Älykkyyden merkitys on murroksessa. Tekoäly ja neuroteknologiat ovat tulleet osaksi arkea, mikä herättää uusia kysymyksiä siitä, mitä oikein tarkoittaa tietää, ajatella ja olla osana yhteiskuntaa.
Muutosten ymmärtäminen vaatii teknologisten läpimurtojen syvällisempää tarkastelua. LUTin yhteiskuntatieteet kyseenalaistavat ihmisten ja koneiden välisen suhteen ja kutsuvat pohtimaan, millaiset arvot ohjaavat digitaalista tulevaisuutta.
"Yhteiskuntatieteet tarkastelevat tekoälyä ja valtavia datamassoja kriittisestä näkökulmasta, joka ylittää tekniset, eettiset ja lainsäädännölliset ulottuvuudet. Kysymme, kuka hyötyy, kuka jää ulkopuolelle ja miten teknologiat muokkaavat vallan jakautumista yhteiskunnassa", kertoo LUT-yliopiston apulaisprofessori Edemilson Paraná.
Kriittisen tarkastelun merkitys on vain kasvanut, kun tekoälystä on tullut yhä merkittävämpi osa työelämää ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Erityisen vahvasti tekoäly näkyy rahoitusalalla, jossa algoritmit ovat keskeisiä.
"Tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän esimerkiksi osakekaupoissa ja luottoriskien arvioinnissa, mutta siihen liittyy myös haasteita. Niitä ovat esimerkiksi epämääräinen päätöksenteko, uudenlainen markkinoiden epävarmuus sekä rahoitusvallan keskittyminen suurten teknologiayritysten ja rahoituslaitosten käsiin.”
LUTilla tekoälyä ja teknologiaa tutkitaan yli tieteenalarajojen
LUTin monitieteinen tutkimusympäristö tarjoaa mahdollisuuden tarkastella teknologiaa osana laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Paraná korostaa, että LUT-yliopiston yhteiskuntatieteet toimivat ympäristössä, jossa yhteistyötä tehdään tiiviisti tekniikan ja kauppatieteiden asiantuntijoiden kanssa.
"Meidät erottaa muista se, että pyrimme tuomaan kriittisiä, maailmanlaajuisia ja systeemisiä yhteiskunnallisia näkökulmia teknologiatutkimukseen. Haluamme varmistaa, ettei teknologiaa tarkastella irrallisena, vaan osana taloudellisia ja poliittisia prosesseja.”
Paranálle myönnettiin hiljattain Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Starting Grant -apuraha tutkimukseen, jossa selvitetään, miten neuroteknologiat muokkaavat työtä ja työvoiman hallintaa Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kiinassa. Lisäksi hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, jossa tutkitaan, miten tekoälyn ja muiden digitaalisten teknologioiden kehitys vaikuttaa älykkyyden sosiaaliseen määritelmään.
"Tällaisissa hankkeissa yhteistyö kansainvälisten yliopistojen, tutkimuskeskusten ja teollisuuden toimijoiden kanssa on keskeisessä roolissa.”
Tekoäly kehitys Suomessa ja Latinalaisessa Amerikassa
Brasiliassa varttuneella Paranálla on myös ollut tilaisuus nähdä, miten tekoälyn kehitys ja käyttöönotto on toteutunut sekä Suomessa että Latinalaisessa Amerikassa. Vertailussa nousee esiin, miten yhteiskunnalliset ja institutionaaliset olosuhteet vaikuttavat siihen, millaiseksi teknologinen muutos muotoutuu.
"Suomessa on perinteisesti investoitu vahvasti koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, mikä on luonut selkeämmän ympäristön tekoälyn kehittämiselle. Latinalaisessa Amerikassa tilanne on epätasaisempi: siellä on elinvoimaisia innovaatiokeskittymiä, mutta resurssit ovat usein rajalliset ja eriarvoisuus näkyy sekä saatavuudessa että vaikutuksissa."
Paraná huomauttaa, että molemmat alueet ovat yhä riippuvaisempia ulkomaisista digitaalisista alustoista. Tästä päästään takaisin laajempaan kysymykseen siitä, miten teknologiat muokkaavat vallan rakenteita yhteiskunnassa. Sääntely on avainasemassa tasa-arvon edistämisessä, mutta tarvitaan myös syvällistä ymmärrystä teknologian vaikutuksista.
"Aivan kuten mikä tahansa muu teknologia, tekoäly ei ole neutraali. Se heijastaa niitä arvoja ja valtasuhteita, joita sitä kehittäneet ja käyttävät yhteiskunnat edustavat. Yhteiskuntatieteilijänä tehtäväni ei ole vaikuttaa puolesta tai vastaan, vaan tarkastella kriittisesti, miten tekoäly muokkaa maailmaamme, ja rakentaa oikeudenmukaisempaa ja demokraattisempaa digitaalista tulevaisuutta.”
Lisätietoja:
