Aamuisin Kimmo Rauma oli ennen muita mansikkapellolla keräilyhommissa, pyöräili sen jälkeen tekemään maatilan töitä, myöhemmin sai töitä kaupan kassalta ja kävi vielä päivän päätteeksi leikkaamassa pakkohuutokaupattavien kiinteistöjen nurmikot myyntikuntoon.
”Vanhempani ovat tavallisia valtion virkamiehiä. Minua kannustettiin tekemään töitä, ja toisaalta kiitettiin, kun tein enemmän kuin oli pyydetty”, hän kertoo.
Rauma varttui Parikkalassa omien sanojensa mukaan arkana poikana. Jos Rauma olisi käyttäytynyt synnynnäisen epäsosiaalisen luonteensa mukaan, hän ei olisi lähtenyt kotoa minnekään.
Hän luki paljon, unelmoi vielä enemmän ja kiinnostui uusista asioista. Raumaa kiehtoi rahan vaikutus ja tuloksen tekeminen.
”Olen aina ollut hyvin kunnianhimoinen ihminen, mutta jokainen on sitä ainakin jossain määrin. Eihän joku, joka tykkää neuloa villasukkia, halua tehdä aina samanlaista sukkaa. Hänkin kiinnostuu kokeilemaan mallia, jossa on vaikka joulupukin kuva. Se, mihin asti kunnianhimo vie, riippuu ihmisen historiasta ja taustasta – kenelle sattuu isot askeleet. Ja siitä, kuinka paljon on valmis tekemään töitä ja uskalluksesta epäonnistua.”
Tuurilla on elämässä oma merkityksensä, mutta Rauma haluaa haastaa tätäkin ajatusta.
”Jos lätkänpelaaja tekee ratkaisumaalin onnekkaalla pompulla, onko se tuuria? Ei, vaan jo pääsy maalintekopaikkaan on vaatinut julmetusti harjoittelua ja taitojen hiomista. Onnikin pitää ansaita.”
Yksi Rauman keksinnöistä käy suussamme
Rauman ura on ollut huimaa nousukiitoa. Hän on työskennellyt useamman vuosikymmenen sähköistymisen ja vihreän teknologian parissa. Rauma on ollut mukana perustamassa useita teknologia-alan startupeja muun muassa koneoppimisen ja hammaslääketieteen aloille.
Rauma ja hänen tiiminsä ideoivat esimerkiksi ensimmäisiä hammasröntgenkameroita, kuten pienen mustan suuhun laitettavan ”digikameran”, jonka avulla hampaista saadaan otettua röntgenkuvat.
Rauma oli perustamassa Visedo Oy:tä, joka kehitti sähköisiä ratkaisuja raskaille teollisuudenaloille. Rauma vietti 15 vuotta peräkkäin useita viikkoja kuukaudessa ulkomailla – vain siksi, että se oli ainoa tapa varmistaa yrityksen menestyminen kansainvälisesti. Rauman johdolla ja "upealla tiimillä" Visedo kasvoi ja myytiin Danfoss-konsernille vuonna 2017. Samalla yritys brändättiin uudelleen nimellä Danfoss Editron.
Uuden nimen alla Rauma muutti perheineen Yhdysvaltoihin kolmeksi vuodeksi, mutta palasi Suomeen ja Lappeenrantaan vuonna 2024. Tällä hetkellä hän keskittyy muun muassa innovatiivisiin hiilidioksidin talteenottoratkaisuihin Soletair Power -yhtiön hallituksen puheenjohtajana.
Uran varrelle on mahtunut myös vastoinkäymisiä: konkurssi ja työuupumukseen sairastuminen.
”Kliseistä ehkä, mutta nuo kokemukset opettivat, ettei kaikkea tarvitse yrittää tehdä yksin. Minusta tuli parempi johtaja ja parempi ihminen. Iso kiitos kuuluu edesmenneelle Veijo Karppiselle, LUTin kunniatohtorille, joka aikoinaan otti minut mentoroitavakseen ja lähti sijoittajaksi Visedoon.”
Tee sitä mistä innostut, niin menestyt
Kolmessa vuodessa Rauma perheineen ehti sopeutua Yhdysvaltoihin siinä määrin, että maasta olisi voinut tulla heille pysyvä asuinpaikka. Hän analysoi tottuneesti niin suomalaisen kuin amerikkalaisen kulttuurin hyviä ja huonoja puolia.
”Suomi on maa, jossa amerikkalainen unelma on totta – toisin kuin Yhdysvalloissa.”
Rauma mukaan Suomessa kaikilla on aidosti samanlaiset mahdollisuudet kouluttautua ja saada terveydenhuoltoa. Yhdysvalloissa on eliittikouluja ja lahjakkuuksien seulomista painottava koulutusjärjestelmä. USA:ssa alle keskituloisella sairastuminen voi tarkoittaa henkilökohtaista konkurssia ja koko elämän kestävää velkavankeutta.
”Se tarkoittaa jatkuvaa pelkotilaa ja huolta siitä, miten pärjätään, jos vaikka jalka katkeaa fillarionnettomuudessa.”
Hyvätuloiselle USA on Rauman mukaan mitä parhain paikka elää. Kulttuuri on hyvin työorientoitunut, yrittämiseen ja menestymiseen kannustava. Menestymisen saa myös näyttää. Katse on kaukana horisontissa, kun Suomessa se on helposti naapurin ikkunassa.
”Suomi on ihmisen piilopaikka maailmasta. Täällä ollaan tietyllä tapaa pysähtyneisyyden tilassa ja elämä on äärimmäisen helppoa. Suomessa systeemi tavoittelee keskitasoa, mikä tarkoittaa sitä, että menetämme paljon lahjakkuuksia."
"Suomi on myös ainoa maa, jossa pomon täytyy pyytää, että voisitko tehdä tämän asian”, Rauma virnistää.
Hän ottaa useampaan kertaan esiin suomalaisen terveydenhuollon merkityksen ja perusturvallisuuden – Rauma ei kaipaa Suomeen esimerkiksi amerikkalaista asekulttuuria.
”Suomessa ei myöskään tarvitse tietynlaista lähipiiriä menestyäkseen. Menestyminen on mahdollista, jos tekee sitä, mistä on oikeasti innostunut. Jos tekee jotain vain työkseen, ei synny yhtä kovaa tulosta.”
LUTin on tähdättävä kategoriassaan tunnetuimmaksi yliopistoksi
LUT on ottanut Rauman mielestä hänen seitsenvuotisella hallituskaudellaan superloikan. Rauman sanoin LUT on muuttunut valtion virkamiesorganisaatiosta ja hankelähtöisyydestä tulosohjatuksi huippuyliopistoksi. Rauma uskoo, että ilman tätä kehityskulkua LUT olisi jo lakkautettu.
”LUT on maailman 300 parhaan yliopiston joukossa, sen brändi on mielenkiintoinen ja fokusoitunut. Isosta joukosta alkaa nousta huippuyksilöitä, ja huiput haluavat tehdä töitä huippujen kanssa."
"LUTilla on mahdollisuus nousta kategoriassaan tunnetuimmaksi yliopistoksi ja aidoksi vaihtoehdoksi kansainvälisesti”, Rauma sanoo.
Rauma on LUTin alumni, tekniikan tohtori ja hallitusammattilainen. Hän tiedostaa, että mikään määrä markkinointirahaa ei tee LUTista Oxfordia.
”Emme voi kilpailla satojen vuosien aikana muodostuneen kulttuurin kanssa. Meidän on noustava esiin uudessa kategoriassa, jossa ei ole vielä luontaista johtajaa. Minusta meidän arvomme on juuri kestävyysajattelussa. Olemme maailman kymmenen parhaan joukossa ilmastoteoissa (THE Impact Rankings, SDG 13).”
Rauman mielestä hyviin saavutuksiin ei voi jäädä makoilemaan. LUTin pitää varautua ottamaan kehityksessään seuraava iso askel, vaikka se pelottaisi tai siitä seuraisi takapakkeja.
Rauma kyseenalaistaa esimerkiksi sen, että suurin osa LUTin hallituksen ja neuvottelukuntien jäsenistä on suomenkielisiä. Yliopiston Advisory Board (suom. neuvottelukunta) on asiantuntijoista koostuva elin, joka antaa neuvoja ja suosituksia yliopiston tai esimerkiksi sen tiedekunnan tai koulutusohjelman strategiseen kehittämiseen.
”Kaikki hienoja, menestyneitä ihmisiä, mutta miksi lähestulkoon pelkästään suomalaisia? Miksei meillä voisi olla hallituksessa vaikkapa pian eläköityvä Warren Buffett?”
Buffett on amerikkalainen, yksi maailman tunnetuimpia ja menestyneimpiä sijoittajia, joka on luonut yli 160 miljardin dollarin omaisuuden (noin 150 miljoonaa euroa).
”LUTin on keskityttävä kasvattamaan seuraavaksi kokoaan, jotta olemme varteenotettava vaihtoehto kansainvälisille huippututkijoille."
"Toki on selvää, että viesti kotimaassa pitää olla myös kristallinkirkas – että opiskelijamme pistävät hyvää sanaa eteenpäin LUTista loistavana opiskelupaikkana.”
Rauman mielestä Suomessa voitaisiin edistää maahanmuuttajien kotoutumista esimerkiksi tinkimällä kielivaatimuksista.
”Kaikkien maahanmuuttajien ei ole pakko osata tai oppia suomea. Monissa työyhteisöissä, kuten LUTissa, pärjää täysin pelkällä englannilla.”
Suurin osa ongelmista on selvitettävissä
Rauma kannustaa nuoria kokeilemaan rohkeasti erilaisia urapolkuja. Hän huomauttaa, että Suomessa ei käy kuinkaan, vaikka epäonnistuisi – edes konkurssin jälkeen.
”Olet joka tapauksessa suomalaisena rikkaampi kuin suurin osa maailman ihmisistä. Elämässä on ylipäätään älyttömän vähän ongelmia, joista ei voisi selvitä. Toivon, että nykypäivän nuoret osaavat jo hakea apua ajoissa – työn takia ei kannata menettää mielenterveyttään.”
Rauma sanoo olevansa tilanteessa, jossa elämästä ei puutu mitään. On vaimo ja kaksi poikaa, terveys kunnossa ja varallisuutta niin paljon, että voi päättää itse, miten päivänsä käyttää. Rauman mielestä hänen asemassaan olevien ihmisten velvollisuus on antaa osaamistaan yhteiskunnan käyttöön.
”Minusta on mahtavaa tehdä LUTille töitä. Annan suuren arvon operatiivisen työn tekijöille ja koen, että olen ollut hallituksen jäsenenä vaikuttamassa LUTin huimaan kehitykseen. Se tuo minulle onnea ja iloa.”
Lue lisää LUTin kehittämisestä:
Saavutuksia ja päätöksiä
- LUT-yliopisto jatkaa Suomen maineikkaimpana yliopistona
- LUT ja Cambridgen yliopiston Clare Hall sopivat merkittävästä yhteistyöstä ja perustavat kansainvälisen ilmastopalkinnon
- LUT-yliopiston tilinpäätöstiedote 2024: Kasvua, kansainvälistymistä ja vaikuttavuutta
- LUT edistää kestävää kehitystä
- LUT vahvistaa kauppakorkeakoulun roolia Lahdessa
Keskustelunavauksia
