Pauli Pekkanen driving LUT University's electric motorcycle Ukkonen at Jarno Saarinen Circuit Imatra
Julkaistu 07.10.2022 klo 08:00
Päivitetty 12.10.2022 klo 09:29
Tällä sivulla

LUTin sähkömoottoripyörä JHC Ukkonen hävisi kilparadalla hollantilaisen Twenten yliopiston sähkökiiturille, koska Ukkonen on liiankin kuuma tapaus.

”Kontrollerin kuumeneminen ja siitä johtuva tehon rajaus oli testiajossa Ukkosen pääasiallinen ongelma. Kilpailupäivä sattui olemaan vielä erittäin kuuma, mikä johti siihen, että Ukkosen kontrolleri leikkasi tehot lähes puoleen siitä, mitä pyörästä saataisiin oikeissa olosuhteissa ulos”, LUTin kehittämispäällikkö Marko Kasurinen kertoo.

Kontrolleri säätelee sähkömoottoripyörän keskeisiä ominaisuuksia ja ajettavuutta, kuten esimerkiksi akkuvirtaa, nopeutta ja kiihtyvyyttä.

LUT-yliopiston JHC Centerissä kehitetty Ukkonen ja Twenten sähkömoottoripyörä ottivat toisistaan mittaa kesäkuun lopulla Lappeenrannan lentokentällä. Testipäivä järjestettiin Imatranajojen alla. Ukkosen puikoissa oli entinen ammattikilpakuljettaja Pauli Pekkanen.

Twenten yliopiston pyörä oli viides versio heidän sähkömoottoripyörästään, joten he ovat pidemmällä pyörän kehittelyssä kuin LUT. Ukkonen pärjäsi silti todella hyvin siihen nähden, että se on vasta LUTin ensimmäinen versio sähköisestä kilpamoottoripyörästä”, Pekkanen sanoo.

left

Sähkömoottoripyörä versus polttomoottoripyörä

Ukkosta ei ole testattu kilpailuolosuhteissa kuin muutamia kertoja, joten kehitettävää riittää. Pekkanen sanoo, että ajamisen kannalta polttomoottoripyörällä ja sähkömoottoripyörällä ei ole paljon eroa.

”Hallintalaitteet ovat samanlaiset molemmissa pyörissä, mutta sähkömoottoripyörästä ei kuulu ääntä eikä siinä ole vaihteita. Tavallaan äänen puuttuminen tuntuu hämäävältä, koska olen tottunut seuraamaan äänen perusteella, koska vaihdan vaihteen”, hän kertoo.

Kuumenemisen takia Ukkosesta irti saadut tehot jäivät kuljettajan näkökulmasta testipäivänä vajaiksi. LUTin sähkömoottoripyörälle mitattiin Lappeenrannassa nopeutta parhaimmillaan 230 kilometriä tunnissa, kun polttomoottoripyörällä voi päästä kilparadoilla jopa 340 kilometriin tunnissa.

Ukkosen ominaisuudet eivät tulleet Pekkaselle yllätyksenä.

”Tiedostin, että se on keskeneräinen projekti. Tietenkin se vähän harmitti, kun hävisin hollantilaiselle”, Pekkanen naurahtaa.

Marko Kasurisen mukaan Ukkosen testiajot menivät tietyiltä osin jopa liian hyvin.

”Tehomittaus ja testit sujuivat siinä mielessä liian hyvin, ettei kaikkia lastentauteja ja puutteita saatu riittävissä määrin havaittua ja analysoitua”, hän kertoo.

Kasurinen sanoo, että kehitettävää on lähes kaikessa. Ukkosen kontrolleri, sen asetukset ja jäähdytys pitää saada ensimmäisenä kuntoon.

”Pelkästään tehon lisääminen ei ole tavoitteena. Lähes jokainen osa ja sähköjärjestelmä täytyy optimoida paremmaksi ja kevyemmäksi.”

right
Pauli Pekkanen
Myös huipputasolla sähkömoottoripyörät ovat edelleen selvästi painavampia kuin polttomoottorikilpapyörät.
Pauli Pekkanen
left
Imatranajo 2022 highlights
right

Suomalaismenestystä MotoGP:n MotoE-luokassa

Ratamoottoripyöräilyn kuninkuusluokassa MotoGP:ssa on myös MotoE-luokka (the FIM Enel MotoE World Cup), jossa kilpaillaan pelkästään sähkömoottoripyörillä.

Suomalaiskuljettajista MotoE-luokan historiaan on jäänyt Niki Tuuli, joka voitti vuonna 2019 kaikkien aikojen ensimmäisen MotoE-luokan MM-osakilpailun.

”MotoE-luokassa ajetaan vähemmän kierroksia kuin MotoGP:ssa, koska sähkömoottoripyörän akun kestävyys rajoittaa käyttöä. Myös huipputasolla sähkömoottoripyörät ovat edelleen selvästi painavampia kuin polttomoottorikilpapyörät”, Pauli Pekkanen sanoo.

Perinteisesti MotoGP:ssa on kisattu kaksi -tai nelitahtimoottorilla. Kilpamoottoripyörän vähimmäispaino riippuu sylinterien lukumäärästä ja vaihtelee 130–160 kilon välillä. Nelitahtisella polttomoottorilla varustettu pyörä painaa noin 150 kiloa ja sähkömoottoripyörä painaa noin 50 kiloa enemmän.

JHC Ukkonen painaa nyt 200 kiloa. Pekkanen sanoo, että kuljettajan näkökulmasta Ukkonen on painon takia haastava kääntää mutkiin ja muutenkin raskas ajettava.

”Tosin ajamisen raskaus riippuu myös siitä, miten kovaa radalla ajaa. Jos olisin ajanut Ukkosella pidemmän kisan ja kovemmilla tehoilla, se olisi tuntunut fyysisesti joka tapauksessa.”

Ukkosen akku on suunniteltu ja tehty JHC Centerilla 18650-kennoista itse. Marko Kasurinen kertoo, että sekä suunnittelu että toteutus onnistuivat hyvin, akku ei missään vaiheessa kuumentunut liikaa tai ollut pullonkaulana. Akku kuitenkin suunnitellaan ja rakennetaan uusiksi talven aikana painonsäästösyistä.

left

Sähkömoottoripyörä on vielä yksityiskäytössä harvinainen

JHC Ukkonen on suunniteltu nimenomaan kilparadoille, eikä sen muokkaamista yksityiskäyttöön sopivaksi ole suunnitteilla.

Traficomin mukaan Suomessa oli kesäkuun 2021 lopussa liikennekäytössä vajaat 190 000 moottoripyörää, joista 71 oli sähkökäyttöisiä. Sähkömoottoripyörien määrä on lisääntynyt vain muutamalla kappaleella vuosittain.

”Meillä on paljon suuria, matkailukäyttöön tarkoitettuja moottoripyöriä. Sähkömoottoripyörien toimintamatka ja hinta askarruttavat monia, eikä sähkömoottoripyöriä nähdä vielä järkevänä vaihtoehtona matkailukäyttöön. Sen sijaan lyhyillä matkoilla ja kaupunkiliikenteessä ne ovat järkevä ja taloudellinen vaihtoehto”, sanoo Suomen Motoristit ry SMOTO:n puheenjohtaja Jari Kielinen.

Sähkömoottoripyörille tulee Suomessa verottoman hinnan päälle 9,8 prosentin autovero hankinnan yhteydessä sekä arvonlisävero.

”Yleisesti moottoripyörien autovero on keskimäärin noin 2,5-kertainen vastaavan päästötason henkilöautoihin verrattuna, joten moottoripyörien verotus on suhteessa autoihin korkealla tasolla. Sähköautojen autovero on jo pudotettu nollaan. Sähkömoottoripyörien osalta tulisi tehdä sama, jotta ne yleistyisivät”, Kielinen toteaa.

Sähkömoottoripyörien saatavuus on selkeästi parantumassa. Kielisen mukaan lähes kaikki suuret japanilaiset moottoripyörävalmistajat ovat ilmoittaneet tuovansa myyntiin oman sähkömoottoripyörämallistonsa lähivuosien aikana.

”Uskomme, että sähkömoottoripyörien määrä tulee lisääntymään merkittävästi nimenomaan kaupunkiliikenteessä valikoiman kasvaessa”, Kielinen sanoo.

Pauli Pekkanen voisi periaatteessa hankkia sähkömoottoripyörän myös yksityiskäyttöön, mutta ostoksen tekoa hidastaa ehkä hieman yllättävä seikka:

”En oikein tykkää ajaa kadulla. Se on minusta huomattavasti vaarallisempaa kuin radalla ajaminen. Radalla ei tarvitse pelätä autoja, ne kun saattavat joskus käyttäytyä liikenteessä hyvin arvaamattomasti motoristin näkökulmasta.”

”Lisäksi kadulla ajaessa saa pelätä korttinsa puolesta”, Pekkanen naurahtaa.

”Olen luonteeltani kilpaurheilija. Kun ajan, ajan täysillä, ja sellainen ajaminen kuuluu radalle.”

 

Kuvat: Eero Scherman

Lisätietoja:

Lue seuraavaksi:

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla tutkimuksestamme puhtaaseen energiaan, ilmaan ja veteen sekä kestävään liiketoimintaan liittyen.