Esiintyjiä puhumassa Assembly 2022 -tapahtuman lavalla.
Julkaistu 17.2.2023
Päivitetty 17.2.2023

Suomessa arvioidaan olevan 50 000–100 000 syrjäytyneen lisäksi yli 700 000 syrjäytymisvaarassa olevaa. Yksittäisen syrjäytyneen kustannus yhteiskunnalle on Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan jopa 1,2 miljoonaa euroa, ja päälle tulee mittaamaton inhimillinen hinta. Siksi jokaisen syrjäytymisvaarassa olevan aktivoiminen on tärkeä ja vastuullinen teko sekä yhteiskunnan että yksilön näkökulmasta.

LAB ja LUT ovat kehittäneet Kipinä-toimintamallin, jolla kannustetaan ja koulutetaan syrjäytymisvaarassa olevia tapahtumajärjestämiseen. Samalla toiminta auttaa tapahtumatuottajia, joiden on vaikeaa löytää vapaaehtoisia järjestäjiä. Toimintamallin kehittämiseen osallistuivat muun muassa Suomen suurin pelitapahtuma Assembly ja Etelä-Karjalan suurimmat pelitapahtumat, Skynett Langames ja International Virtual Imatranajo.

”Muutkin tapahtumajärjestäjät ovat kiinnostuneet toimintamallista ja aikovat ottaa sen käyttöön. Muiden hyötyjen lisäksi on ollut hienoa nähdä nuorten itseluottamuksen kasvavan kohisten myönteisten järjestämiskokemusten ansioista”, LUT-yliopiston projektipäällikkö, tutkija Erno Salmela sanoo.

Kipinä lisää hyvinvointia monissa tilanteissa

Kipinä-toiminta sopii monenlaisten tapahtumien järjestämiseen, ja sitä on kokeiltu onnistuneesti esimerkiksi Lappeenrannan Sataman Valot -tapahtumassa. Toimintamallia voi hyödyntää myös työelämän murroskohdissa, kuten joukkoirtisanomisissa ja kokonaisten toimialojen päättymisessä, jolloin suuri määrä ihmisiä jää tyhjän päälle.

”Tapahtumien järjestäminen on hyvin yhteisöllistä, joten se sopii syrjäytymisvaarassa olevien aktivoimiseen erinomaisesti. Merkityksellisyyden kokemukset muodostuvat mielekkäiden työtehtävien lisäksi yhteisöön kuulumisen tunteesta”, LAB-ammattikorkeakoulun projektisuunnittelija Antti Tykkyläinen esittää.

Kipinä-toiminnassa kartoitetaan ensin syrjäytymisvaarassa olevan kiinnostuksen kohteet, elämäntilanne ja osaaminen, minkä jälkeen käydään läpi tulevia tapahtumia ja niiden järjestämistehtäviä. Kipinä-osallistuja koulutetaan tapahtumassa suoritettaviin työtehtäviin mestari-kisälli-mallilla. Toiminta on helppo aloittaa korkeakoulujen julkaiseman Kipinä-oppaan avulla.