheen käsite vain laajenee, kun ulkomaisista kumppaneista tulee osa yrittävää perhettä".
Metsola väittelee 4. joulukuuta aiheesta Good for wealth or bad for health? Socioemotional wealth in the internationalization process of family SMEs from a network perspective, Sosioemotionaalinen varallisuus pk-perheyritysten kansainvälistymisprosessissa. Väitöskirja sisältää erilaisia malleja, pohjaehdotuksia ja vaihtoehtoisia polkuja pk-perheyritysten kansainvälistymisen suunnittelemiseksi.
Tiiviit perhesiteet auttavat yritystä monessa asiassa
Metsola kertoo, että monet aiemmat tutkimukset osoittavat perheyritysten suorituskyvyn olevan parempi kuin ei-perheyritysten. Metsolan tutkimuksen mukaan havainto selittyy ainakin osittain perheyritysten sosioemotionaalisella varallisuudella ja sen vähäisellä ymmärtämisellä kansainvälistymisen kontekstissa.
Sosioemotionaalinen varallisuus tarkoittaa esimerkiksi seuraavia asioita: perheenjäsenten identifioitumista ja heidän tunteellista kiintymystään yritykseen, perheen kontrollia, vahvoja sosiaalisia suhteita ja ylisukupolvisen perheomistajuuden varmistamista.
Mitä pienempi yritys, sitä enemmän sillä on sosioemotionaalista varallisuutta.
"Aiempi, sosioemotionaalista varallisuutta vähän mitannut tutkimus on antanut ymmärtää, että sosioemotionaalinen varallisuus saatetaan menettää kansainvälistymisen yhteydessä ja siksi kansainvälistymiseen ei uskalleta ryhtyä. Oma tutkimukseni ei tue tätä havaintoa. Sosioemotionaalinen varallisuus ja selvät taloudelliset tavoitteet toimivat yhdessäkin".
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
Metsolan tutkimus koostuu neljästä tieteellisestä julkaisusta, joissa on mukana yhteensä 24 haastateltua pk-perheyritystä ja 89 kyselylomakkeella tutkittua pk-yritystä. Eräs suomalainen perheyrittäjä kuvasi välejä ulkomaisten kumppanien kanssa näin:
Heistä tietää paljon muutakin, on luultavasti tavannut heidän perheensäkin, olemme siviilissä Facebook-kavereita ja seuraamme toisiamme Instagramissa. Meillä on varsin kiinteät suhteet.
Toinen, perheyritykseen ulkopuolelta palkattu toimitusjohtaja kuvasi perheyrityksen etuja näin:
Tuomme esille perheyritysstatuksemme markkinoinnissa heti ensimetreillä. Perheyrittäjyys on mielestämme vahvuus. Status kertoo verkostollemme, ettemme ole kasvottomia. He voivat halutessaan keskustella koko orkesterin kanssa hallituksen jäsenistä omistajaan. Hierarkia on matala, raskaat rakenteet puuttuvat ja aina on tiedossa, kuka päättää ja mistä.
Metsola toteaa, että perheyrityksissä toki tiedostetaan, että suhteita luodaan liiketoimintamielessä. Suhteet voivat olla heikompia tai kiinteämpiä, mutta molempien avulla voidaan saavuttaa liikekumppanin luottamus.
Ulkomainen kumppani on syytä valita huolella
Yksi Metsolan tutkimuksen avainlöydöksistä on se, että pk-perheyritysten kansainvälistymispolut toteutuvat sen mukaan, hyödyntävätkö ne perheen ulkopuolisia kyvykkyyksiä vai osuuko polulle perhekeskeisiä rasitteita.
"Puhun laajan verkoston hyödyntäjistä. Tällaiset perheyritykset saattavat palkata esimerkiksi toimitusjohtajan talon ulkopuolelta, vaikka omistajuus säilyy 100-prosenttisesti perheessä. Laajan verkoston hyödyntäjillä kansainvälistyminen on vauhdikasta ja tavoitteena on selvä taloudellinen kasvu. Taloudellinen menestys mahdollistaa ei-taloudellisten tavoitteiden ylläpitämisen", Metsola kertoo.
Toinen ryhmittymä on kapean verkoston maksimoijat. Näissä yrityksissä perhe on vahvasti läsnä, piirit ovat pienemmät ja kansainvälistyminen tapahtuu hitaammin. Kapean verkoston maksimoijat toimivat yleensä lähimarkkinoilla ja ovat turvallisuushakuisia. Nämäkin yritykset voivat kasvaa kansainvälisesti, mutta hitaammin kuin laajan verkoston hyödyntäjät.
Metsolan mukaan on tärkeää, että perheyritykset valitsevat ulkomaiset kumppaninsa huolella.
"Yhteistyö on hedelmällisintä, kun kansainvälinen yrityskumppani on esimerkiksi samankokoinen perheyritys, jolla on samanlaiset arvot ja toimintaperiaatteet. Näin ulkomaisesta yrityskumppanista tulee osa perhettä".
Lisätietoja:
