Jos olet toimitusjohtaja, olet kyseisen organisaation ilmentymä. Vastaat omilla sanoillasi tai sanomattomuudella siitä, miltä brändi vaikuttaa. Brändiä täytyy kantaa sydämellään ja pitää huolta siitä, ettei omalla vahtivuorolla tule mainehaittoja.
Näin johtajan työtä kuvailee Katri Viippola, jo useammassa johtotehtävässä meritoitunut entinen uutisankkuri, joka vieraili marraskuussa työelämäprofessori Sami Sykön kyselytunnilla.
Mutta miten toimia, jos oma organisaatio kuitenkin joutuu kohun keskelle ja mitä kriisiviestinnän oppeja kannattaa soveltaa?
Vuonna 2013 Katri Viippola oli tiukan paikan edessä. Viippolan uusi työnantaja, julkisen alan eläkevakuuttaja Keva, oli mediakohun keskiössä. Kevan silloinen toimitusjohtaja Merja Kasoi (ent. Ailus) oli joutunut eroamaan tehtävästään työsuhde-etuihin ja laskutukseen liittyvien epäselvyyksien takia.
Viippola kohtasi uuden työnsä äärellä tilanteen, jossa hän vastasi Kevan viestinnästä ja Kevan kohusta viestivien toimittajien joukossa oli hänen entisiä kollegoitaan Ylestä. Taloussanomat kirjoitti, että Viippola myöntää Kevan johdon asunto- ja autoetukohun vaikuttaneen asiakashankintaan.
Viippola kertoo, että kokemus opetti, millaista on johtaa taloa, joka oli yhtäkkiä keskellä kriisiä ja iltapäivälehtien otsikoissa viikosta toiseen.
”Kaikilla työkulttuureilla on itsetunto. Olimme tuolloin organisaationa kuin puoli vuotta merivedessä uitettu porukka. Vaikka median mielenkiinto lopulta laantui, organisaatio oli kokenut kovia ja mediamyllytyksestä toipuminen vei aikaa. Tapahtumat johtivat organisaatiomuutokseen ja henkilöstön työitsetunto piti rakentaa uudelleen”, Viippola sanoo.
Viippola ei usko, että uudet johtajasukupolvet joutuvat enää vastaaviin tilanteisiin kuin hän Kevan aikoina. Nuoret ovat hyvään hallintoon ja läpinäkyvyyteen liittyvissä asioissa valveutuneempia kuin aiemmat ikäpolvet. Toki tässä ajassa on uudenlaisia haasteita.
”Nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa yritykset ovat mielestäni aika hyvin kartalla siitä, mikä on soveliasta johdon palkitsemisessa. Paljon rönsyjä on karsittu ja kyseenalaisia etuja on aina vain vähemmän.”
Viippola ehdottaa, että ennen työsopimuksen allekirjoittamista voi kysyä jonkun luotetun henkilön mielipidettä sopimuksen sisällöstä. Olisiko tämä ulkopuolisen silmissä sopiva työsuhde-etu? Voisiko tätä listaa julkaista esimerkiksi Helsingin Sanomien etusivulla?
Viippolan vinkit julkisen kohun keskelle:
- Pysähdy. Ymmärrä, mikä on kohun keskiössä. Mitä on tehty ja mikä on totta?
- Tule ulos kommentilla rehellisesti ja niin läpinäkyvästi kuin voit. ”Vaikeneminen on pahin virhe. Kun rohkenet ottaa kohuun kantaa, vastaat itse siitä, mitä asiasta julkisuudessa puhutaan.”
- Pidä henkilöstö toimintakykyisenä ja vala uskoa ihmisiin. ”Ei kannata diivailla ja miettiä sitä, miltä itse näyttää kohun keskellä, vaan miettiä ennen kaikkea organisaation asemaa.”
- Järjestä jälkikeskustelu siitä, mitä tapahtui. Isojen kohujen jälkeen rakenna organisaation itsetunto uudestaan.
Johtaja hyötyy esiintymistaidoista
Viippolan mukaan johtajalla on hyvä olla perusesiintymistaidot. Hän itse oppi luontevaksi esiintyjäksi tv-vuosinaan Ylellä. Sykkö puolestaan kertoo menneensä aikoinaan mukaan Ylioppilasteatteriin, kun hän opiskeli kauppatieteitä Vaasan yliopistossa. Lisäksi Sykkö kirjoitti juttuja Ylioppilaslehteen, mikä opetti ilmaisemaan ajatuksia selkeästi.
”Tämä kaikki oli tosi hauskaa, mutta myös hyödyllistä. Ja vaikka nyt olen tottunut esiintyjä, ensin jännitin sitä itse tosi paljon, koska ympärillä oli paljon muitakin hyviä esiintyjiä”, Sykkö kertoo.
Toki Sykölle on ollut paljon hyötyä siitä, että hän esiintyi nuoruudessaan taitoluistelijana isoille yleisöille SM-tasolla asti. Tällaista taustaa ei silti tarvitse omata osatakseen esiintyä. Sykkö kannustaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä oppia esiintymistä.
”Kannattaa luoda oma tapa puhua ja esiintyä, eikä kopioida toisten esiintyjien tyyliä. Se tekee teistä kiinnostavia”, Sykkö sanoo.
Joskus kannattaa lähteä, että voi tulla takaisin
Urastaan Viippola sanoo, että hän on aina ollut valmis tekemään isojakin muutoksia. Viippola kertoo, että moni ihmetteli, kun hän halusi siirtyä Ylessä tv-toimittajan paikalta talon HR-osastolle.
”Luotin vahvaan mututuntumaani siitä, että päätös oli oikea. Minua kiinnosti todella paljon organisaatioiden kehittäminen. Kun vuosien päästä palasin Yleen hallituksen varapuheenjohtajaksi, tajusin, että välillä on hyvä lähteä sieltä, missä on pitkään ollut, jotta voi tulla uusin silmin takaisin.”
Ylen ja Kevan ohella Viippola on työskennellyt työeläkevakuutusyhtiö Varman johtoryhmässä ja Suomalainen työ ry:n toimitusjohtajana. Sieltä hän siirtyi lokakuussa pörssiyhtiö Kojamon johtoryhmään. Kojamo on Suomen suurin yksityinen kiinteistösijoittaja, joka omistaa 39 000 Lumo-asuntoa eri puolilla maata. Viippola johtaa yhtiössä brändiä, ihmisiä ja vastuullisuutta.
Viippolan mielestä johtajilla on asemansa kautta mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan laajemmin, ja se paikka kannattaa käyttää. Johtajuudella voi ajaa muutosta eteenpäin.
”Jos haluaa saada aikaan todellista vaikuttavuutta, täytyy mielessä olla kirkkaana näkemys siitä, mitä on johtamassa. Sekin auttaa, jos osaa ottaa suvereenisti laajoja asioita haltuun tai on jo valmiiksi oikein briljantti jossain kapea-alaisemmassa yrityksen kannalta olennaisessa asiassa.”
