Vahva työn imu lisää työn tuottavuutta ja auttaa kestämään vastoinkäymisiä

Vahva työn imu lisää työn tuottavuutta ja auttaa kestämään työssä eteen tulevia vastoinkäymisiä. Tietotyöläinen, joka kokee työn imua eli positiivista tunnetta ja motivaatiota työtään kohtaan, on myös sitoutunut edistämään työnantajansa intressejä, selviää LUT-kauppakorkeakoulun nuoremman tutkijan Ilona Tothin väitöksestä.

Tietotyöläisillä on jo lähtökohtaisesti hyvä työn imu, jota jopa haasteellisiksi koetut työtehtävät voivat entisestään nostaa. Vahva työn imu lisää työn tuottavuutta ja auttaa kestämään työssä eteen tulevia vastoinkäymisiä.

Tietotyöläinen, joka kokee työn imua eli positiivista tunnetta ja motivaatiota työtään kohtaan, on myös sitoutunut edistämään työnantajansa intressejä, selviää LUT-kauppakorkeakoulun nuoremman tutkijan Ilona Tothin väitöksestä.

"Ihminen ei voi muokata persoonallisuuttaan – se on se, joka on syntymässä saatu. Jos persoonallisuuttaan yrittää väkisin muuttaa, elää itseään vastaan, mikä kuluttaa paljon voimavaroja. Sen sijaan henkilökohtaisia voimavarojaan voi kehittää. Voi esimerkiksi opetella suhtautumaan johonkin asiaan aiempaa myönteisemmin", Toth sanoo.

Ilona Toth sanoo, että jos oma työn imu tuntuu olevan kateissa tai hiipunut, sitä voi tietoisesti pyrkiä parantamaan. Jo pienikin muutos voi auttaa; aina ei tarvitse rynnätä vaihtamaan työpaikkaa tai alaa.

Tothin mukaan yksi keino päästä kiinni siihen, mikä omalla kohdalla nostaa työn imua, on kysyä itseltään, mitä tapahtui juuri ennen kuin tunsit mielihyvää tekemästäsi työstä ja mitä tapahtui sen jälkeen?

Pohtimalla tätä voi oivaltaa, mikä on juuri itselle se juttu, joka antaa iloa tai voimia työntekoon.

Toth kertoo, että hän halusi tutkimuksessaan kääntää katseen työnantajasta työntekijään.

"Ihmistä ei voi motivoida, jos hän ei halua motivoitua."

Tulevaisuuden ihannetyöntekijän teemme me itse

Julkisuudessa on puhuttu myös toksisesta positiivisuudesta eli siitä, että liian pitkälle vietynä myönteisyys voi johtaa negatiivisten tunteiden kieltämiseen.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen on tutkinut jo vuosia paitsi työn imua, myös työuupumusta. Hakanen on tuonut esiin työntekijän oman myönteisen asenteen merkitystä.

"Hän on sanonut, että tiedostaa kyllä työelämässä edelleen esiintyvän pahoinvoinnin. Mutta jos aina puhutaan vain siitä, puhe ei edistä muutosta parempaan.

Toth kertoo, että rajasi väitöstutkimuksestaan tietoisesti pois työelämän negatiiviset ilmiöt.

"Pitääkö kaiken silti olla aina kivaa ja helppoa? Meillä ihmisillä on nykyään hirvittävän korkeat odotukset niin itsemme kuin muidenkin suhteen, ja huono toleranssi vastoinkäymisiä kohtaan", Toth sanoo.

Se, millainen on tulevaisuuden ihannetyöntekijä, on Tothin mielestä osin työntekijöiden itsensä käsissä. Varsinkin nuoret sukupolvet miettivät Tothin mukaan vanhempia sukupolvia enemmän sitä, voivatko he allekirjoittaa työn tilaajan arvot.

"Vakinaisen työpaikan ihannointi on sekin pikkuhiljaa murenemassa. Voidaan puhua työn ja työtä tekevän parhaasta mahdollisesta yhteensopivuudesta (engl. person-job fit). Nuoremmat polvet haluavat työltään muutakin kuin palkan."

Työntekijöiltä pitäisi kysyä, mitä kannattaa tehdä

Työn tilaaja tai työnantaja voi myös auttaa työtä tekevää sietämään vastoinkäymisiä. Jari Hakanen puhuu palvelevasta johtamisesta. Se painottaa työntekijöiden kuuntelemista, voimaannuttamista ja kunnioittamista.

Ilona Toth jatkaa tätä ajatusta.

"Työnantajan kannattaisi aina kysyä työntekijöiltä, miten te tämän tekisitte. Työntekijöiden kyttääminen, vahtiminen ja lyttääminen ei ole tätä päivää", hän sanoo.

Tietotyöläisten kohtaamasta määrän vaateesta ei Tothin mukaan taideta päästä eroon vielä pitkään aikaan.

"Toisaalta on esimerkkejä siitä, että vaihtoehtoinenkin tapa voi onnistua. Esimerkiksi joillain työpaikoilla Suomessa ja Ruotsissa on kokeiltu nelipäiväistä työviikkoa, jolloin työn tuottavuus nousi. Tässäkin näkyy työn imun vaikutus. Kun ihminen voi hyvin työpaikallaan, hyvä olo heijastuu myös vapaa-aikaan ja toisinpäin."

Se, missä töitä tehdään, ei ole olennaista

Tothin mukaan edessä on työn uudelleenorganisointi. Korona-ajan taisteluhenki on vaihtumassa väsymykseksi.

Sen pandemia-aika kuitenkin osoitti, että tietotyöläisen työt hoituvat etänäkin.

"Ihminen, joka ei hoida työtehtäviään kotitoimistossa, ei todennäköisesti tee sitä työpaikallakaan", Toth toteaa.

Yksi keskeinen kysymys Tothilla jää väitöskirjassa ratkomatta: Jos luovuus, uteliaisuus, joustavuus ja aloitekyky ovat tietotyöläiseltä toivottuja persoonallisuuden piirteitä, voivatko ne muuttua tulevaisuudessa työn vaatimuksiksi?

"Tätä pitäisi päästä penkomaan jatkotutkimuksissa. Sen huomasin jo väitöskirjaa tehdessäni, että tietotyöläiset osaavat todella hienosti analysoida työtään ja sen eri ulottuvuuksia niin hyvässä kuin pahassa."

 

Kauppatieteiden maisteri Ilona Tothin tietojohtamisen alaan kuuluva väitöskirja Thriving in modern knowledge work Personal resources and challenging job demands as drivers for engagement at work tarkastetaan 24.11.2021 klo 12 LUT-yliopiston auditoriossa 1316. Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos. Kustoksena toimii tutkijaopettaja Sanna Heinänen LUT-yliopistosta.

 

Lisätietoja:

Nuorempi tutkija Ilona Toth, LUT-kauppakorkeakoulu, 040 61627, ilona.toth@lut.fi

Lue seuraavaksi: