Paavo Ritala kiistää, että hänellä olisi ammatillinen ristiriita sylissään, mutta siltä se vähän kuulostaa. Strategian ja innovaatioiden professori Ritala on jo vuosia perehtynyt tiiviisti etenkin generatiiviseen tekoälyyn ja puhunut julkisuudessa siitä, miten tärkeää on pysyä tekoälyn kehityksessä mukana – niin yhteiskunnan kuin yksilöiden tasolla.
Ritala on myös kestävyystutkija. Hän kantaa huolta siitä, ajaako talouskasvu planeetan kestävyyden edelle. Mitä me tekoälyllä oikeastaan teemme? Onko tuottavuus kaiken mitta?
”Huonoin tekoäly on se, jota kokeilit tänään, kuuluu uusi sanonta. Teknologiasta on helppo innostua. Se kiehtoo, koska se osin pelottaa. Seuraavaksi näemme robottien tulemisen osaksi arkea vielä enemmän kuin nyt. Yhteinen visio tai agenda tekoälyn hyödyntämisessä kuitenkin puuttuu”, Ritala sanoo.
Ritalan mukaan maailmassa on jo olemassa teknologia, jonka avulla Tellus olisi mahdollista pitää kunnossa suht’ edullisesti.
”Rahamassat suunnataan nyt mielestäni väärin. Teemme ratkaisuja niiden ehdoilla, joilla on rahaa ja valtaa”.
Kun puhutaan tulevaisuuden tärkeimmistä työelämätaidoista, World Economic Forumin tuoreessa raportissa tekoäly ja data sijoittuvat vasta listan puoliväliin. Kolmen kärjessä ovat koneälyn sijaan analyyttinen ajattelu, resilienssi, joustavuus, johtajuus ja sosiaalinen vaikuttavuus. Heti niiden perässä mainitaan luova ajattelu ja motivaatio.
”Kaikki ihmiset haluavat työlleen arvostusta. Olennaista on selvittää, mitä teemme tekoälyn vapauttamalla ajalla. Ideaali tuntuu olevan, että tekisimme jotain originellia, ja keskustelussa korostuu kovasti asiantuntijatyötä tekevien rooli. Esimerkiksi maanviljelijän näkökulma on kovin erilainen.”
Ritalan oma agenda on selvittää, miten tekoälyllä saadaan aikaan jotain hyödyllistä ”uuden asvaltin ja muovihärpäkkäiden sijaan”. Hän haluaa saada aikaan vaikuttavuutta paitsi akateemisessa maailmassa, myös käytännön tasolla.
”Yksi tapa vaikuttaa on viedä omaa osaamista eteenpäin opettamalla. Siksi olen yhtenä kouluttajana esimerkiksi LUTin uudistuneessa Executive MBA -ohjelmassa.”
Siteeratuimpien listalla vain alle 7 000 tutkijaa
Ritala aloitti akateemisen polkunsa vuonna 2006 ja on nyt yksi maailman siteeratuimmista tutkijoista. Marraskuussa tiedotettiin, että Ritala on noussut Clarivate Highly Cited Researchers -listalle. Lista juhlistaa tutkijoita, jotka ovat osoittaneet merkittävää ja laaja-alaista vaikutusta omilla tutkimusalueillaan. Tänä vuonna listalle nimettiin hieman alle 7 000 tutkijaa ympäri maailmaa – ja heistä vain kaksi on liiketalouden tutkijoita Suomesta.
Ritalaa ilahduttaa listalle pääsyssä nimenomaan se, että hänen tutkimuksellaan on vaikuttavuutta. Muut tutkijat ovat kokeneet hyötyvänsä Ritalan tekemästä pitkäjänteisestä työstä.
”Minua on aina kiinnostanut se, miten maailma muuttuu. Tutkimusaiheeni ovat olleet siksi ajankohtaisia esimerkiksi erilaisten innovaatioiden näkökulmasta. Lisäksi olen hyvin aktiivinen keskustelija tutkimuspiireissä, somessa ja muissa tutkimusverkostoissa. Osallistun ahkerasti kansainvälisiin konferensseihin – niin, olen oikeastaan koko ajan menossa”, Ritala kertoo.
Pelkästään tänä vuonna Ritala on vieraillut esimerkiksi Bilbaossa, Kööpenhaminassa ja Pisassa tieteellisissä konferensseissa. Hiljattain selvisi, että Ritala on valittu Cambridgen yliopiston Clare Hall Collegen vierailijatutkijaohjelmaan keväälle 2026. Ritala viettää Britanniassa kolme kuukautta täysin uudessa ohjelmassa, joka perustuu LUTin ja Cambridgen Clare Hall Collegen väliseen yhteistyösopimukseen.
Vierailijatutkijaohjelman lisäksi LUT ja Clare Hall jakavat myös Global Prize -palkinnon, joka ratkoo ilmastonmuutoksen uhkia.
Akateemisen menestyksen huomioon ottaen on hieman yllättävää, ettei koulunkäynti juuri kiinnostanut nuorta Ritalaa.
”Koulu sujui, mutta en minä oikein panostanut siihen. Kaverit ja pelaaminen vetivät enemmän puoleensa. Luin scifi-kirjallisuutta ja koodasin pelejä”, Ritala naurahtaa.
Ritalan esimerkki antaa toivoa esimerkiksi abiturienteille, jotka tuskailevat ylioppilaskirjoitusten arvosanojen kanssa.
”Suurimmalle osalle yo-todistuksen arvosanat eivät määritä tulevaisuutta. Itse kiinnostuin tutkijan urasta vasta yliopistossa, kun luin tieteellisiä artikkeleita kandidaattityötäni varten. Huomasin, että tieteellisiin faktoihin perustuva argumentointi oli minusta tosi kiinnostavaa. Pääsin mukaan tutkimusryhmään ja siitä se sitten lähti.”
”Jos Paavoa ei olisi keksitty, hänet pitäisi keksiä”
Kun LUTissa tulee puhe Ritalasta, moni jaksaa ihmetellä, miten täydelliseltä hän vaikuttaa. Ritalalla on hyvän tyypin maine: hän on kaikille kohtelias, auttaa mielellään muita ja on keskustelijana tunneälykäs ja huumorintajuinen. Ritala poimii salamannopeasti epäloogisuudet keskustelukumppanin puheesta, mutta tekee sen nolaamatta toista.
Ritalalla on taito nostaa ja laskea itseään samassa lauseessa. Tuoreet, yleensä akateemisia saavutuksia vilisevät kuulumiset sekoittuvat sujuvasti itseironisiin heittoihin.
”Paavossa yhdistyvät kaikki tutkijan ominaisuudet. Hän on akateemisesti erittäin lahjakas, nopea omaksumaan tietoa, erinomaisen hyvä johtamaan itseään ja vielä kaiken kukkuraksi ärsyttävän mukava ja yhteistyökykyinen”, summaa professori Liisa-Maija Sainio LUT-kauppakorkeakoulusta.
”Jos Paavoa ei olisi keksitty, hänet pitäisi keksiä”, Sainio jatkaa.
Sainion mukaan on erityisen arvokasta, että Ritala haluaa investoida aikaansa oman yliopiston strategian toteuttamiseen ja toiminnan kehittämiseen, vaikka akateemiset näytöt vievät Ritalaa kansainväliselle näyttämölle, esimerkiksi kovatasoisten akateemisten julkaisujen editoriksi.
”Paavo on auttanut muita tutkijoita eteenpäin urallaan. Hän katsoo myös yhteistä hyvää, eikä polje toisia matkallaan eteenpäin.”
LUTin tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist ohjasi Ritalan gradun ja myöhemmin väitöksen yhdessä professori Kaisu Puumalaisen kanssa. Ritalan aiheena oli kummallakin kerralla coopetition eli kilpailijoiden yhteistyö.
”Paavo joutui odottelemaan tovin ennen kuin saimme isommalle tutkimushankkeelle myönteisen päätöksen. Hän soitteli monta kertaa kysyäkseen, milloin hanke varmistuu. Määrätietoisuus ja kärsimättömyys ovat hyviä ominaisuuksia ihmiselle, joka tietää mitä haluaa”, Blomqvist kertoo.
Blomqvistin mukaan Ritala pääsi heti nuorena tutkijana mukaan Coopetition-tutkijaverkostoon ja hänestä kehkeytyi tutkimusalueen ykkösasiantuntija. Blomqvist kertoo, että Ritala on perehtynyt erittäin hyvin myös tiedelehtien odotuksiin ja julkaisuprosesseihin.
”En tiedä ketään muuta, joka nauttisi yhtä paljon vertaisarvioinnista! Luulen, että Paavon kilpailullinen puoli kokee saamansa kriittisen palautteen taklaamisen innostavana haasteena.”
Blomqvist muistaa, että Ritala ei alussa nauttinut siitä, että hänet niin sanotusti heitettiin alustamaan tutkimushankkeen sidosryhmien tilaisuuksia.
”Nyt voin sanoa, että hänen esityksensä ovat erinomaisia. Alustajan innostus näkyy ja kuuluu yleisön takariviin asti. On ollut ilo seurata Paavon upeaa työtä ja tutkijauraa. Hurraa, Paavo!"
Tutkijan pettymyksen vuosikello: pakit 14 kertaa
Kunnianhimo ulottuu myös vapaa-ajan harrastuksiin: Ritala harrastaa juoksua intohimoisesti ja porhaltaa esimerkiksi puolimaratonin vajaassa kahdessa tunnissa. Lisäksi hän on opetellut soittamaan kitaraa ja rumpuja.
Ritalalla on selvästi käynyt tuuri geenipankilla, mutta hän on myös tehnyt menestyksensä eteen paljon töitä. Ritala arvioi eräässä LinkedIn-postauksessa, että esimerkiksi rahoitushakemusten valmisteluun, kirjoittamiseen ja erilaisiin palavereihin on kulunut ajallisesti vuosia hänen tutkimusurastaan.
Ritala on saanut rahoituspakkeja siinä missä muutkin tutkijat ja kertonut hylkypäätöksistä avoimesti sosiaalisessa mediassa. Ritala on saanut Suomen Akatemialta ei puoltoa -päätöksen rahoitushakemukselleen 14 kertaa.
Ritala ei kuitenkaan ole lannistuvaa tyyppiä, ja suhteuttaa saamansa pakit aina kokonaisuuteen. Työssä ja elämässä riittää paljon muita hyviä asioita, vaikka välillä eteen tulee akateemisia pettymyksiä.
”Kotona, jossa minulla on vaimo ja tytär, ei puhuta juurikaan työasioita. Vaikka olen tosi energinen tyyppi, tykkään piiloutua toisinaan mökille rentoutumaan.”
Ritalalla on siis sentään joskus lomailmoitus päällä sähköpostissa.
Lue aiheesta muualta:
Ritala mediassa
- HS: Miten tekoäly voisi tehdä arjen paremmaksi?
- HS: Tekoälykilvassa on tapahtumassa käänne
- HS: Olemmeko oikeasti satojen päivien päästä paratiisissa?
- Yle: Netin käyttö aiheuttaa jopa isommat päästöt kuin lentoliikenne
- Yle: Tekoälylle tarjolla iso rooli ilmastonmuutoksen taklaamisessa
- Yle: Professorilta vakava viesti: Opettele käyttämään tekoälyä, ennen kuin se vie sinun työsi
Ritala podcasteissa
Lisätietoja:
