Teollista digivallankumousta käytetään poliittisena ajurina, vaikka vallankumous on kupla, sanoo professori Karl-Erik Michelsen

Käynnissä on parhaillaan ihmiskoe vailla vertaa, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun professori Karl-Erik Michelsen. Koronapandemia on vauhdittanut digitalisaatiota, eikä ole sattumaa, että ihmisille tarjoillaan nyt joka puolelta ajatusta teollisesta digivallankumouksesta. Michelsenin mukaan taustalta löytyvät voimakkaat poliittiset motiivit.

"Hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut teolliselle pohjalle, joka on kokenut valtavan murroksen. Hyvinvointivaltiot saavat tekohengitystä velkarahalla, ja tämän huonon kehityksen pysäyttämiseen haetaan apua markkinoimalla teollista digivallankumousta. Se on mielestäni kupla", Michelsen sanoo.

Hänen mukaansa teollisuus edustaa ihmisille vanhaa turvallisuutta – aikaa, jolloin teollisuus takasi ihmisille toimeentulon ja varmisti tuottavuuden ja elintason nousun.

"Teollisuus-sanalla on valtava voima. Nyt uudella teollisella vallankumouksella perustellaan hakemuksissa tukipakettien tarve, ja valtion kehitysohjelmat rakentuvat Industry 4.0-mallin mukaan. Sillä viitataan neljänteen teolliseen vallankumoukseen, joka rakentuu voimakkaan teknologisen kehityksen sekä uuden työnjaon varaan taloudessa ja politiikassa", Michelsen sanoo.

Digiteollisuus sopii poliittiseksi ajuriksi myös siksi, että se edustaa mielikuvissa vanhaa teollisuutta puhtaampaa vaihtoehtoa. Michelsenin mukaan likaiseksi mielletty teollisuus on pessyt kasvonsa, vaikka todellisuudessa teollisuus käyttää edelleen sata vuotta vanhaa innovaatiota esimerkiksi selluntuotannossa.

"Sellutehtaat, kuten Äänekosken biotuotetehdas, on tänä päivänä pitkälti automatisoitu. Voidaan kysyä, kuinka paljon ne todellisuudessa luovat teollisia työpaikkoja ihmisille."

Tarinankerronnalla ja selänpesulla ei saada katteita kasaan

Michelsen käy läpi Industry 4.0-mallia yhdessä taloustieteilijä Mikael Collanin kanssa kirjassa Technical, Economic, and Societal Effects of Manufacturing 4.0 - Automation, Adaption, and Manufacturing in Finland and Beyond. Collan on toiminut LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professorina ja vuoden 2021 alusta Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana.

Termi Industry 4.0 eli neljäs teollinen vallankumous lanseerattiin Saksassa kymmenen vuotta sitten, ja käsite levisi nopeasti laajaan kansainväliseen käyttöön. Michelsenin mukaan termi viittasi alun perin niihin lukuisiin muutoksiin, joita uusi teollinen tuotanto tuo tullessaan. Tätä nykyä neljäs teollinen vallankumous sopii ennen kaikkea tulevaisuuden visiointiin. Kuitenkin tulevaisuuden ennustaminen on käynyt koko ajan vaikeammaksi ja kaoottisemmaksi.

"Minua kiehtoo teollistumiseen liittyvä paradoksi. Suomi yrittää nousta jaloilleen teollisten investointien avulla, mutta samaan aikaan yhteiskunta yrittää irtautua perinteisestä teollisuudesta ja siirtyä jälkiteolliseen aikaan."

Michelsenin näkemyksen mukaan kyseessä on sulautuminen, jossa teollinen yhteiskunta ei häviä, vaan se organisoidaan uudelleen.

"Fakta kuitenkin on, että teollinen tuotanto on ainut tapa turvata jatkuva taloudellinen kasvu. Tietotyö, luova- ja palveluala eivät tässä kisassa pärjää. Tarinankerronnalla ja selänpesulla ei saada katteita kasaan."

Michelsen toteaa, että länsimaissa maksetaan edelleen Kiina-ilmiön jälkiseuraamuksista. Kiina-ilmiöllä tarkoitetaan teollisen tuotannon siirtämistä Kiinaan, Intiaan ja muihin halpojen tuotantokustannusten maihin. Muutosta seurasi länsimaissa talouskasvun hyytyminen, massatyöttömyys ja konkurssien aalto.

Michelsen näkee myös digitalisaation mahdollisuudet esimerkiksi kestävän liiketoiminnan saralla.

"Kiinan tehtaat runnovat yhä tavaraa määrä edellä, mutta 3D-tuotanto voi mullistaa edelleen kehittyessään markkinoita. 3D-tekniikka mahdollistaa tuotannon hajauttamisen ja tuotteita voidaan tehdä todellisen kysynnän mukaan vain tarpeeseen."

Myös virtuaalinen mallinnus tarjoaa yrityksille mahdollisuuden säästää aikaa ja rahaa. LUT-yliopisto ovat mukana monitieteisessä Digibuzz-hankkeessa, jossa pyritään löytämään digitaalisten kaksosten ja mallinnuksen parhaimmat ratkaisut teollisuuden käyttöön. Digitaalinen kaksonen (Digital Twin) tarkoittaa esimerkiksi tuotantokoneen virtuaalista kopiota, jota voidaan hyödyntää muun muassa tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja laitteen kunnon seuraamisessa.

Moderni tieteeseen perustuva totuus syntyi Englannissa

Michelsen kutsuttiin hiljan Suomen vanhimman tiedeakatemian, Suomen Tiedeseuran, jäseneksi. Seurassa on 402 jäsentä eri tieteenaloilta ja jäsenyys on elinikäinen. Michelsen kuvailee jäsenyyskutsua "miellyttäväksi yllätykseksi". Hän innostuu pohtimaan tietotyön ja tiedon vallankumouksen esiin nostamaa kysymystä totuudesta.

"Mikä on totuuden merkitys jälkiteollisessa yhteiskunnassa, kun kaikki tieto on saatavilla ja tietoa voidaan muuttaa ja manipuloida? Muuttuuko totuus relatiiviseksi eli kaikki on totta, jos niin uskotaan?" Michelsen kysyy.

Hän sanoo, että modernin tieteeseen perustuvan totuuden synty sijoittuu 1600-luvun Englantiin. Kuten amerikkalainen historioitsija ja sosiologi Steven Shapin on osoittanut, The Royal Societyn herrakerho määritti yhteisön pelinsäännöt.

"Korkeimman arvon sai totuuden puhuminen eli valehtelemisesta seurasi pahin mahdollinen rangaistus, erottaminen yhteisöstä. Tämä ankara sääntö pakotti herrasmiehet valitsemaan tarkasti puheenaiheensa", Michelsen kertoo.

Lopulta The Royal Societyssa päädyttiin tieteeseen, koska kaikissa muissa puheenaiheissa oli aina vaara eksyä epävarmoille poluille. Näin syntyivät tieteelliset seurat, joiden tehtävänä on säilyttää ja vaalia totuuden arvokasta perintöä.

"Tiedeseurat edistävät myös omalla toiminnallaan luottamusta, sivistystä ja ihmisten välistä kunnioitusta. Nämä kaikki arvot takaavat sen, että myös tietoyhteiskunnassa tieteellinen tieto on luotettavaa ja se pyrkii aina kohti totuutta."

 

Lisätietoja:

Professori Karl-Erik Michelsen, 040 5120527, karl-erik.michelsen@lut.fi

Lue seuraavaksi: