Vastuullisuuden ei ole pakko olla kurjaa, vastuullinen teko voi olla myös elämys, sanoo Gigantin toimitusjohtaja Laura Tarkka

Pohjoismaisen kodinelektroniikkaketjun Gigantin toimitusjohtaja Laura Tarkka on sitä mieltä, että viherpesua on vältettävä kuin ruttoa. Hän haluaa markkinoida ajatusta, että vastuullinen teko voi olla myös elämys. Kokemus voi olla hotelliyö tai visiitti viihtyisässä kivijalkamyymälässä, josta saa ratkaisun ongelmaansa ja hyvää palvelua.

"Kaikkien ei tarvitse muuttaa maalle käyttämään kestovaippoja. Jos niin tekee, se on täysin ok, mutta se ei ole mahdollista kaikille. Siksi ajattelen, että luksuskin voi olla vastuullisuutta – kuten hotelliyö. Asiakas ei osta tavaraa, vaan elämyksen", Tarkka sanoo.

Elämysten tuottaminen on Tarkan tavoitteena myös Gigantin kehittämisessä.

"Elämys lisää onnellisuutta. Kun kertoo omasta kokemuksestaan eteenpäin, onnellisuus kertaantuu."

Tarkka on toimitusjohtajana alalla, joka on hyvin kilpailtu. Hän sanoo, että hyvä palvelu on se, jolla erotutaan joukosta.

"Meillä on Gigantissa yli 8 miljoonaa asiakastapahtumaa vuodessa. On selvää, että tuollaiseen määrään mahtuu kaikenlaisia asiakaskokemuksia. Palautteen perusteella suurimmat ongelmamme eivät kuitenkaan ole asiakaspalvelussa, vaan esimerkiksi tuotteiden saatavuudessa."

Kivijalkakaupat eivät ole katoamassa, mutta niistä tulee erilaisia. Millä tavalla, sitä Tarkka ei osaa vielä sanoa. Sen hän tietää, että isojen hallien aika on ohi. Ei ole ekologista pitää tavaraa varastossa kasapäin, eikä pitää liian laajaa valikoimaa. Olennaista on valita myymälöiden sijainti oikein ja kouluttaa henkilökuntaa.

"Kun ihminen tulee meille, hän tarvitsee ratkaisun ongelmaansa. Asiakas ei saa tuntea oloaan tyhmäksi. Hyvä myyjä on ylpeä työstään ja haluaa myös oppia lisää."

Tarkka miettii jo aikaa, kun yhä useampi kuluttaja tilaa koko keittiön nettikaupasta. Tällainen palvelu vaatii myyjältä todella paljon osaamista ja ammattitaitoa. Kyse on myös siitä, mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan palvelusta.

Tarkan mielestä myyntityöhön koulutetaan ihmisiä nyt aivan liian vähän. Hän pitääkin LUTin panostusta myynnin opetukseen hienona esimerkkinä. LUT-kauppakorkeakouluun perustettiin vuoden 2021 alusta myynnin apulaisprofessuuri Jalo ja Anja Paanaselta saadun miljoonalahjoituksen turvin. LUTissa on myös lisätty myynnin tutkimusta.

Lisäksi LUT on mukana Kaupan liiton ja viiden yliopiston kesken toteutettavassa Digitaalisen kaupan opintokokonaisuudessa, joka käynnistyy syksyllä 2021.

Moka on lahja

Tarkan mielestä vastuullisuuden ei tarvitse olla kurjuutta. Hän huomauttaa, että vastuullisuus on muutakin kuin ympäristöstä huolehtimista. Vastuullisuus on myös esimerkiksi työyhteisön hyvinvoinnista välittämistä. Tarkka sanookin haluavansa johtaa ihmisten kautta.

"Yrityksestä kertoo paljon se, miten virheet käsitellään. Etsitäänkö kiivaasti syyllistä, vai yritetäänkö mieluummin ottaa opiksi ja keksiä ratkaisu."

Tarkka uskoo siihen, että ihmiset tarkoittavat lähtökohtaisesti hyvää.

"Moka on lahja. Psykologisesti turvallinen työyhteisö on sellainen, jossa virheensä saa tunnustaa. Sellaisessa yhteisössä ihminen myös viihtyy."

Tarkka ei ole käynyt toimitusjohtajan kursseja, mutta on istunut vuosia eri yritysten johtoryhmissä ja seurannut läheltä toimitusjohtajia. Tarkka sanoo, ettei toimitusjohtajan paikka ole supertähden paikka, vaan valmentajan paikka. Kyse ei ole toimitusjohtajan omasta osaamisesta vaan siitä, miten saa muut loistamaan.

"Jonkun on pakko olla yrityksen keulakuva ja kantaa vastuu hyvässä ja pahassa. Mutta toimitusjohtajana tärkein tehtäväni on poistaa kitkaa, auttaa ihmisiä kehittymään ja pelaamaan yhteen."

Yritykset näyttävät tietä

Tarkka on sitä mieltä, että suomalaisyritykset kehittävät valtiota paljon enemmän kuin valtio itse.

Hän edistää vastuullisuutta usean eri yrityksen hallituksessa, kuten Lassila & Tikanojan (L & T), Carunan ja Fazerin hallituksessa.

Tarkka innostuu silmin nähden puhuessaan hallitustyöstään. Hän kertoo iloitsevansa siitä, että on mukana kiertotaloutta edistävän L & T:n toiminnassa. Tarkka jatkaa, että Fazerkin on kotimainen yritys, joka on tehnyt näyttäviä avauksia vastuullisuuden saralla esimerkiksi investoimalla ksylitolitehtaaseen Lahdessa. Tehdas valmistaa ksylitolia Fazerin oman kauramyllyn sivutuotteesta, kauran kuoresta.

"Caruna taas on muiden infrayritysten tavoin todella merkittävässä asemassa vastuullisuuden toteuttamisessa. Kyse ei ole pelkästään siitä, käytämmekö uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, vaan myös siitä, siirrämmekö sähköä vastuullisesti."

Vain se turhauttaa Tarkkaa, että muutokset ihmisten asenteissa ja käyttäytymisessä tapahtuvat tuskastuttavan hitaasti.

"Alamme vasta ymmärtää, miten iso asia kiertotalouden hyödyntäminen on."

Ennen kaikkea brändintekijä

Onko pakko aloittaa kaikki aina alusta? Tämä ajatus on välillä tullut Tarkan päähän, kun hän on tehnyt urasiirtojaan.

Tarkka aloitti Gigantin toimitusjohtajana joulukuussa 2020. Moni yllättyi, kun Kämp Collection -hotelleja johtanut Tarkka hyppäsi aivan toiselle alalle.

"En ole läpeensä hotelli-ihminen, vaan ennen kaikkea brändintekijä. Ennen hotellibisnestä olin pitkään Fazerilla ja myös investointipankkiirina. Olen kouluttautunut myös joogaohjaajaksi. Kaikki kunnia niille, jotka tekevät koko uransa samalla alalla, mutta minulle se ei sovi."

Täysin uudenlaiseen työympäristöön hyppääminen on tietenkin rankkaa. Välillä hänen miehensä pudistelee päätään ja sanoo, että eihän tuosta tule yhtään mitään.

"Tykkään hirveästi tehdä töitä. Olen aina elättänyt perheeni, ja arkkitehtimieheni on työskennellyt yrittäjänä ja nyt taiteilijana. Olen saanut tehdä urallani tosi erilaisia juttuja ja haastaa itseäni yhä uudestaan. Yrityskulttuurit ovat eri paikoissa aina erilaisia, mikä kiehtoo luonnettani."

"Älä kysy taas jotain!"

Tarkan uteliaisuus ja tiedonjano syttyivät jo opiskeluaikoina LUTissa. Tarkka kouluttautui tuotantotalouden diplomi-insinööriksi ja toimi myöhemmin tuntiopettajanakin. Vaikka hänen valmistumisestaan on jo 25 vuotta aikaa, opiskeluvuodet ovat yhä kirkkaina mielessä.

"LUT-vuodet olivat minulle merkittävää muutoksen aikaa. Aikaa, jolloin aikuistuin ja itsenäistyin. Aikaa, joka kului todella nopeasti!"

Tarkka oli opiskelijavaihdossa Ranskassa, missä opiskelijoilla oli läsnäolopakko kursseilla. Hän oli innostunut opinnoistaan ja tunsikin oppivansa paljon. Suomeen palattuaan hän alkoi käydä ahkerasti luennoilla.

"Epäilen, että muilla läsnäolijoilla oli välillä minusta sellainen ajatus, että älä kysy taas jotain! Mutta minun mielestäni dialogi ja keskustelu iskee lähemmäs luennoilla kuin etämoodissa. Minua pyydetään usein puhumaan eri tilaisuuksissa, ja minusta on mielettömän hienoa, kun joku kysyy jotain."

Tarkka kertoo fanittavansa Anton Tallbergia, pääomasijoituskonserni CapManin hallituksen jäsentä. Tallberg kävi aikoinaan puhumassa Hankenin opiskelijoille sanoen, että lukekaa historiaa, kulttuuriantropologiaa ja filosofiaa.

"Kaipaan lisää tällaista ajattelua suomalaiseen koulutukseen. Meidän pitäisi ymmärtää syy-yhteyksiä, eikä se onnistu vain kauppatieteitä lukemalla. Tietokone hoitaa matematiikan, meidän täytyy ymmärtää ihmisiä ja kulttuureja."

 

Laura Tarkka

S. Varkaudessa, asuu Helsingissä
Perheessä puoliso ja kolme lasta
Gigantin toimitusjohtaja
Edelliset työnantajat: Kämp Collection Hotels, Diacor, Fazer, Icecapital, Mandatum, Pankkiiriliike Protos, Sitra
Koulutukseltaan diplomi-insinööri, LUT (1996), sijoitusanalyytikon koulutus, Hanken (1997)
Kouluttautunut myös joogaohjaajaksi
Ollut saman miehen kanssa yhdessä 29 vuotta, joista naimisissa 25 vuotta
Asunut Helsingissä samassa asunnossa jo 20 vuotta
Rentoutuu liikkumalla luonnossa ja joogaamalla
Käy uimassa kylmässä vedessä joka päivä ja vannoo lihaskuntotreenin nimeen
Kuuluu yritysjohtajien lukupiiriin ja lukee monipuolista kirjallisuutta, 100 kirjaa vuodessa

Lue seuraavaksi: