LUT-kauppakorkeakoulun yliopisto-opettaja Antero Tervonen
Julkaistu 18.1.2021
Päivitetty 22.6.2022

Tällä sivulla

Ihan kaikki eivät välttämättä tiedäkään, että LUT-yliopiston Lappeenrannan kampuksella on joskus muinoin ollut tervahauta, ja 1950-luvulla kampuksen kupeesta löytyi hyppyrimäkikin. LUT-kauppakorkeakoulun laskentatoimen yliopisto-opettaja Antero Tervonen tietää, koska hän katselee historiaa karttojen kautta. Tervonen on ollut pienestä pitäen kiinnostunut kartoista ja historiasta laajemminkin. Pitkäaikaisen kotiseudun, Lappeenrannan alueen historiallisten karttojen tutkiminen käy Tervoselta sujuvasti, sillä hän osaa venäjää. Vanhimmat karttamerkinnät kun tuppaavat olemaan kyrillisin kirjaimin.

Tervonen on eräänlainen historiallinen nähtävyys itsekin, sillä hän on LUT-kauppakorkeakoulun ensimmäisiä työntekijöitä. Tervonen aloitti taipaleensa Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla (LTKK) kesätyöntekijänä 1984 tuotantotalouden osastolla ja eteni assistentista lehtoriksi, tutkijakoulutettavaksi ja määräaikaisia professuurejakin tekemään. Yksiköiden ja yliopiston nimet ovat eläneet työvuosien aikana.

"Jo 1990-luvulla täällä ihmeteltiin, miksi opiskelijat saavat laskentatoimen kursseilta huonompia arvosanoja kuin muilta kursseilta. Me emme päästä opiskelijoitamme helpolla, vaan pyrimme panostamaan heidän osaamisensa kerryttämiseen. Kurssini ovat edelleen raastavuudessaan kärkipäästä", Tervonen naurahtaa.

left

Perfektionistin on ollut pakko valita tonttinsa tarkkaan

Tervonen kertoo saaneensa nykyisen työnsä, "koska kukaan muu ei hakenut tätä paikkaa".

"Nuorempana haaveilin arkkitehdin työstä, mutten viitsinyt tehdä pääsykokeiden esitehtäviä. Niinpä päädyin lopulta tänne lehtoriksi, osin sattumalta."

Tervonen sanoo tulleensa valituksi rimaa hipoen, sillä hänen silloista diplomi-insinöörin pätevyyttään katsottiin lempein silmin. Tervonen valmistui tekniikan lisensiaatiksi vuosi paikan saatuaan, syyskuussa 1992, ja tekniikan tohtoriksi hän väitteli 2001.

Tervosen kuiva huumori välkkyy keskustelun lomassa tämän tästä. Hän on nimittäin turhan vaatimaton, onhan hänet palkittu opetustyöstään useamman kerran. Tervonen on saanut kahdesti Suomen Ekonomien opetussaavutuspalkinnon – henkilökohtaisesti 1998 ja uudelleen 10 vuotta myöhemmin kurssista, jonka hän veti yhdessä nykyisen LUT-rehtorin Juha-Matti Saksan ja LUT-kauppakorkean tutkijaopettajan Markku Ikävalkon kanssa.

"Palkinto perustuu opiskelijakiltojen promoamiseen eli killasta joku markkinoi kurssia palkinnon saamiseksi. Omalla kohdallani 1998 tuo promoaja oli Saksa. Jokainen hänet tunteva voi kuvitella, miten hyvä hän tuossa hommassa oli", Tervonen virnistää.

Onpa Tervonen noteerattu myös Vuoden aikuiskouluttajana täydennyskoulutuksen puolella. Liike-elämän toimijoille järjestetyt täydennyskoulutukset ovat lisänneet myös opettajan omaa osaamista, mitä on sitten pystynyt hyödyntämään perusopiskelijoiden opetuksessa käytännön esimerkkien muodossa. Tervonen on ollut mukana myös ns. Kati-ohjelmien (merkonomista kauppatieteiden maisteriksi -koulutuksessa) heti alusta alkaen eli vuodesta 1992.

Tervonen kuuluu niihin yliopistolaisiin, jotka nauttivat opettamisesta, vaikka hän ei nuorempana tykännyt esiintymisestä tippaakaan.

"Olen perfektionisti. Siksi minun on ollut pakko opetella säästämään itseäni ja valita tarkkaan se, mihin keskityn täysillä. Valitsin opettamisen."

right
Minun on ollut pakko opetella säästämään itseäni ja valita tarkkaan se, mihin keskityn täysillä. Valitsin opettamisen.

Kun Tervonen aloitti LUT-kauppakorkeassa 1991, silloisella kauppatieteiden laitoksella, hän oli yksi seitsemän hengen työporukasta. Nykyään kauppakorkeassa työskentelee jo yli 100 ihmistä.

"Alkuaikoina vietimme työkavereiden kanssa paljon aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla. Nyt porukkaa on niin paljon, ettei kaikkia edes tunne. Mutta rekrytoinnit ovat selvästi olleet onnistuneita."

Hän sanoo, että LUT-kauppakorkeakoulu on aina ollut ilmapiiriltään omaleimaisen rento. Tervosen mukaan näin oli jo ennen Juha-Matti Saksan aikakautta. Mukavat ihmiset, jäykistelyn puuttuminen ja työskentelyyn liittyvä vapaus ovat saaneet Tervosenkin jäämään, vaikka hän välillä huomaakin ikävöivänsä kotiseutunsa Rovaniemen maisemia ja valoisia kesäöitä.

left

Tahti on kiristynyt niin opiskelijoilla kuin tutkijoillakin

Jos Tervonen saisi päättää, hän tutkisi karttoja ja kirjoja paljon enemmän kuin nyt. Toistaiseksi lukuaika kuluu pitkälti opiskelijoiden harjoitustöitä korjatessa ­– niitä kertyy kuukautta kohden jopa 1 500 sivua. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet valtavasti siitä, kun LUT-kauppakorkeakoulu aloitti toimintansa 1991. Ensimmäiselle vuosikurssille valittiin 37 opiskelijaa, puoliksi laskentatoimeen ja kansainväliseen markkinointiin. Nykyään kaikki hakuväylät yhteen laskien kauppatieteiden koulutusohjelmassa aloittaa joka syksy yli 300 uutta opiskelijaa.

Alkuvuosina kaikki kansainvälistä markkinointia opiskelemaan hakeneet haastateltiin henkilökohtaisesti. Käytännöstä oli pakko luopua, kun opiskelijamäärät alkoivat kasvaa.

"Ennenhän opiskelija sai rajoittamattoman opiskeluoikeuden ja saattoi roikkua kirjoilla vuosikymmeniä koskaan valmistumatta. Nykyään valmistumista vauhdittaa opiskelun etenemiseen sidottu opintotuki ja se, että valtio kuittaa osan opintolainasta, jos valmistuu nopeasti."

Paineet ovat kasvaneet niin opiskelijoilla kuin tutkijoilla, mutta moni muukin asia on muuttunut. Tervonen muistaa, että vielä 1980-luvulla opiskelijat osallistuivat paljon nykyistä aktiivisemmin erilaisiin vapaa-ajan rientoihin. Hän kävi itse opiskeluaikanaan erilaisissa opiskeluun suoranaisesti liittymättömissä yleissivistävissä tilaisuuksissa. Sittemmin myös selkeät poliittiset ryhmittymät ovat kadonneet, ja opiskelijatoiminnasta on tullut ainepainotteista.

Vaan ei se opiskelu tänäkään päivänä pelkkää pänttäämistä ole. Opiskelijoita saattaa kiinnostaa, että Tervonen oli luomassa fukseille 1. viikolla järjestettävää suosittua Academic Adventure -tapahtumaa yhdessä Saksan ja kumppaneiden kanssa.

Idea syntyi, kun Tervonen juhli Enklaavin hallituksen kanssa ensimmäistä SEFE:n opetussaavutuspalkintoa Lappeen yökerhossa. Joku oli kuullut, että Turun yliopiston opettajankoulutuksessa viedään fukseja ryhmittymään luontoon. Esimerkin innostamina Lappeenrantaan luotiin syksyksi 1999 omanlainen tapahtuma kauppakorkean porukalla. Tapahtumalla haluttiin pohjustaa Skinnarilan henkeä sekä lähentää uusia opiskelijoita keskenään ja toisaalta henkilökunnan kanssa.

Ensimmäiset Academic Adventuret järjestettiin Taipalsaaren Sarviniemessä kaksipäiväisinä. Opiskelijat ja henkilökunta nukkuivat yön armeijan puolijoukkueteltoissa ja perinteiset fuksiryhmien esitykset pidettiin iltanuotion hämyssä Saimaan aaltojen loiskeessa. Ensimmäiseen tapahtumaan fuksit matkasivat laivalla Saimaata pitkin. He etsivät roskapussit päässä muita omaan ryhmäänsä kuuluvia ääntelemällä sen eläimen äänellä, joka oli heille etukäteen ohjeistettu.

Viime vuosina kyseessä on ollut enää päivän mittainen Taipalsaaren Asinsaaressa järjestetty tempaus, jonka aikana on ratkottu ulkoilmassa erilaisia rasteja tiimeissä. Tervonen on toiminut vetäjänä niin sanotulla luottamuskaatuminen-vaijerikanjoni-rastilla.

LUTin vihreä strategia on vienyt Tervosen mennessään

Tutkijoillakin oli vielä 1980-luvulla vapaus tehdä mitä teki. Tätä nykyä tavoitteellisuus, tutkijaryhmässä toimiminen ja tutkimukselliset painopisteet määrittävät tekemistä. Tervonen tekee itse vähemmän tutkimustyötä, mutta jokunen kiinnostava projekti on silloin tällöin vireillä.

Parhaillaan hän on mukana LUTin tutkimushankkeessa, jossa selvitetään synteettisten polttoaineiden toteutettavuutta (feasibility study). Kyseessä on power-to-x-teknologiaan (P2X) perustuva teollisen mittakaavan pilottilaitos, jossa tuotettaisiin hiilineutraaleja liikennepolttoaineita.
Tervonen kuuluu liiketoimintatiimiin, jonka tehtävänä on laatia kannattavuuslaskelmia ja selvittää, onko tuotteelle kysyntää.

Ja onhan sille. Hankkeessa on mukana lukuisia yrityksiä, kuten ST1, Wärtsilä, Neste, Shell ja Finnair. Saattaa kulua kuitenkin tovi jos toinenkin, ennen kuin tavallinen tallaaja saa tankata polttomoottoriautoonsa synteettistä bensiiniä.

Tervonen sanoo, että hankkeessa mukana oleminen on erityisen palkitsevaa, koska hän pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan ja oppimaan samalla uutta.

"LUT-yliopisto oli Suomessa etujoukoissa hiffaamassa vihreän strategian merkityksen. Vihreät arvot istuvat myös omaan ajatusmaailmaani."

Ennen korona-ajan etätyömoodia Tervonen tapasi pyöräillä töihin Lappeenrannan kampukselle. Hän onkin hieman huolestunut vararavinnon kertymisestä vartaloonsa nyt, kun askelia kertyy päivän aikana aiemman 5 000 sijaan pikemminkin 1 500.

Lääkkeeksi on otettu hiihtäminen. Tervonen heitti kauden ensimmäisen hiihtolenkkinsä heti vuodenvaihteen jälkeen Jängynjärven jäällä, lähellä kotiaan. Tervosen vaimokin viihtyy suksillaan juuri järven jäällä. Mäkisempää maastoa Tervoselle tarjoaa oman kylän Salpausselän rinteitä kiertelevä valaistu latu.

Hiihtolenkin jälkeen Antero Tervonen saattaa vilkaista koneeltaan karttoja – nekin kun ovat nykyään pitkälti digimuodossa. Ja ne opiskelijoiden harjoitustyöt, ehkä taas täytyy katsoa läpi muutama. Tervosella on vielä kuusi vuotta työuraa jäljellä ennen virallista eläkeikää.

"Palkitsevinta tässä työssä on se, kun huomaa opiskelijan oivaltaneen asian ja kehittyneen eteenpäin. Jossain saamassani kurssipalautteessa luki, että paras kurssi ikinä. Ilmeisesti jokin on mennyt putkeen."

 

Antero Tervonen

  • Syntyi Kontiolahdella, muutti Rovaniemelle kaksikuisena, Lappeenrantaan 18-vuotiaana
  • Koulutukseltaan tekniikan tohtori tuotantotaloudesta (LUT)
  • Naimisissa, kolme aikuista lasta, kaksi lastenlasta
  • Erityistä: koko perhe on opetusalalla
     

LUT School of Business and Management täyttää 30 vuotta 2021. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Schoolin entisten ja nykyisten työntekijöiden sekä alumnien henkilöhaastatteluja.

Lue seuraavaksi:

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.