Rakennetussa ympäristössä on käynnissä valtava mullistus, joka ulottuu kaikkiin arjen osa-alueisiin. Haasteita tuovat esimerkiksi teknologian kehitys, ilmastonmuutos ja kestävyystavoitteet. Tämän kaiken keskellä rakennuksilla ja infrastruktuurilla on suuri merkitys siihen, kuinka turvallinen ympäristö on ja miten hyvin se kestää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Infrastruktuuri vaikuttaa myös esimerkiksi siihen, kuinka energiasiirtymä toteutuu ja sujuuko arki. Tästä kaikesta on kyse LUTin uudessa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimuksessa ja koulutuksessa, joka alkaa Lahden kampuksella syksyllä 2027.
Rakennukset varastoivat energiaa ja materiaaleja, joita kierrätetään uudelleen
Rakennukset ovat kuin yhteiskunnan peili: ne kertovat paljon siitä, miten energiaa kulloinkin tuotetaan, millä liikutaan ja miten yhteiskunnan toimivuus varmistetaan. Juuri nyt kiinteistöihin sovitellaan jo sähköautojen latausjärjestelmiä, mutta tulevaisuudessa rakennukset kätkevät sisäänsä laajempia energiavarastoja, jotka tuovat joustoa energiantuotannon vaihteleviin olosuhteisiin.
“Uudet energiaratkaisut vaativat kapea-alaista erityisosaamista, mutta toisaalta energia- ja rakennusalan rajapintaan syntyy samalla koordinaatiotarpeita. Siksi aiomme kouluttaa sekä erityisosaajia että kokonaiskuvan ymmärtäjiä”, sanoo kehitysjohtaja Kirsi Taivalantti, joka johtaa LUTissa uuden tutkimus- ja koulutusalan perustamista.
Myös rakennusmateriaaleilla on enemmän merkitystä kuin koskaan aiemmin. Rakennuksia tulisikin ajatella materiaalivarastoina, jotka ovat mahdollisimman laajasti käytettävissä uudelleen. Tätä edellyttää yhä enemmän myös EU:n lainsäädäntö.
“Keskitymme esimerkiksi siihen, miten digitaalisia kaksosia hyödyntämällä voidaan kannattavasti kierrättää kokonaisia rakennusosia rakennus- ja purkujätteen lisäksi. Näin voidaan kasvattaa liiketoiminnan arvoa”, Taivalantti jatkaa.
Uutta liiketoimintaa palveluista ja rakentamisen rajapinnoista
Taivalantin mukaan monista rakentamisen teknologista innovaatioista on syntymässä kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi rakennetusta ympäristöstä saadaan jo nyt valtavasti dataa, jonka pohjalta voidaan kehittää kokonaan uutta palveluliiketoimintaa.
“Suomesta on pitkään viety maailmalle mekaanisen puunjalostuksen tuotteita. Suurin kasvupotentiaali on kuitenkin digitaalisissa palveluissa ja älykkäissä tuotteissa, joita varten ei tarvitse investoida tehtaisiin”, LUTin energiajärjestelmien tiedekunnan dekaani Olli Pyrhönen kuvaa.
Rakennusala tarvitsee uusia liiketoimintamalleja myös siksi, ettei rakennusten arvo enää lähtökohtaisesti kasva ajan mittaan. Investoija joutuu punnitsemaan riskejä aivan uudella tavalla sekä uudis- että korjauskohteissa.
Haasteita aiheuttaa myös rakennusliiketoiminnan pirstaleisuus; yhdessä hankkeessa voi olla kymmeniä osapuolia aina tilaajasta rahoittajaan, suunnittelijaan, viranomaisiin sekä pää-, ali- ja sivu-urakoitsijoihin. Alihankintaketjut saattavat olla todella pitkiä ja laajoja.
“Jokainen toimija hakee myös oman marginaalinsa, mikä vaikuttaa rakentamisen hintaan ja laatuun. Toisaalta osa toimijoista on keksinyt yhdistää omassa liiketoiminnassaan eri rooleja, kuten esimerkiksi valmistamisen ja vuokraamisen”, Kirsi Taivalantti sanoo.
Ilmastonmuutos haastaa rakennusten ja infrastruktuurin turvallisuutta
Rakennusten ja infrastruktuurin turvallisuus on tärkeämpää kuin koskaan ennen. Kyse ei ole kuitenkaan vain sotilasturvallisuudesta tai edes energia-, vesi- ja jätehuollon toimintavarmuudesta vaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamista uhista.
“Meillä on entistä kovempia myrskyjä ja tulvia sekä toisaalta kuumuutta, kuivuutta ja eroosiota. Ilmasto pitäisi ottaa entistäkin paremmin huomioon, kun infraa ja rakennuksia suunnitellaan”, Pyrhönen mainitsee.
Turvallisuuden kannalta on myös aivan keskeistä, että yhteiskunnan järjestelmät – tietoliikenne mukaan lukien – toimivat hyvin yhteen. Yhteensovittamisen puute voi jo itsessään aiheuttaa yllättävän vaaratilanteen.
“Yksinkertaisella tiedonkulun virheellä vaikkapa liikenneruuhkissa tai poikkeustilanteiden hallinnassa voi olla suuret taloudelliset, yhteiskunnalliset ja inhimilliset vaikutukset”, Taivalantti kertoo.
Turvallisuudessa onkin lopulta kyse aivan tavallisesta arjesta ja hyvän elämän edellytysten rakentamisesta.
“Hyväkuntoinen rakennettu ympäristö lisää tutkitusti turvallisuutta ja hyvinvointia, kun taas rakennusten ränsistyminen ja sotkuisuus ovat yhteydessä sosiaalisiin ongelmiin. Siksi myös elinympäristön kunnossapito on turvallisuuskysymys”, Taivalantti sanoo.
Lisätietoja:
Kirsi Taivalantti
