Sami Saarenkedosta piti tulla rokkitähti, mutta hän valloitti estradin modernina dekaanina, joka vie LUT-kauppakorkeakoulua kohti tutkimuksen kansainvälistä huippua

LUT-kauppakorkeakoulun dekaani Sami Saarenketo tapaa sanoa, että tee isosti tai älä ollenkaan. Saarenkedon pitkää akateemista uraa ovat siivittäneet kitara, kunnianhimo ja hyvät mentorit. Saarenketo sai eteensä edeltäjiensä suuret saappaat, mutta on täyttänyt ne monen mielestä erinomaisesti. "110-vuotiaaseen Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun verrattuna olemme vielä juniori, mutta tulosta syntyy. Emme ole valmiita, mutta olemme päässeet huimasti eteenpäin", Saarenketo sanoo 30 vuotta täyttävästä LUT-kauppakorkeakoulusta.

"Sinäkin käyt täällä vain purkkaa jauhamassa."

Kansalaisopiston kitaransoitonopettajan sanat osuivat nuoreen Sami Saarenketoon ja hän sisuuntui. Seuraavalle tunnille tullessaan Saarenketo oli opetellut soittamaan kaikki kappaleet, jotka oli annettu kotiläksyksi.

The Boiler Room Project, Lizard King, Family & Friends – siinä joitakin bändejä, joissa Saarenketo soitti ja lauloi. Saarenketo otti kitaran ensi kertaa käteensä 8-vuotiaana ja on ollut eri bändeissä 13-vuotiaasta lähtien. Ensin hän lauloi vain taustoja, sitten hän huomasi olevansa solisti "kun ketään muutakaan ei ollut". Bändien jäsenet olivat lapsuuden ja nuoruuden kavereita, osa samasta kerrostalosta Nastolassa.

"Treenasimme tosissamme ja meillä oli suuret ambitiot. Tekemisemme oli ehdottomasti tavoitteellista. Silloisessa Radio Mafiassa soitettiin pari meidän demokappalettamme, mikä oli kova juttu. Saimme biiseistä kehujakin. Soitimme omien kappaleiden lisäksi 1960–70-lukujen rokkia, mikä on edelleen itselleni se ehkä tärkein ajanjakso musiikissa", Saarenketo kertoo.

Saarenkedon eksoottisin bändikeikka oli Helsingin Sörnäisten keskusvankilassa vuonna 1988. Onpa Saarenketo esiintynyt maineikkaalla Tampereen Pakkahuoneellakin yliopiston professoreista koostuvan kokoonpanon kanssa Professors Rock -tapahtumassa 2014.
Mieleen on jäänyt myös esiintyminen LUTin 50-vuotisjuhlissa 2019 All Stars -bändin kanssa – encoressa oli mukana myös LUTin rehtori Juha-Matti Saksa.

Saksa muistaa erään IAMOT-konferenssin Washingtoniin vuonna 2004, kun muu porukka oli menossa lennon jälkeen oluelle, mutta Saarenketoa ei näkynyt missään. IAMOT tulee sanoista International Association for Management of Technology.

"Sami löytyi sitten kitarakaupasta, jonne hän oli mennyt soittelemaan vähän kalliimpia kitaroita. Musiikki todella on Saarenkedolle henkireikä", Saksa sanoo.

Saarenkedon harrastus näkyy tai kuuluu nopeasti myös LUT-kauppakorkeakoulun uusille työntekijöille. Esimerkiksi jouluna 2020 Saarenketo teki joulutervehdyksensä henkilökunnalle Youtube-musiikkivideon muodossa. Kappaleeksi valikoitui John Lennonin ja Yoko Onon Happy Xmas (War Is Over).

"Musiikki on aina ollut minulle varaventtiili. Musiikki on myös tutustuttanut minut moniin ihmisiin. LUTissakin on niin paljon musisoivia professoreita, että olen tullut musiikin kautta tutuksi koko professorikunnan kanssa ihan eri tavalla kuin olisin ilman bänditouhuja tullut", Saarenketo kertoo.

Miksei Saarenkedosta tullut uutta tähtiartistia Suomen viihdetaivaalle?

"Menin lukion jälkeen armeijaan ja pitkä tukka lähti. Siihen se jotenkin tyssäsi."

Tarkemmin sanoen bändiporukkaan iski realismi.

"Musiikkibisnes on kovaa hommaa. Kai sitä ajatteli, että joku muukin ammatti pitää hankkia varmuuden vuoksi."

Lahdesta ei ole enää pakko lähteä pois

Vuonna 1990 naisilla oli jakuissaan muhkeat olkatoppaukset ja Suomen hittilistan kärjessä soivat Madonnan Vogue ja Ressu Redfordin Älä mee. Samana vuonna Sami Saarenketo painoi kiharapehkonsa päälle valkolakin ja ajatteli, että Nastolasta on lähdettävä pois.

Nastola on Lahteen kuuluva entinen kunta Päijät-Hämeen maakunnassa. Tarina kertoo, että jos nastolalaisessa baarissa kertoi olevansa Lahdesta tai muusta lähikunnasta, sai suurella todennäköisyydellä pesäpallomailasta tai vähintään nyrkistä. Asenteet ovat sittemmin muuttuneet, muttei se, että päijäthämäläisillä on voimakas omanarvontunto.

Saarenketo oli kuitenkin sitä sorttia, josta äidin ei tarvinnut koskaan olla huolissaan.

Saarenkedon isä oli Nastolan kunnalla laitosmiehenä ja äiti Luhdalla mallistonhoitajana. Saarenketo oli itsekin kesätöissä Luhdalla "toppatakkeja mättämässä", kuten hän asian ilmaisee. Saarenkedolle selvisi nopeasti, että talvitakkien siirtely ei ole ainakaan hänen juttunsa.

"Hyllyssäni on professorimatrikkeli, joka painaa kuin tiiliskivi. Sitä katsellessa huomaa, että Suomessa on professorisukuja, joissa akateeminen ura periytyy sukupolvelta toiselle. Vähän kuten lääkärin ammattikin usein jatkuu suvussa tai yrittäjyys perheyrityksissä. Läheiset roolimallit vaikuttavat ihmisen valintoihin, mutta ne voivat myös karkottaa ihmisen ihan toiseen suuntaan."

Kauppatieteet kiinnostivat Saarenketoa jo parinkymmenen ikävuoden korvilla, joten hän suuntasi lukion jälkeen Lahden kauppaoppilaitokseen. Myöhemmin Saarenketo päätyi ystävänsä mukana Lappeenrantaan juuri vappuna. Saarenketo vaikuttui opiskelijabileiden meiningistä siinä määrin, että haki LUTiin opiskelemaan.

Maisterin paperit olivat kourassa 1999 ja kainalossa rouva Saarenketo, joka oli löytynyt lahtelaisesta yökerhosta. Saarenkedot olivat asuneet vuoden Saksan Stuttgartissa, ja harkitsivat muuttoa takaisin Saksaan. Kehdossa uinui viitisen viikkoa vanha Sofia-tytär, joten lähtö jäi.

Annetaan Saarenkedon LUTiin rekrytoineen professori Kirsimarja Blomqvistin kertoa, mitä sitten tapahtui.

"Rekrytoin Samin ja professori Olli Kuivalaisen 2000-luvun taitteessa, kun rakensin LUTiin monitieteistä Telecom Business Research Center (TBRC) -tutkimusyksikköä. Sami oli ollut töissä teleoperaattorilla ja etsin ihmisiä, joilla olisi sekä kaupallisen että teknisen puolen osaamista. Alussa Sami oli hyvin ujo, mutta rohkaistui ajan myötä", kertoo Blomqvist, joka työskentelee LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professorina.

Tuohon aikaan teleoperaattorit välittivät vain puheluita. TBRC tutki esimerkiksi sitä, millaisia lisäarvopalveluita teleoperaattorit voisivat kehittää kasvuyritysten kanssa.

TBRC-tutkimusyksikön budjetista vain pieni osa tuli yliopistolta, joten keskus teki paljon yritysyhteistyötä niin suurten kuin pienten ICT-alan kasvuyritysten kanssa. Sittemmin muutaman työntekijän keskus kasvoi isoksi ja Sonera oli sen suurin rahoittaja.

"TBRC oli tuohon aikaan yliopistolla hyvin omintakeinen paikka. Siellä oli oma kulttuuri ja hyvin innostunut ilmapiiri. Myös tulokset olivat erittäin hyviä. Sami ja Olli väittelivät myöhemmin niin sanotuista born global -kasvuyrityksistä, juuri tästä ensimmäisestä TBRC-tutkimushankkeesta kerätyn tutkimusaineiston avulla", Blomqvist sanoo.

Näiden vuosien aikana Saarenkedon akateeminen nälkä kasvoi.

"Kunnianhimoni ei tullut ainakaan vanhemmiltani, joten kai se on minusta itsestäni lähtöisin. Ja vaikka en saanut akateemista mallia kotoani, sain mentoreita oman työyhteisöni sisältä", Saarenketo sanoo.

Saarenketo sai tukea uralleen etenkin professori Toivo Äijöltä ja LUT-kauppakorkeakoulun ex-dekaanilta Kalevi Kyläheikolta, jotka ohjasivat hänen väitöskirjaansa. Kyse oli sanattomasta sopimuksesta, jonka puitteissa tietotaitoa vaihdettiin. Myös LUTin nykyinen vararehtori Jaana Sandström ja Kirsimarja Blomqvist ovat olleet sparraamassa Saarenketoa.

Eikä Lahtikaan täysin taakse jäänyt. Nastolan kunta liitettiin Lahteen tammikuussa 2016.

"Lahdesta ei ole enää pakko lähteä pois saadakseen yliopistokoulutuksen. LUT tarjoaa siihen mahdollisuuden", Saarenketo sanoo.

Tee isosti tai älä ollenkaan

Go big or go home – tee isosti tai älä ollenkaan. Tämän sanonnan kuulee usein Saarenkedon suusta.

Kun Saarenketoa on kysytty johonkin mukaan, hän on yleensä sanonut kyllä. Tällä logiikalla hän kertoo päätyneensä myös LUT-kauppakorkeakoulun dekaaniksi.

Saarenketo oli varadekaanina kauppakorkeakoulun ex-dekaanin Jaana Sandströmin aikana.

"Varadekaanin tärkein tehtävä on kuulemma varmistaa, että dekaani tulee töihin. Siinä samalla näin, mitä dekaanin työ pitää sisällään. Siirtymä dekaaniksi oli siksi luonteva askel."

Saarenketo sanoo, ettei ole koskaan pyrkinyt nykyiseen tai muuhunkaan johtoasemaan kynsin ja hampain.

"Olen ollut erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä melkein 15 vuotta työurastani, joten minulla on ilmeisesti luontaista taipumusta näihin tehtäviin. Nautin työstäni."

Saarenketo ei ole koskaan elänyt sitten kun -elämää. Päivien rajallisuus valkeni hänelle varhain, sillä isä kuoli, kun Saarenketo oli vasta parikymppinen. Äidin vei syöpä vasta hiljattain.

Ajatusmaailmaa ja suhtautumista erilaisuuteen on muovannut myös se, että Saarenketojen vanhempi tytär Sofia on kehitysvammainen. Pari vuotta sitten tytär sai aivoinfarktin ja menetti joksikin aikaa puhe- ja kävelykykynsä.

"Sofia palautui hyvin, muttei ihan ennalleen. Vaikka joku ulkopuolinen voi häntä sääliä, Sofia itse on onnellinen. Hänellä ei ole mitään hätää", Saarenketo sanoo.

Perheeseen syntyi vielä toinen tytär vuosia myöhemmin. Helmi-tytär tahkoo koulussa kymppejä, seuraa politiikkaa ja on isänsä mukaan hyvin feministinen ja tiedostava ihminen.

"Sofian kanssa käyn Iskelmä-festivaaleilla ja Helmin kanssa keskustelemme esimerkiksi englanninkielisistä kirjallisuuden klassikoista."

Dekaanin tehtävä on palvelutehtävä

Saarenkedon edeltäjistä Kalevi Kyläheikoa pidetään persoonana, joka vei LUT-kauppakorkeakoulun maailmalle ja jonka henki edelleen elää kampuksen käytävillä. Jaana Sandström puolestaan uudisti kauppakorkeakoulun ohjelmaportfolion ja oli hankkimassa koulutukselle kansainvälisiä laatuleimoja eli akkreditointeja.

Saarenketo myöntää, että tuntee painetta jättää oma jälkensä tai perintönsä dekaanina.

"On silti niin, ettei tutkimuksen laadun kehittäminen lopu koskaan. Meillä on kansainvälistymisessä vielä paljon tekemistä, ja myös koulutuspuoli on pitkän kaaren juttu. Haemme aktiivisesti uusia akkreditointeja ja seuraamme tarkkaan opiskelijapalautetta. Opiskelijoiden palaute on itselleni tärkeä onnistumisen mittari."

Saarenketo kuvailee, että dekaanilla on 360 asteen vastuu harteillaan. Hän kuitenkin korostaa, ettei dekaani tee yksin mitään. LUT-kauppakorkeakouluun on perustettu Saarenkedon aikana kuusi tiimiä, joilla on omat vetäjänsä.

"Dekaanin tehtävä on palvelutehtävä. Dekaani antaa sivusta tulitukea muulle henkilökunnalle."

Dekaanilla on suuri merkitys siinä, minkälaiset olosuhteet kauppakorkeakoulussa on tehdä töitä, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun professori Paavo Ritala.

Hän kuvailee Samin johtamistapaa moderniksi; annetaan asiantuntijoille mahdollisuuksia ja tilaa tehdä huippututkimusta, opettamista ja vaikuttamista.

"Lisäksi Samilla on erinomainen näkemys kauppakorkeakoulujen kansainväliseen kilpailukenttään. LUT-kauppakorkeakoulu onkin edennyt kohti kansainvälistä huippua Samin ollessa dekaanina ja jatkaessa edeltäjiensä loistavaa työtä", Ritala sanoo.

LUTin rehtori Juha-Matti Saksa sanoo, että Saarenketo on dekaanina ennen kaikkea tunnelmanluoja.

"Ei missään nimessä mikään Excel-Saarenketo", Saksa toteaa viitaten Microsoftin tunnettuun taulukkolaskentaohjelmaan.

Juniori on päässyt huimasti eteenpäin

LUT-kauppakorkeakoulu täyttää 30 vuotta 2021. Henkilökuntaa on jo yli 100 henkeä. Kauppakorkeakoulusta valmistui 2020 ennätysmäärä maistereita, 266 henkeä. Se on suurin lukumäärä yksikön historiassa.

"110-vuotiaaseen Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun verrattuna olemme vielä juniori, mutta tulosta syntyy.  Brändinrakennuksen kvartaalihan on 25 vuotta. Emme ole valmiita, mutta olemme päässeet huimasti eteenpäin", Saarenketo sanoo.

LUT-kauppakorkeakoulu on maailman 200 parhaan bisneskoulun joukossa Times Higher Educationin (THE) vuoden 2020 rankingissa. Kansainvälisen markkinoinnin ohjelma uusi alkuvuodesta 2021 EFMD-laatumerkinnän viideksi vuodeksi. Seuraavaksi tähtäimessä on astetta kovempi AACSB-akkreditointi.

Saarenketo huomauttaa, että yhä useampi kauppakorkeakoulu on saanut tai hakee koulutukselleen samoja kansainvälisiä laatuleimoja. Ohjelmasisällöt alkavat siksikin muistuttaa yhä enemmän toinen toisiaan.

Saarenkedon mukaan LUT-kauppakorkeakoulun voima on sen omaleimaisuudessa ja proaktiivisuudessa. LUT-kauppakorkeakoulu perusti esimerkiksi bisnesanalytiikan ohjelman ensimmäisenä Suomessa. Sitten perässä seurasivat Oulun yliopisto ja viimeksi Aalto-yliopisto.

Saarenkedon mukaan LUT-kauppakorkeakoululaiset ovat tulevaisuusorientoituneita ja markkinalähtöisiä. Vastuullinen ja kestävä liiketoiminta on ollut agendalla jo pitkään.

"Olemme kauppakorkeakoulu teknillisessä yliopistossa, mutta meillä on vahva ja tunnustettu asema. Olennaista on, että pysymme jatkossakin relevanttina."

Kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat kiitelleet LUTin opiskeluilmapiiriä Suomen parhaaksi jo monena vuonna. Saarenketo onkin ollut hieman huolissaan siitä, miten Skinnarilan henkenä tunnettu hyvä tunnelma on pysynyt elementissään koronapandemian ja etämoodin aikana. Saarenkedon mielestä juuri kauppakorkeakoulun omaleimainen opiskeluilmapiiri on keino erottua Suomen kymmenen kauppakorkeakoulun joukosta.

"LUT on pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleva haastaja, kompakti ja yhteisöllinen kauppakorkeakoulu. Meillä on täällä mutkattomat välit toisiimme. LUTissa ollaan valmiita tekemään muutoksia ketterästi. Täällä vallitsee kokeilukulttuuri, joka sallii myös virheiden tekemisen."

Siellä täällä kuiskaillaan koulutusmullistuksista, kuten bisneskoulujen Netflix -tyyppisestä tarjottimesta, mutta Saarenketo uskoo satoja vuosia vanhan yliopistokoulutuksen voimaan. Yliopistorankingit, joissa LUT on pärjännyt hyvin, ovat yksi sivutuote tavoitteessa olla kansainvälisesti vielä vaikuttavampi kuin nyt.

"Ratkomme yliopistossa viheliäisiä, tulevaisuuden kannalta kriittisiä kysymyksiä. LUT-kauppakorkeakoulun on tärkeää pysyä mukana yhteiskunnan ja maailman muutoksessa, pysyä pulssilla. Se onnistuu, koska meillä on paras mahdollinen henkilökunta ja parhaat mahdolliset opiskelijat."

Kun opiskeluvuodet lasketaan mukaan, Saarenketo on ollut LUTissa jo 26 vuotta, joista viimeiset viisi vuotta dekaanina. Kuinka kauan sama dekaani voi hallita?

Saarenketo on edelleen kansainvälisen markkinoinnin professori, joka voi halutessaan jatkaa työuraa myös opetus- ja tutkimustehtävissä. Hänellä ei ole silti mitään kiirettä tai halua luovuttaa dekaanin jakkaraa eteenpäin.

"Olen valmis tekemään tätä niin kauan kuin virtaa riittää ja niin kauan kuin minulla on henkilökunnan ja johdon luottamus."
 

Sami Saarenketo

  • Syntynyt Lahden Nastolassa, asuu Lappeenrannassa.
  • Perheessä vaimo ja 15- ja 22-vuotiaat tyttäret.
  • LUT-kauppakorkeakoulun dekaani kesäkuusta 2016.
  • Väitteli tohtoriksi (kansainvälinen markkinointi) LUTissa 2002.
  • Kauppatieteiden maisteri (LUT, 1999).
  • Kävi lukion jälkeen Lahden kauppaoppilaitoksen.
  • Aloitti nuorempana tutkijana LUT-yliopistolla 1999.
  • Toiminut aktiivisesti kansainvälisen markkinoinnin professorina 2004 alkaen.
  • Head of Department of Management and International Business 2007–2009.
  • LUT-kauppakorkeakoulun varadekaani 2009–2014.
  • Vieraileva professori Ruotsin Mälardalenin yliopistossa vuodesta 2016.
  • Vieraileva professori Norjan Trondheimin kauppakorkeakoulussa 2014–2015.
  • Vieraileva tutkija Stanfordin yliopistossa USA:ssa 2012.
  • TBRC:n tutkijana ja projektipäällikkönä 1999–2002.
  • Kuuluu OP Etelä-Karjalan hallitukseen (puheenjohtajana).
  • On aamuihminen ja lähtee lenkille tai kuntosalille usein ennen työpäivän alkua.
     

LUT School of Business and Management täyttää 30 vuotta 2021. Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Schoolin entisten ja nykyisten työntekijöiden sekä alumnien henkilöhaastatteluja.

Katso juhlavideo:

Lue seuraavaksi: