Tekoäly nähdään usein ennen kaikkea ohjelmistona, joka analysoi dataa tai tuottaa tekstiä ja kuvia. Tekoäly on kuitenkin jo ottamassa seuraavaa isoa askelta: se oppii toimimaan fyysisessä maailmassa. Fyysinen tekoäly muodostaa uuden tutkimusalueen, joka eroaa selkeästi aiemmasta teollisuusautomaatiosta, perinteisestä robotiikasta ja ohjelmistopohjaisesta tekoälystä.
”Fyysisen tekoälyn robotiikka, anturit, koneet ja ohjelmistot pystyvät yhdessä reagoimaan fyysisen ympäristön kanssa ja oppimaan siitä”, kuvailee LUT-kauppakorkeakoulun nuorempi tutkija Vesa Korhonen.
”Tämä on askel eteenpäin verrattuna perinteiseen teollisuusautomaatioon, joka suorittaa tyypillisesti etukäteen ohjelmoituja ja toistuvia tehtäviä. Fyysisen tekoälyn järjestelmät voivat sopeutua ja toimia joustavasti erilaisissa tilanteissa.”
Mitä fyysinen tekoäly tarkoittaa?
- Fyysisellä tekoälyllä tarkoitetaan järjestelmiä, joissa tekoäly yhdistyy robotiikkaan, sensoreihin ja mekaniikkaan.
- Laskelmien ja ennusteiden lisäksi fyysinen tekoäly havaitsee ympäristöään, tekee päätöksiä ja toteuttaa ne konkreettisina tekoina: liikkuu, tarttuu, siirtää, kokoaa ja reagoi muuttuviin tilanteisiin.
Suomella on hyvät lähtökohdat fyysisen tekoälyn hyödyntämiseen
Tekoäly mielletään yhä vahvasti tietotyön ja palvelujen teknologiana, mutta Suomen talouden ja hyvinvoinnin perusta on pitkälti teollisuudessa. Kansainväliset raportit ennakoivat, että fyysisen tekoälyn kehitys muuttaa teollisuutta, logistiikkaa ja huoltopalveluita tulevaisuudessa. Siitä voi tulla yksi mahdollinen kilpailuetu Suomen teollisuudelle.
”Suomella on hyvät lähtökohdat hyödyntää fyysistä tekoälyä. Meillä on korkea tekninen osaaminen, vahva konepaja- ja laitevalmistuksen perinne, korkealaatuista huoltoliiketoimintaa, luottamukseen perustuva työkulttuuri sekä paljon tuotantoa, jossa vaaditaan joustavuutta ja laatua massavolyymien sijaan”, toteaa teollisuusprofessori Mika Ruokonen.
Myös sellaiset yritykset, joilla on ollut vaikeuksia automatisoida monimutkaisia, vaihtelevia tai ei-sarjatuotantotehtäviä, voivat ottaa jatkossa merkittäviä askelia joustavuudessa ja tehokkuudessa fyysisen tekoälyn avulla.
Curious People -uutiskirje kertoo ratkaisuista, joilla autamme yhteiskuntaa, teollisuutta ja liiketoimintaa uudistumaan sekä raivaamme tietä energiasiirtymässä ja luonnonvarojen kestävässä käytössä.
Yritykset ovat vahvasti mukana fyysisen tekoälyn kehittämisessä
Fyysinen tekoäly voi mahdollistaa teollisuusyrityksissä joustavamman tuotannon, paremman laadun, turvallisemmat työolosuhteet sekä kyvyn sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Ihmisten rooli siirtyy uuden teknologian myötä raskaista, toistuvista ja vaarallisista tehtävistä yhä enemmän kohti valvontaa, ongelmanratkaisua, järjestelmien ohjausta ja yhteistyötä älykkäiden koneiden kanssa.
”Jos tekoäly nähdään Suomessa vain digitaalisten sovellusten tai tietotyön ilmiönä, vaarana on, että seuraava teollinen murros tapahtuu muualla kuin täällä meillä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että yritykset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan fyysisen tekoälyn kehittämiseen ja olemme saaneet siihen rahoitusta TT-säätiöltä”, sanoo Korhonen.
Fyysistä tekoälyä tutkitaan LUT-kauppakorkeakoulun hankkeessa vuosina 2026–2027. Tutkimuksessa tarkastellaan fyysisen tekoälyn markkinapotentiaalia, kasvustrategioita, kilpailuetuja, investointien suunnittelua sekä organisaatioiden muutosjohtamista. Hankkeen rahoittaja on Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton säätiö. Yrityskumppaneina mukana ovat KONE Oyj, AMD Silo AI Oy, Kemppi Oy, Kempower Oyj, Halton Group ja Oilon Oy.
Lisätietoja:
Vesa Korhonen
Mika Ruokonen
