Yhteiskunnalliset yritykset kasvavat muita yrityksiä vauhdikkaammin laman aikana. Lisäksi näyttää siltä, että yhteiskunnallinen tavoite hyödyttää liiketoimintaa monin tavoin. Yhteiskunnallisten yritysten kasvutavoitteet ovat kunnianhimoisempia kuin muissa vastaavissa yrityksissä.
"Yhteiskunnalliset yritykset ovat löytäneet keinoja, joilla ne kasvattavat taloudellista ja yhteiskunnallista tulosta rinta rinnan. Näin ne nostavat rimaa muille yrityksille ja osoittavat, mitä liiketoiminnalta voi odottaa", sanoo yhteiskunnallisten yritysten kasvusta väitöstutkimuksensa tehnyt Saila Tykkyläinen LUT-kauppakorkeakoulusta.
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan tärkein tavoite on ratkoa jotain yhteiskunnallista ongelmaa, kuten esimerkiksi lapsiperheköyhyyttä, vammaisten työllistymistä tai ilmastonmuutosta.
Ne käyttävät suurimman osan liiketoimintansa voitosta oman yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen, joten yhteisen hyödyn tuottaminen rajoittaa niiden voiton maksimointia.
Suomessa yhteiskunnalliset yritykset ovat vielä melko tuntemattomia. Sellaisia ovat kuitenkin esimerkiksi Lasten Päivän Säätiön ylläpitämä Linnanmäen huvipuisto ja Tampereella sijaitseva ikäihmisten hoivakoti Kontukoti.
Yleisiä muun muassa sote-alalla
Kansainvälisesti yhteiskunnallisiin yrityksiin kohdistetaan odotuksia kestävään kasvuun ja eriarvoisuuden vähentämiseen liittyen. Suomessa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Tavoitteena on parantaa erityisesti työelämän ulkopuolelle pudonneiden pääsyä takaisin työmarkkinoille.
Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä on monilla toimialoilla, mutta usein esiin nostetaan sosiaali- ja terveysala. Tykkyläisen mukaan yhteiskunnalliset yritykset voivat olla osa ratkaisua muun muassa vanhusten hoivaan ja lastensuojeluun liittyvissä resurssi – ja eettisyysongelmissa.
"Se edellyttää kuitenkin sitä, että julkinen sektori muuttaa ostopolitiikkansa. Palveluiden kilpailutuksen ainoa peruste ei voi olla raha", Tykkyläinen toteaa.
Vaikka yhteiskunnalliset yritykset tuottavat voittoa ja tähtäävät kasvuun, maksimaalinen voitontavoittelu ihmisten tai ympäristön kustannuksella ei ole niiden arvojen mukaista.
Julkisen sektorin hankintoja pitäisikin Tykkyläisen mukaan muuttaa tulos- ja vaikuttavuusperusteiseksi. Se tarkoittaa, että kilpailutuksessa palveluntarjoajilta ei ostettaisikaan esimerkiksi vuodepaikkoja tai hoitovuorokausia, vaan hyvinvointia.
"Lastensuojelussa hyvinvointiin liittyvä vaikuttavuustavoite voisi olla esimerkiksi se, että nuori pystyisi tekemään sijoituksessa ollessaan peruskoulun ja toisen asteen tutkinnon hyvin arvosanoin."
Monesti kilpailutuksessa raha ratkaisee sen, kuka valitaan tuottamaan palvelua. Tykkyläisen mukaan raha on kuitenkin yksinään laiska argumentti.
"Esimerkiksi Tampereen kaupunki on käyttänyt tulos- ja vaikuttavuusperustaista hankintaa. Palveluntarjoajalle maksetaan palkkio vasta sitten, kun se on saavuttanut tietyt tulokset tai tietyn vaikutuksen."
Fakta: Yhteiskunnalliset yritykset
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA arvioi Suomessa olevan noin 19 000 yhteiskunnallista yritystä. Suomessa yhteiskunnallisen yrityksen tulee täyttää kolme kriteeriä.
- Yrityksen ensisijaisen tehtävän on oltava yhteiskunnallinen missio
- Yli puolet yrityksen voitosta pitää käyttää mission edistämiseen
- Liiketoiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää.
Kriteerit täyttävä yritys voi hakea Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä. Saila Tykkyläinen on ollut mukana perustamassa ja kehittämässä Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä. Lue lisää yhteiskunnallisista yrityksistä Saila Tykkyläisen blogikirjoituksesta.
Lisätietoja:
Saila Tykkyläinen
Nuorempi tutkija
LUT-kauppakorkeakoulu
saila@vaikuttavayritys.fi
+358 50 401 7178
Yhteiskuntatieteiden maisteri Saila Tykkyläisen kauppatieteen alaan kuuluva väitöskirja Growth for the Common Good? Social enterprises' growth process (Kasvua yhteiseksi hyväksi? Yhteiskunnallisten yritysten kasvuprosessi) tarkastetaan 9.12.2019 kello 12 LUT-yliopiston Lappeenrannan kampuksella luentosalissa 2305. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Franziska Günzel-Jensen Aarhusin yliopistosta Tanskasta. Kustoksena toimii professori Kaisu Puumalainen LUT-yliopistosta.