LUTissa on työn alla kokonaisvaltainen malli raskaiden ajoneuvojen sähköliikkuvuudelle. Malli kokoaa yhteen sähköisten hyötyajoneuvojen käyttöönottoon vaikuttavat päätekijät, kuten teknologian, ympäristön, sääntelyn ja taloudelliset seikat. Hienommin sanottuna kyse on sähköisen liikenteen holistisesta mallinnuksesta.
Tavoitteena on muotoilla merkityksellisiä tutkimuskysymyksiä, jotta tutkimus tukisi päätöksentekoa kaupunkien, yritysten ja kuluttajien tasolla.
Raskaiden hyötyajoneuvojen, kuten kuorma-autojen ja linja-autojen, sähköistämisessä on omat ongelmansa. Ne liittyvät muun muassa latausinfraan, akkukapasiteettiin, toiminnalliseen tehokkuuteen ja elinkaaren aikaiseen kestävyyteen.
”Holistisen mallinnuksen viitekehys on rakenteellinen perusta, jonka avulla voidaan paremmin ymmärtää kuorma-autojen, linja-autojen ja muiden suurten ajoneuvojen sähköistämisen monimutkaisuutta”, kertoo Marko Torkkeli, teknologia- ja liiketoimintainnovaatioiden professori.
Viitekehys tuo koko arvoketjun ja -verkon mukaan tarkasteluun ja sen avulla voidaan esittää tutkimuskysymyksiä napakasti ketjun eri vaiheissa.
”Tutkimuskysymysten tarkoitus on ohjata tulevaa tutkimusta, herättää keskustelua ja lopulta vauhdittaa innovaatioita raskaassa sähköliikenteessä. Tutkimusala kehittyy hurjaa vauhtia, joten pienet yksityiskohdat teknologioihin liittyen voivat muuttaa pelikenttää lyhyen ajan sisällä paljon.”
Mallinnuksen rahoittaa LUTin ja Kempowerin sähköisen liikenteen tutkimuskeskus EMRC (Electric Mobility Research Center).
Politiikka ja veropäätökset muokkaavat tulevaisuutta
Sähköisen liikenteen mallinnusta voidaan hyödyntää kaupunkisuunnittelussa ja liikennepolitiikassa. Faktoihin perustuvan tutkimus antaa raamit päätöksentekijöille.
”Esimerkiksi sähkön jakeluinfra on rakennettava fiksusti pitkä aikajänne huomioiden. Holistiset mallit voivat parhaimmillaan antaa eväitä entistä paremmalle liikennepolitiikalle.”
Myös EU asettaa kierrätykselle omat raaminsa. Torkkeli huomauttaa, että CO2-päästöille on sovittu hintalappu, joka ei pienene tulevaisuudessa. Verotus ja muut vastaavat toimet ohjaavat kuluttajien valintoja ainakin jossain määrin.
Se, missä määrin eri sidosryhmät kuten autoteollisuus, energiayhtiöt ja kaupungit, hyödyntävät mallinnustuloksia, riippuu Torkkelin mukaan vahvasti siitä, miten nämä toimijat pääsevät mukaan holistiseen malliin ja ovat valmiit datan yhdistelyyn.
Kärsivällisyys on tulevaisuuteen katsovalle hyvästä.
”Inkrementaalisia innovaatiota eli jatkuvaa parantamista esimerkiksi sähköisen liikenteen suorituskyvyn osalta tapahtuu koko ajan. Suurien läpimurtojen osalta ennustaminen on mahdotonta. Alalla olevien on pidettävä tuntosarvet herkkinä maailmalla.”
