Tässä on mies, joka vei LUT-kauppakorkeakoulun maailmalle ja jolle opiskelijat perustivat fanisivuston someen – Kalevi Kyläheiko on persoona, joka muistetaan

Kalevi Kyläheiko ei ole tavannut vaimoaan ja lapsiaan yhdeksään kuukauteen. Hänen piti tulla Suomeen kesäksi, mutta korona peruutti suunnitelmat. Saksan Bremen, jossa Kyläheiko asuu, on muun Saksan tavoin lockdownissa koronapandemian takia. Vain apteekit ja supermarketit saavat olla auki. Kyläheiko pitää perheeseen yhteyttä puhelimitse.

"Ei tässä iässä ole enää eduksi esiintyä videoyhteyksin", kansantaloustieteen professori emeritus Kyläheiko murjaisee.

Bremenin kaupunkikulttuurissa näkyy ja tuntuu normaalisti paikallisen jalkapallojoukkueen Werder Bremenin aiheuttama noste, mutta nyt "kaikki futiskapakat ovat henkihievereissään", kuten Kyläheiko asian ilmaisee. Hänen mielestään tylyn koronavuoden tunnelmiin sopii hyvin, ettei kulunut kausi ole ollut Werder Bremenin parhaita. Kyläheiko jatkaa silti suosikkijoukkueensa vankkumattomana kannattajana.

Elo lockdownissa tuntuu yksinäiseltä. Hän ei pääse luennoimaan yliopistollekaan. Tai pääsisi, jos ryhtyisi vetämään luentoja etänä keittiön pöydän äärestä, mutta Kyläheiko sanoo olevansa vanhanaikainen mies.

"Tarvitsen taakseni liitutaulun, johon voin kirjoittaa matemaattisia kaavoja. Puhuisin mieluummin tyhjälle salille vaikka sillä videoyhteydellä sen sijaan, että juttelen kannettavan tietokoneen ruudulle".

"Nyt aletaan tekemään tosissaan tutkimusta"

"Ison vision mies, jonka läsnäolo talossa tuntui monta kerrosta alempana". "Älykäs, voimakastahtoinen ja määrätietoinen".  "Oppi-isä, jolle olen paljosta velkaa". Muun muassa tällaisia luonnehdintoja tulee Kyläheikon tuntevien suusta, kun puhe kääntyy LUT-yliopistolla lähes 40 vuotta vaikuttaneeseen persoonaan.

LUT-yliopiston vararehtorina ja LUT-kauppakorkeakoulun dekaanina kahteen otteeseen toiminut Kyläheiko piti jäähyväisluentonsa LUTissa tammikuussa 2017. Luennolle syntyi jo etukäteen niin suuri kysyntä, että yliopistolla päätettiin striimata jäähyväisluento. Sitä katseli yli 7 000 henkeä.
Kyläheiko on myös ainoa professori, jolle LUT-kauppakorkeakoulun opiskelijat perustivat fanisivuston Facebookiin.

Suosiolle on perusteita. On pitkälti Kyläheikon ansiota, että LUT-kauppakorkeakoulussa ryhdyttiin 2000-luvun taitteessa tekemään aktiivisesti vakavasti otettavaa tutkimusta. Tarina kertoo, että väki teki eräänä iltapäivänä jo lähtöä kotiin, kun Kyläheiko käveli huoneeseen ja tokaisi: "Nyt aletaan tekemään tosissaan tutkimusta". Kyläheiko rekrytoi useita uusia kasvoja, joista monet vaikuttavat kauppakorkeakoulussa edelleen.

"Tekemäni rekrytoinnit menivät nappiin. Se oli vähän niin kuin köyhän jalkapallojoukkueen kokoaminen; piti vain toivoa, että valituista nuorista lupauksista kehittyy jotakin. Ja tiimini jäsenet ovat kyllä lunastaneet lupauksensa", hän sanoo nyt.

Kyläheiko ajoi voimakkaasti kauppakorkeakoulun kansainvälistymistä, kävi hakemassa ideoita ulkomaisista yliopistoista ja kannusti henkilökuntaa lähtemään tutkijavaihtoon ja osallistumaan alan tärkeimpiin konferensseihin. Kyläheikon tutkijakumppaneineen vuonna 2001 IAMOT-konferenssissa (International Association for Management of Technology) saama Best Paper Award oli kauppakorkean väelle iso juttu.

Tutkimustavoitteiden saavuttamisessa auttoi yhteistyö Viipurin taloudellisen korkeakouluseuran VITAKO:n kanssa. Kyläheiko perusti VITAKO:n kanssa Viipuri-palkinnon, joka on jaettu vuodesta 2003 lähtien kansainvälisesti arvostetulle huippututkijalle noin kahden vuoden välein.
Kyläheiko muistelee, että "epäilimme itsekin 2000-luvun alussa suuresti, miten hyvin alan huippututkijat suhtautuisivat jostakin LUT-kauppakorkeakoulusta tulleisiin viesteihin".
Ensimmäinen palkinnon saaja David Teece Berkeleystä (University of California) oli kuitenkin innoissaan. Sen jälkeen Viipuri-palkinto on luettu suureksi meriitiksi.

"Ja nyt ollaan THE-rankingissa maailman 200 parhaan kauppakorkean joukossa. Se on todella kova juttu", Kyläheiko sanoo.

Katastrofaalinen yliopistorahoituksen taso ja muutosehdotus

Kyläheiko kehuu, että LUT-yliopiston ja sen kauppakorkeakoulun uskottavuus on kasvanut valtavasti 20 vuoden aikana. Vielä 2010-luvun taitteessa juuri kukaan ei uskonut, että Lappeenrannasta ponnistava kauppakorkeakoulu taistelisi kakkossijasta Turun ja Tampereen kanssa Suomen johtavana kauppakorkeakouluna Aallon jälkeen. Nyt se on totta.

Kyläheiko on kuitenkin huolissaan akateemisen tutkimuksen asemasta Suomessa, tarkemmin sanoen tutkimuksen rahoituksesta. Kyläheikon mielestä Suomessa ei ole täysin ymmärretty tieteellisen tutkimuksen merkitystä, ei nykyisen eikä kahden edeltävän hallituksen aikana.

"Yliopistorahoitus on nyt reaalisesti suurin piirtein samalla tasolla kuin se oli 2000-luvun alussa. Tämä on katastrofaalista. Lisärahoitus, mitä on tällä hallituskaudella saatu, on mennyt lähinnä aloituspaikkojen lisäämiseen, ei varsinaiseen tutkimustyöhön", Kyläheiko kritisoi.

Hän painottaa, että tieteen autonomia on turvattava. Kyläheikon mielestä poliitikoilla ei ole käsitystä siitä, mikä on tieteellisesti relevanttia tutkimusta. Hän sanoo, että paras vaihtoehto tutkimusrahoituksen kannalta olisi könttäsumma, joka jaettaisiin yliopistoille tieteellisten saavutusten perusteella ja jonka käytöstä yliopisto saisi päättää itse. Kyläheikon mukaan tarvittavat valvontamekanismit rahojen käyttöä ajatellen ovat jo olemassa.
Kyläheiko sanoo, ettei poliittinen ohjaus omine taustaintresseineen ole hyvä toimintamalli. Hänen mukaansa vallalla on ajattelumalli, jossa tieteeltä odotetaan välittömiä tuloksia. Kyläheiko haluaa haastaa ajatuksen siitä, että tieteen tärkein tehtävä olisi tuottaa uusia nokioita.

"Tieteen tärkein tehtävä on tutkimus ja tutkimuksellisen ajattelun edistäminen. Vaikka tiede ei ole täysin arvovapaata, perustelut tehdään kuitenkin tieteellisin argumentein. Eikä tiede väitä olevansa absoluuttinen totuus. Tiede on menetelmä, jolla lähestytään totuutta."

Siinä ohessa sitten syntyy innovaatioita, jotka kasvattavat tuottavuutta ja sitä kautta hyvinvointia.

Tieteen olemuksesta voisi keskustella Kyläheikon kanssa pidempäänkin, sillä oli lähellä, ettei hän päätynyt filosofiksi. Osin sattuman kauppaa Kyläheiko päätyi opiskelemaan kansantaloustiedettä Turkuun, koska ei tarvinnut mennä pääsykokeisiin.

"Kansantaloustiede on ollut minulle aina se ainoa eksakti yhteiskuntatiede".

Amerikasta saapuivat myös yliherkkyys ja cancel-kulttuuri

­Yhteiskunnallinen keskustelu on Kyläheikon mielestä nyt valitettavan polarisoitunutta – ylireagointi ja yliherkkyys ovat pinnassa.

"Saksassakin Trump-mieliset AfD-tyypit (AfD= Vaihtoehto Saksalle) dominoivat julkista some-keskustelua ja järjestävät esimerkiksi mielenosoituksia maskinkäyttöä vastaan. Silti Saksassa sallitaan Suomea paremmin eri mieltä oleminen. Yliherkkyys ja niin sanottu cancel-kulttuuri on kopioitu Suomeen suoraan amerikkalaisesta akateemisesta maailmasta".

Cancel-kulttuurilla viitataan vääränlaisina pidettyjen mielipiteiden ja jopa historian kieltämiseen. Cancel-kulttuuri voi olla myös yksittäisen ihmisen kohtuutonta rankaisemista tahattomistakin virheistä.

"Tällainen kulttuuri saattaa hillitä akateemisten tutkijoiden aktiivisuutta yhteiskunnallisessa keskustelussa".

Kyläheiko itse muistetaan LUTissa värikkäänä persoonana, jolla riitti mielipiteitä, osa niistä kärkkäitäkin joidenkin korvaan. Myös opiskelijoiden perustamalla Fb-fanisivustolla viitataan tähän piirteeseen, tosin ihaillen: "Kalevi Kyläheiko is a professor of economics in LUT well known for both his intelligence and acerbic commentary of current issues. And therefore we absolutely LOVE him".

Kyläheikon kertoo, että hänen dekaaniaikoinaan esimerkiksi Schoolien rahoituksesta käytiin dekaanien kesken toisinaan kiivastakin sananvaihtoa.

"Mutta minulle ei ole jäänyt mitään hampaankoloon. Minulla on LUTista vain hyvää sanottavaa", Kyläheiko sanoo.

Mitä tulee opiskelijoiden perustamaan fanisivustoon, Kyläheiko kertoo hämmästyneensä, kun hän aikoinaan kuuli fanisivustosta ensi kertaa.

"En päässyt itse sulkemaan sitä. Mutta mukavaltahan tuo nykyään tuntuu".

Ei eläkeläisrannoille Espanjaan vaan jalkapallokentälle Saksaan

Palataan vielä hetkeksi olennaisen äärelle. Yksi keskeinen syy siihen, miksi Kalevi Kyläheiko päätyi asumaan Bremeniin, eikä esimerkiksi suomalaissenioreiden suosimaan Espanjaan, palautuu pallokentälle.

Kyläheiko seuraa jalkapalloa intohimoisesti, ja on matkannut Werder Bremenin vieraspeleihin lukemattomia kertoja yhdessä tuhansien muiden fanien kanssa.

"Bremenissä on yksi parhaimmista kotikatsomoista, mitä jalkapallomaailma tuntee. Mutta vieraspeleissä on vielä parempi tunnelma. Niihin saattaa lähteä 5 000 jalkapallofania, täältä lähtee pelipäivinä kymmeniä junia", hän kertoo.

Pohjois-Saksan kulttuuri ei Kyläheikon mukaan juuri eroa kulttuurista Varsinais-Suomesssa, josta hän on kotoisin. Laitilassa Turun ja Rauman välissä kasvanut Kyläheiko kertoo viihtyvänsä Bremenissä hyvin, mutta Saksan kansalaisuutta hän ei ole hakenut. Se nimittäin tarkoittaisi, että Kyläheiko menettäisi Suomen kansalaisuuden. Ja sitä Kyläheiko ei halua.

 

Kalevi Kyläheiko

S. Laitilassa. Muutti pysyvästi Saksan Bremeniin 2017.
Naimisissa, neljä aikuista lasta. Vaimo LUT-kauppakorkeakoulun tutkijaopettaja Päivi Maijanen-Kyläheiko.
Koulutukseltaan kansantaloustieteen tohtori (LUT), kansantaloustieteen lisensiaatti (Turun Kauppakorkeakoulu), teoreettisen filosofian laudatur-opinnot (Turun Yliopisto).
Aloitti LBM:ssa luennoitsijana jo 1981. Oli toinen LUT-kauppakorkeakoulun ensimmäisistä väittelijöistä vuonna 1995.
Eteni apulaisprofessoriksi ja sai professorin viran 1998.
Toimi LBM:n dekaanina vuosina 1999–2003 ja 2007–2009.
Oli LUTin vararehtorina 2003­–2006.
Kunniaprofessori Bremenin ylipistossa Saksassa vuodesta 2011.
Julkaissut noin 100 tieteellistä artikkelia akateemisissa journaleissa ja kirjoissa.


LUT School of Business and Management täyttää 30 vuotta 2021. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Schoolin entisten ja nykyisten työntekijöiden sekä alumnien henkilöhaastatteluja.

Lue seuraavaksi: