LUT-yliopiston väitöstutkimus osoittaa, että yhteiskunnalliset yritykset eivät ainoastaan ratko yhteiskunnallisia haasteita, vaan toimivat myös talouden vakauttajina erityisesti kriisiaikoina. Lisäksi kaupalliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet yhdistävät yritykset pärjäävät innovaatiokilpailussa jopa perinteisiä yrityksiä paremmin.
Annu Kotiranta pyrki löytämään väitöskirjatutkimuksessaan vastausta siihen, vaikuttavatko ulkoiset tekijät näiden yritysten kasvutekijöihin samalla tavalla kuin kaupallisiin yrityksiin.
”Yhteiskunnallisten yritysten kasvupotentiaalia ei tule väheksyä, sillä niiden rooli talouden resilienssin vahvistajina on merkittävä. Erityisesti ne hybridiyritykset, jotka onnistuvat yhdistämään yhteiskunnalliset ja kaupalliset tavoitteet tasapainoisesti näyttävät olevan kasvuraketteja ja innovaatiojärjestelmän supersuorittajia. Näihin yrityksiin tulee panostaa myös jatkossa”, Kotiranta sanoo.
Yhteiskunnalliset yritykset kasvavat kriisien aikana
Yhteiskunnalliset yritykset menestyvät erityisesti taantumien aikana, jolloin yhteiskunnallisten ongelmien määrä kasvaa ja niiden ratkaisuun syntyy markkinoita. Esimerkiksi työllistämiseen liittyvät yritykset menestyvät työttömyyden kasvaessa tai kiertotalousyritykset hyötyvät resurssipulan aiheuttamasta kysynnän kasvusta.
”Taantumissa syntyy herkästi yhteiskunnallisia ongelmia, joiden parissa yhteiskunnalliset yritykset työskentelevät, mikä taas voi piristää niiden liiketoimintaa verrattuna keskivertoyritykseen”, Kotiranta kertoo.
Tilaa Curious People -uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeemme saat sähköpostiisi noin 1–2 kertaa kuukaudessa luettavaa tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.
Sosiaalinen media ei ole tehokas työkalu
Yhteiskunnalliset yritykset panostavat perinteisesti sosiaalisessa mediassa viestimiseen. Tutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan aina tue niiden tuloksellisuutta.
”Vaikuttaisi siltä, että digitaalisten valmiuksien kehittäminen edistää yhtä lailla sekä yhteiskunnallisten että kaupallisten yritysten kasvua, mutta sosiaaliseen mediaan panostaminen on heikentänyt yhteiskunnallisten yritysten tuottavuutta”, Kotiranta kertoo.
Innovaatiorahoitusta tulisi tarkastella uudelleen
Nykyinen innovaatiotukijärjestelmä suosii viennin ja liikevaihdon kasvua tavoittelevia yrityksiä. Kotirannan mukaan yhteiskunnallisten yritysten rahoitusta tulisi kehittää tukemaan myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia tuottavia yrityksiä.
”Osa yhteiskunnallisista yrityksistä ei hyödy nykyisestä innovaatiorahoitusjärjestelmästä. Näiden yritysten sivuuttaminen järjestelmässä tarkoittaa, että suuri joukko kansantalouden kannalta keskeisten haasteiden, kuten ikääntymisen tai eriarvoistumisen, potentiaalisista ratkojista jää nykyisen järjestelmän ulkopuolelle”.
"Yhteiskunnalliset tavoitteet eivät hidasta yrityksen kasvua, vaan voivat päinvastoin tuoda lisäarvoa. Taloudellisen kasvun ja arvonluonnin lisäksi nämä yritykset tuottavat myös yhteiskunnallista arvoa. Näin ollen niiden tuottama kokonaisarvonluonti on muita yrityksiä korkeampi”, Kotiranta toteaa.
Lisätietoja:
Annu Kotiranta
Annu Kotirannan kauppatieteiden alaan kuuluva väitöskirja Empirical Investigations of the Impact of External Drivers on the Growth of Social Enterprises tarkastetaan 6.6.2025 klo 12 LUT-yliopiston auditoriossa 1314.
