”Arvonimi oli yllätys, ja sitä seurasi kova wow-efekti sen vuoksi, että yliopisto huomioi tämmöisen ei niinkään perinteisen toimialan. Harva tietää esimerkiksi, että ohjelmistoala on Suomessa kahdenkymmenen miljardin euron toimiala ja neljänneksi suurin vientiala”, kunniatohtori Rasmus Roiha toteaa.
Born global
Ohjelmistoalan yksi erityispiirre on liiketoiminnan kansainvälisyys. Alalla on ikään kuin ”born global” -tyylisiä yrityksiä, jotka joutuvat kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla heti alusta alkaen. Ennen korona-aikaa puolet alan yrityksistä teki kansainvälistä kauppaa, nyt jo lähemmäs 70 prosenttia.
”On iso haaste, että paikallista liiketoimintaa ei käytännössä ole enää, vaan kaikki yritykset toimialallamme ovat mukana kansainvälisessä kilpailussa. Jos vertaa urheiluun, niin et voi pelata pipolätkää, vaan olet välittömästi mukana kansainvälisessä kilpailussa. Se on haaste, mutta optimistin näkökulmasta se on myös iso mahdollisuus”, Roiha sanoo.
Suomessa peliteollisuuden menestystä on hehkutettu paljon julkisuudessa. Isossa kuvassa pelitkin ovat ohjelmistoja, vaikka ne ovat myös viihdeteollisuutta ja taiteellisia teoksia. Varsinainen ohjelmistoteollisuus keskittyy kuitenkin Suomessa yritysten väliseen eli business-to-business-kauppaan. Sekä isojen, menestyvien yhtiöiden että pienten startupien pääasiallisena kohderyhmänä ovat toiset yritykset.
”Ohjelmistoalan yritykset ovat vahvasti kiinni palvelu-, teollisuus- ja kaupan aloissa. Softa-ala palvelee ja mahdollistaa kaikkien muiden toimialojen tehostamista, kasvua ja uutta liiketoimintaa.”
Roiha itse on sarjayrittäjä, joka on tällä hetkellä mukana kolmannessa yrityksessään osakkaana, perustajana ja hallituksen puheenjohtajana. Kuuttasataa jäsenyritystä edustavan Software Finlandin toimitusjohtajuus on hänelle päivätyö, ja hallituksen puheenjohtajan rooli Oivan Groupissa iltatyö. Hän tietää hyvin, että yrittäjyys on pitkä retki, jolla menestyminen voi vaatia monta harjoituskierrosta.
”Jokainen suomalainen menestystarina softapuolella on todella pitkän työn takana. Järjestö yrittää auttaa siihen suuntaan, että tulisi niitä yksisarvisia eli yritys pääsisi yli miljardin kokoluokkaan. Mutta harvoin se onnistuu ensimmäisellä kerralla, yleensä yrittäjä on jo vähintään toisella tai kolmannella kierroksella.”
Uuden teknologian pioneeri
”Kun mietin kuluneita 28 vuotta, niin sinä aikana on pitänyt omaksua ja uudelleenomaksua valtava määrä teknologiaa. Olen aloittanut maailmassa, johon internet tuli uutena. Tehtiin verkkosivuja ja multimediaa, ja sitten tuli koko tämä mobiilipuoli”, muistelee Roiha.
Ala on äärettömän nopeasti muuttuva. Roiha oli mukana ensimmäisessä mobiilivallankumouksessa, joka oli "pioneeriduunia". Alussa lähdettiin liikkeelle siitä, että kännyköissä oli yksi rivi tekstiä teknisten tietojen välitykseen.
”Ajatus siitä, että tietoa voitaisiin tuoda suoraan käyttäjälle, oli mullistava. Aluksi se tarkoitti muutamaa riviä tekstiä. Tänä päivänä meillä on Androidit, Applet ja tietokoneet taskussa, koko tämä palvelujen räjähdys. Tekoälysovelluksia rakennetaan ja hyödynnetään. Se vauhti on ihan mieletön, miten tällä alalla pitää omaksua uutta teknologiaa.”
Kun puhutaan heistä, jotka ovat onnistuneet omaksumaan ja hyödyntämään uusinta teknologiaa, kyse on usein yksittäisestä henkilöstä tai pienestä ryhmästä. Heitä yhdistää vahva kiinnostus ja uteliaisuus uutta kohtaan. Teknologiaa ei nähdä uhkana, vaan mahdollisuutena: uutena keinona, jonka tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää.
”Yleensä kaupallinen menestys tulee siitä, että otat sen pienen innostuneiden propellipäiden joukon kehittämän teknologian, virtaviivaistat sitä ja tuot sen valtaväestön hyödynnettäväksi askeleen parempana ja käytettävämpänä.”
”Mutta tavallaan mä rakastan sitä pioneerien joukkoa ja ajatusmaailmaa, jossa olen itsekin ollut mukana. Sitä, että otetaan se uusi teknologia ja mietitään aidosti, että hei mitä me voidaan tehdä tällä, mitä me voidaan käyttää.”
Näin kävi 90-luvun taitteessa, kun Nokian puhelimiin tuli kolme riviä tekstiä. Pian propellipäissä alkoi kehkeytyä ajatus, että voisiko puhelimeen tuoda muitakin pelejä kuin Snake.
Tekoäly tuo uudenlaisia työtehtäviä
Tekoälystä on esitetty erilaisia skenaarioita. Kunniatohtori Roiha ei näe siinä dystopiaa.
”Näkemykseni on, että tekoäly mahdollistaa sellaisten palveluiden digitalisoinnin ja automatisoinnin, joita ei aiemmin ole ollut järkevää toteuttaa kustannusten vuoksi. Uskon, että digitaalisia palveluita syntyy lisää, ja rutiininomaisista tehtävistä päästään entistä paremmin eroon.”
Yksittäisen palvelun tuottaminen vaatii tekoälyn ansiosta vähemmän aikaa ja rahaa, joten palveluista voi tulla edullisempia käyttäjille. Kun palvelun hinta tulee alas, sitä käytetään enemmän. Taloustieteessä puhutaan hintajoustosta.
”Silloin myös palvelua tuottavia ihmisiä tarvitaan saman verran tai enemmän. En usko lainkaan tätä hysteriaa, että tekoäly tulee ja vie meidän työpaikat ja tappaa SaaS-tuotteet. Ei tekoäly vie kenenkään työpaikkaa mutta kollegasi, joka osaa hyödyntää tekoälyä, voi viedä sun työpaikan.”
Roihan mukaan tekoäly päinvastoin lisää uudenlaisia työpaikkoja ja uudenlaisia työtehtäviä. Se mahdollistaa junioritasoisten osaajien hyppäämisen tiimeihin ja tuottavuuden kasvuloikan. Se on teknologiamurros, joita on matkanvarrella nähty ennenkin, eikä mikään niistä ole niin johtanut siihen, että tarvittaisiin vähemmän ihmisiä. Uudet teknologiat lisäävät osaamisen ja tekemisen tarvetta ohjelmistoalalla.
Softa pelastaa maailman
Voi kuulostaa markkinointipuheelta, että softa pelastaa maailman, mutta taustalla on vinha ajatus, että isotkin ongelmat voidaan ratkaista ohjelmistojen avulla. Esimerkiksi ilmaston lämpenemisen ja energiankäytön näkökulmasta kehitetään jatkuvasti entistä edistyneempää teknologiaa. Joka päivä syntyy uusia ratkaisuja, joilla uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa ja hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.
”Se on yhdistelmä rautaa ja softaa. Ja monesti rauta ei ole se, jolla kilpaillaan. Rautaa saadaan niin sanotusti kaupasta, ja softalla rakennetaan sitten ne ominaisuudet, jotka vievät kehitystä eteenpäin.”
Teknologian edullisuus ja saatavuus voivat johtaa sen kasvavaan käyttöön. Esimerkiksi autolla ajetaan enemmän kun pienemmällä kulutuksella pääsee pidemmälle. Edullinen ja päästötön teknologia voisi äärimmillään mahdollistaa sen, ettei käyttöä tarvitse miettiä, koska kulutus ei juurikaan aiheuta kustannuksia tai ympäristön kuormitusta.
Roiha näkee ohjelmistoalan tutkimuksessa ja kehittämisessä kaksi tasoa, jotka ovat englanniksi ”software science” ja ”software engineering”. Molempia tarvitaan.
”Kun tiedeyliopistossa tutkitaan ja löydetään jotain uutta, ei vielä edes tiedetä, mihin sitä tullaan käyttämään. Huippututkimus on äärimmäisen tärkeää, ja sitten on toinen taso, joka on kehittämistä – mitä esimerkiksi radioteknologia mahdollistaa tai miten rakennetaan kielimalleja.”
Ensimmäisten kielimallien kehittäjät tuskin arvasivat, miten Chat GPT leviää käyttöön tai miten rakennetaan teollisuusjärjestelmiä, jotka tekevät päätöksiä ja optimoivat prosesseja. Se on "software engineeringiä" eli ohjelmistotuotantoa, jota tehdään paljon yrityksissä. Tieteen ja kehittämisen risteyskohdassa on yritysten ja yliopiston yhteistyön paikka.
”Katsotaan, miten jotakin asiaa on tutkittu ja miten sitä voitaisiin soveltaa meidän toimialallamme, yrityksessämme tai tuotantotavoissamme. Toivoisin, että tämä software engineering -puoli kasvaisi Suomessa eli yritykset ja yliopistot tekisivät enemmän yhteistyötä”, Roiha painottaa.
Ohjelmistoala on ala kaikille
Roiha uskoo lujasti ohjelmistoalan tulevaisuuteen, koska juuri ohjelmistoala mahdollistaa kaikkien muiden toimialojen kasvun ja uusiutumisen. Ohjelmistopuolen osaajat rakentavat uusia lähtöjä kaikkien alojen hyväksi – olkoon kyseessä vaikka finanssiala, paperi tai konepaja.
”Ihmiskunta ei tule lopettamaan uuden kehittämistä millään toimialalla. En ole kuullut, että digitalisaatio olisi peruttu. Päinvastoin näyttää siltä, että digitalisaatio tulee jatkumaan tekoälyn aikakautena. Tekoäly ei ole päätepiste vaan aloituspiste seuraavalle setille. Kaikki, mikä voidaan digitalisoida ja voidaan automatisoida, tullaan digitalisoimaan ja automatisoimaan.”
Roiha uskoo, että ohjelmistoalalle hakeutuu tulevaisuudessa erityisesti ihmisiä, jotka näkevät suurten globaalien ongelmien ratkaisemisen elämäntehtävänään. Tällaiselle työlle riittää myös jatkossa sekä rahoitusta että kysyntää.
Yksi asia harmittaa Roihaa: hänen mielestään ala vetää vieläkin liian vähän naisia. Asenteet pohjautuvat väljähtäneeseen populaarikulttuurin kuvastoon, jossa valkoinen tai aasialainen nuori kundi koodaa pimeässä, juo cokista ja syö pizzaa.
”Tämän vinoutuneen mielikuvan purkaminen on ollut minulla vuosikymmenen verran tavoitteena ja on edelleen. Haluan sanoa, että ohjelmistoala on ala kaikille.”
Tekoälyn myötä monimuotoisuuden merkitys korostuu entisestään, sillä muuten vaarana on sisältöjen yksipuolistuminen. Jos ala vinoutuu esimerkiksi sukupuolen tai kulttuuritaustan mukaan, seurauksena voi olla sekä liiketoiminnallisia että yhteiskunnallisia riskejä. On kriittistä sekä yhteiskunnan että tekoälymurroksen onnistumisen kannalta, että tekoälyä kehittää monimuotoinen joukko ihmisiä. Software Finlandin Mimmit koodaa -ohjelma kannustaa naisia teknologia-alalle.
”Ohjelmistoalan pitää monipuolistaa ja monimuotoistaa omaa tekijäkuntaansa. Haluan, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet eikä ketään dissata sen takia, mikä on sukupuoli, uskonto, ihonväri tai kulttuuritausta.”
