YK:n COP28-ilmastokokouksessa 25 maata, mukaan lukien Suomi, ilmoittivat aikomuksestaan kolminkertaistaa ydinenergian globaali kapasiteetti vuoteen 2050 mennessä. Laajennussuunnitelmiin sisältyvät myös pienreaktorit (SMR), joita on kaavailtu Suomessa osaksi sähköntuotantoa sekä lämmön ja sähkön yhteistuotantoa.
LUTin tutkimuksen skenaarioanalyysit osoittavat, että ydinvoiman suosiminen johtaa merkittävästi korkeampiin kustannuksiin ja taloudellisiin riskeihin verrattuna uusiutuviin energialähteisiin.
Skenaarioissa ydinvoiman vuosittaiset kustannukset ovat uusiutuvaa energiajärjestelmää 71–84 prosenttia korkeammat vuonna 2050. Kustannusero vastaa noin 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT).
Ydinvoimaskenaarioiden tasoitetut tuotantokustannukset (levelised cost of electricity) ovat 99–115 prosenttia korkeammat kuin kustannustehokkaimmassa vertailuskenaariossa, ja lopullinen tasoitettu kustannus on 72–84 prosenttia korkeampi.
Tasoitettu kustannus lasketaan jakamalla energiajärjestelmän vuotuiset kokonaiskustannukset vuotuisesti käytetyllä energiamäärällä. Nollapäästötavoitteita simuloiva vertailuskenaario osoittaa, että uudet ydinvoimalainvestoinnit eivät ole kustannustehokkaita.
Curious People -uutiskirje kertoo ratkaisuista, joilla autamme yhteiskuntaa, teollisuutta ja liiketoimintaa uudistumaan sekä raivaamme tietä energiasiirtymässä ja luonnonvarojen kestävässä käytössä.
Pienydinvoimaloita ei ole vielä saatavilla
Ydinvoimaan sisältyy myös uusiutuvaa energiaa enemmän riskejä, joita ovat korkeat kustannukset, pitkät toteutusajat ja epävarma uraanin saatavuus.
SMR-teknologiat eivät ole vielä kaupallisesti saatavilla. Analyysissä oletettiin, että ne olisivat käytettävissä vuoteen 2035 mennessä ja että kustannukset laskisivat, mutta pienreaktorit ovat silti jopa tuetulla rahoituksella (viiden prosentin pääomakustannuksella) merkittävästi kalliimpia kuin kokonaan uusiutuvat energiantuotantomuodot.
Ydinvoimaan tukeutuminen pitkän aikavälin suunnittelussa voi johtaa energiavajeeseen.
Uusia sähköntuotantohankkeita tarvitaan kuitenkin välittömästi, jolloin ydinvoimaan tukeutuminen pitkän aikavälin suunnittelussa voi johtaa energiavajeeseen, mikäli SMR-teknologiaa ei kaupallisteta tai jos perinteisten ydinvoimaloiden rakentaminen viivästyy – kuten aiemmissa hankkeissa on nähty.
Ydinvoiman korkeat kustannukset ja keskitetty infrastruktuuri herättävät huolta kustannusten oikeudenmukaisesta jakautumisesta, sillä ne voivat rasittaa pienituloisia kotitalouksia ja pahentaa eriarvoisuutta. Lisäksi ydinvoiman keskitetty luonne rajoittaa sidosryhmien laajaa osallistumista, mikä nostaa huolta menettelytapojen oikeudenmukaisuudesta energiapäätöksenteossa.
Ydinvoiman laajentaminen voi lukita yhteiskunnan keskitettyyn ja joustamattomaan energiajärjestelmään, mikä puolestaan voi hidastaa innovatiivisten ja kustannustehokkaiden vaihtoehtojen kehittämistä.
Miten tulevaisuuden energiajärjestelmä kannattaisi rakentaa?
Politiikan päätavoitteeksi tulisi asettaa edullinen, täysin fossiiliton, kestävä ja oikeudenmukainen energiajärjestelmä. Tuotantomuodot määräytyisivät markkinoiden ohjaamina, jolloin kilpailukyvyttömät ratkaisut karsiutuvat luonnollisesti ja Suomen energiaintensiivisten teollisuusalojen kilpailukyky vahvistuu.
Panostaminen uusiutuviin energialähteisiin ja sektori-integraatioteknologioihin, kuten power-to-x-ratkaisuihin, mahdollistaisi merkittäviä säästöjä fossiilivapaan energiajärjestelmän investoinneissa. Vertailuskenaariossa tarvittava järjestelmän joustavuus saavutetaan suuremmilla sähkölämmitys-, elektrolyysi- ja vetyvarastointikapasiteeteilla verrattuna ydinvoimaskenaarioihin.
Politiikan tulisi edistää oikeudenmukaisempaa, osallistavampaa ja joustavampaa energiajärjestelmää.
Uusiutuvan energian nopea käyttöönotto edellyttäisi sähköverkon laajentamisen lupaprosessin nopeuttamista, selkeää verkkoon liittämismenettelyä uusiutuville hankkeille sekä säännöllisesti päivitettävää kansallista sähköverkon laajennussuunnitelmaa.
Politiikan tulisi edistää oikeudenmukaisempaa, osallistavampaa ja joustavampaa energiajärjestelmää, joka perustuu hajautettuihin uusiutuviin energialähteisiin. Tuuli- ja aurinkovoima vahvistavat hajautettua innovaatiota ja osallistumista, mahdollistaen monipuolisten sidosryhmien – mukaan lukien paikallisyhteisöjen – aktiivisen roolin ja hyödyn järjestelmästä.
Kirjoittajat:
Christian Breyer
Salvatore Ruggiero
