Tekoälyn merkitys ja käyttö ovat asioita, jotka jokaisen suuren organisaation pitää ratkaista omasta näkökulmastaan. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä tekoälyn sovittaminen vaikkapa suuryrityksen toimintaan ei ole pikkujuttu.
Suurten organisaatioiden AI-transformaatio on mittava ja haastava hanke, joka vaatii investointeja, suunnittelua, fiksuja valintoja, henkilöstön koulutusta, määrätietoista kehittämistä ja ennen kaikkea aikaa.
”Ei riitä, että organisaation käytettävissä on sen tarpeisiin sopivia tekoälytyökaluja, vaan niiden pitää olla yhteensopivia organisaation strategian, prosessien, rakenteen ja jopa kulttuurin kanssa. Lisäksi niiden pitää olla vakiintuneita käyttöön. Kaikki tämä vie suurissa organisaatioissa vuosia, mikä on yksi syy lisää aloittaa ajoissa”, toteaa LUTin tekoälystä vastaava johtaja ja yritysstrategian asiantuntija Markus Mäkelä.
Mäkelä jakaa tekoälyn vaikutukset organisaatioissa kahteen osaan: vaikutukset liiketoiminta- tai organisaatiostrategiaan ja vaikutukset itse organisaatioon, mukaan lukien prosessit ja organisaatiorakenne.
Koska suurissa ja myös keskisuurissa organisaatioissa esimerkiksi prosessit voivat olla hyvin vakiintuneita, voi muutoksen läpivieminen olla työlästä. Samanaikaisesti prosesseja ei ole välttämättä määritelty riittävän systemaattisesti, mikä tuo lisätyötä muutosten suunnitteluun.
Onnistumisessa piilee kuitenkin palkinto.
”Muutokset strategiassa, kulttuurissa ja prosesseissa voivat johtaa myös selkeään muutokseen tai jopa loikkaan organisaation markkinaosuudessa etenkin nyt, kun generatiivisen tekoälyn teknologiamurros on vasta alkanut. Tämä ei ole tavanomaista liiketoiminnassa ja vaatii normaalitilanteessa kilpailijan epäonnistumista tai esimerkiksi nopeaa reagoimista kuluttajien tarpeiden yllättävään muutokseen.”
Millainen strategia sopii tekoälyn aikakauteen?
Tekoälyn tulee sopia organisaation strategiaan, mutta tärkeämpää on ensin miettiä, millainen strategian ylipäätään tulisi olla tekoälyn aikakaudella. Tämän ratkaiseminen vaatii ymmärrystä siitä, mitä kaikkea tekoäly mahdollistaa ja mihin sitä voidaan käyttää. Organisaatiossa pitäisikin olla jo strategian suunnitteluvaiheessa tekoälyosaamista.
”Tekoälyn pitää asemoitua tukemaan ennen kaikkea yrityksen kilpailuetua tai organisaation yksilöllisiä vahvuustekijöitä. Itse asiassa tämä koskee yrityksen kaikkea teknologiaa”, kertoo Mäkelä.
Joissakin tapauksissa tekoäly voi jopa muuttaa yrityksen liiketoimintamallia. Siitä voi olla paljon apua esimerkiksi markkinan hiljaisten signaalien tulkitsemisessa ja tuotekehitysprosessissa. Lisäksi tekoäly voi muuttaa henkilöstön ja koko yrityksen ydinkyvykkyyksiä siten, että se auttaa tulkitsemaan asiakastarpeita aiempaa tarkemmin. Näin ne saadaan osaksi yrityksen strategiaa ja arvolupausta.
Kun strategiaa muutetaan, muuttuvat myös kilpailuedut
Käytännössä yritykset voivat tekoälyn avulla oppia innovoimaan entistä tehokkaammin. Tämä voi johtaa kilpailijoiden ohi hyppäämiseen myös markkinaosuuden kehityksessä.
Tekoälyn strategisesti taitava käyttö voi joskus johtaa hyppäyksenomaisiin muutoksiin markkinaosuuksissa.
Tekoäly voi vaikuttaa myös yritysten alustastrategiaan niin, että se muuttaa esimerkiksi mahdollisuuksia hyödyntää verkostovaikutuksia. Lisäksi tekoäly voi vaikuttaa strategialla tavoiteltujen kilpailuetujen suhteelliseen kestoon ja siihen, missä määrin strategiatyö painottaa kykyä mukautua ketterästi uusiin liiketoimintamalleihin.
”Tekoäly voi myös vaikuttaa yritysten arvoa luoviin strategiaratkaisuihin, koska se voi tehdä kilpailemisesta tietyllä tavalla suhteellisesti tuottavampaa kuin aiemmin. Se voi siis muuttaa vaihtoehtoisten strategiavalintojen asemia toisiinsa nähden”, Mäkelä kertoo.
Tekoäly keventää keskijohtoa
Tekoälyn vaikutukset organisaation prosesseihin, henkilöstön osaamiseen ja jopa työtehtäviin voivat olla suuria. Yksilötasolla tärkeää on oppia olemaan tehokas työpari tekoälyn kanssa.
Mäkelä huomauttaa, että tekoäly mahdollistaa rutiininomaisten työtehtävien ja esimerkiksi perustasoisen viestinnän ainakin osittaisen automatisoinnin. Lisäksi se voi parantaa ideointia ja luovuutta vaativaa työtä, kuten tuotekehitystä.
Mielekkäiksi tulevat liiketoimintaprosessien muutokset voivat joskus mahdollistaa yritykselle täysin uudenlaisen liiketoimintamallin, jonka turvin kilpailukykyä voidaan kohentaa hyppäyksenomaisesti.
Tekoälyn tuoma uudenlainen automatiikka voi vaikuttaa myös organisaatioiden rakenteisiin. Liiketalouden kansainvälisen tutkimuksen mukaan tekoäly keventää etenkin organisaatioiden keskijohtoa, sillä sen tehtävistä työn seuranta, raportointi ja tiedonvälitys alaisille ovat luonteiltaan tekoälylle sopivia.
”Yritysten organisaatiokaaviot voivat siksi muuttua lähemmäs tiimalasimuotoa. Samalla tekoäly voi johtaa kokonaan erilaiseen organisaatioratkaisuun kuin aiemmin”, Mäkelä selittää.
Tarve keskijohdon työlle voi vähentyä ja organisaatiokaaviot lähentyä tiimilasimuotoa. Myös matriisiorganisaatioiden mielekkyys voi kasvaa.
Esimerkiksi monille kehitysprojekteille voidaan valita ketterä tiimiorganisaatio tai joku muu modulaarinen organisaatiomalli. Toisaalta tekoälyn avulla jäykästä matriisiorganisaatiosta voi tulla aiempaa käyttökelpoisempi.
”Tekoäly voi tuoda eri mallien päätöksentekotilanteisiin selkeyttä ja läpinäkyvyyttä siitä, mikä on koko organisaatiolle optimaalisin ratkaisu. Se vähentää osaoptimointia ja nopeuttaa näin päätöksiä.”
Lisätietoja:
