Tekoäly on medialle yhä enemmän keskeinen muutosvoima, johon investoidaan ja jota pyritään integroimaan systemaattisesti osaksi toimitusten työtä. Strategioiden lähtökohtana on se, että tekoäly nähdään tehokkuuden ja innovoinnin vahvistajana.
Tutkijaopettaja Päivi Maijasen mukaan tekoälystä kehittyy vähitellen organisaation keskeinen strateginen kyvykkyys.
”Samalla tilanne on haastava, koska mediaympäristö on ollut jo ennestään nopeasti muuttuva ja epävarma. Tekoälyn nopea kehitys on lisännyt tätä epävarmuutta entisestään. Strateginen johtaminen tasapainoilee tällä hetkellä investointien, kokeilujen ja tekoälyn nopean muutosvauhdin välillä”, sanoo Maijanen, joka on tutkinut tekoälyn roolia mediassa jo useita vuosia.
Jo varsin varhaisessa vaiheessa mediataloissa on määritelty myös periaatteet tekoälyn vastuulliselle käytölle.
”Toimittajien työssä korostuu uudenlainen osaaminen. Tekoälyn mahdollisuuksien ja rajoitusten ymmärtäminen – niin sanottu tekoälylukutaito – on yhä tärkeämpää. Journalistinen harkinta, kriittinen ajattelu ja eettinen pohdinta säilyvät keskeisinä, koska myös tekoälyä hyödyntävässä sisällöntuotannossa vastuu on edelleen ihmisillä.”
Tekoälymurros lähtee yksilötasolta ja vaatii johdon aktiivisuutta
Tekoälyn käyttö lähti monissa toimituksissa liikkeelle innostuneista kokeiluista yksilötasolla. Toimittajat alkoivat testata erilaisia työkaluja omassa työssään, ja tämä tuotti organisaatioille arvokasta kokemuspohjaista tietoa siitä, missä tekoälystä on oikeasti hyötyä.
Maijasen mukaan kyseinen alhaalta ylös -dynamiikka poikkeaa jossain määrin aiemmista digitaalisista murroksista mediassa. Esimerkiksi verkkouutisointi oli muutos, jota johdettiin selkeämmin ylhäältä alas strategisten päätösten kautta.
Johtamisen näkökulmasta lähiesihenkilöiden ja tiiminvetäjien rooli on kuitenkin ollut erittäin keskeinen tekoälymurroksessa.
”Muutoksen vauhti yksiköissä on usein riippunut siitä, kuinka aktiivisesti keskijohto ja lähiesihenkilöt ovat kannustaneet kokeiluun, jakaneet kokemuksia ja tukeneet oppimista.”
Median tekoälykehitystä tarkastellaan myös uudessa LUT-kauppakorkeakoulun tutkimushankkeessa “Tekoälystrategia osana paikallismedian arkea: Case Mediakonserni Keskisuomalainen”, joka käynnistyy huhtikuun alussa Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksella. Hankkeessa tutkitaan erityisesti sitä, miten kestävää ja vastuullista tekoälykyvykkyyttä rakennetaan laajassa monen yksikön mediaorganisaatiossa.
Tutkimuksessa pureudutaan esimerkiksi siihen, miten tekoälystrategiat konkretisoituvat toimitusten työssä ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita muutokset aiheuttavat paikallismedialle.
”Joissakin organisaatioissa järjestettiin muutoksen alussa yleisiä koulutuksia, mutta ne eivät aina toimineet. Tehtävät, työnkulut ja osaamistarpeet vaihtelevat toimituksissa paljon, joten yleiskoulutus ei välttämättä vastaa kaikkien tarpeisiin. Yksi keskeinen johtamishaaste on se, miten tukea henkilöstöä riittävän joustavasti ja huomioida yksilöiden ja tiimien erilaiset tarpeet.”
Vahvistaako tekoäly vain käyttäjän omaa maailmankuvaa?
Generatiivinen tekoäly näkyy toimituksissa erityisesti arjen rutiinitehtävien tehostumisena. Tekoälyä käytetään esimerkiksi haastattelujen litterointiin, tiivistelmien tekemiseen, otsikoiden ideointiin sekä tausta-aineistojen ja laajojen dokumenttiaineistojen läpikäyntiin.
Erityisesti tutkivassa journalismissa tekoäly voi auttaa hahmottamaan suuria aineistoja ja löytämään niistä olennaisia teemoja. Esimerkiksi Yle on kehittänyt aluetoimituksille oman työkalun, joka auttaa löytämään tärkeitä päätöksiä yli 300 kunnan asiakirjoista.
”Urheilun tulosuutisten tai muiden rutiiniuutisten tuottaminen tekoälyn avulla koetaan usein hyväksyttäväksi, mutta monimutkaisempien yhteiskunnallisten ilmiöiden käsittelyssä tilanne nähdään ongelmallisempana”, Maijanen sanoo.
Maijasen mukaan generatiivinen tekoäly on herättänyt paljon eettistä pohdintaa siitä, missä menee raja ja kuinka pitkälle tekoälyä voidaan käyttää ilman, että yleisön luottamus journalismiin alkaa horjua. Kyse on pitkälti siitä, kuinka pitkälle tekoälyn käyttö viedään toimituksissa.
”Eettistä pohdintaa on liitetty myös esimerkiksi sisällön personointiin. Tekoäly voi auttaa suosittelemaan käyttäjille heitä kiinnostavaa sisältöä ja parantamaan käyttökokemusta. Joitakin toimittajia huolettaa se, että vahva personointi voi voimistaa vastakkainasettelua ja niin sanottua kuplailmiötä (bubble effect), jossa ihmiset altistuvat pääasiassa omaa maailmankuvaansa vahvistaville sisällöille.”
Tämä voi heikentää kokemusta yhteisestä todellisuudesta ja vaikuttaa laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sitä kautta demokratian toimintaan.
”Luottamus mediaan on aiheena myös kansainvälisessä media-alan konferenssissa, jonka LUT-kauppakorkeakoulu järjestää Lappeenrannan kampuksella toukokuussa. Teema “Media demokratian suojelijana ja luottamuksen rakentajana jakautuneessa ja sirpaloituneessa maailmassa" on nyt äärimmäisen ajankohtainen”, konferenssin puheenjohtaja Maijanen toteaa.
Lisätietoja:
