LUT-yliopistossa on tultu siihen johtopäätökseen, että Suomella ei ole kerta kaikkiaan varaa jatkaa yliopistojen potentiaalin hukkaamista. LUT on ottanut aloitteen omiin käsiinsä ja perustanut System Earth Collegiumin, joka kehittää tutkimuskulttuuria kohti tieteellisiä läpimurtoja ja radikaaleja innovaatioita.
”Tavoitteenamme on uudistaa akateemista järjestelmää ja mahdollistaa tutkimuskentässä piilevien innovaatioiden nopeampi tunnistaminen sekä siirto käytäntöön ja kaupallistamisen putkeen. Tutkimustyön tulokset on kanavoitava tehokkaammin planeettaa piinaavien viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen. Myös kunnianhimon tasoa on nostettava”, LUTin kasvujohtaja Petri Ajo linjaa.
Tutkimuksen vaikuttavuutta pitää lisätä
Suomen innovaatiojärjestelmästä puuttuvat tehokkaat kannustimet. Tutkijoita ei hyödytä tavoitella todellisia läpimurtoja, jos tavoitteena on ainoastaan julkaista paljon ja nopeasti.
”Nykyinen yliopistojärjestelmä mittaa lähinnä julkaisuja ja tutkintoja. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tutkimuksen siirtymistä käytäntöön ei arvioida riittävästi. Tarvitaan uudenlaisia mittareita ja toimintatapoja, jotta tutkimuksen vaikuttavuus kasvaisi”, LUTin tuore teollisuusprofessori, Solar Foodsin perustajiin kuuluva Pasi Vainikka sanoo.
Suuryritykset puolestaan keskittyvät usein lyhytnäköisesti tuloksen tekemiseen. Tarvitaan rohkeita ja kunnianhimoisia omistajia, jotka olisivat valmiita investoimaan kasvuun. Pörssiyhtiöissä tämä voi olla haastavaa. Jos omistajat jäävät kasvottomiksi, yritysten toiminnasta voi jäädä puuttumaan tarvittava dynamiikka. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa teollisuushistoria on erilainen, ja pitkäjänteinen omistajuus sekä säätiöt ovat mahdollistaneet suuryritysten uudistumisen ja tutkimuksen hyödyntämisen tehokkaammin kuin Suomessa.
System Earth Collegiumin jäsen Mikko Kosonen huomauttaa, että yliopistojen, yritysten ja rahoittajien kannustimet eivät ole linjassa. Tutkimukseen perustuva, pitkäjänteinen uuden liiketoiminnan kehitys ei saa yrityksissä riittävästi huomiota. Myös julkinen rahoitus suosii liiaksi yritysten nykyistä toimintaa tukevien, niin sanottujen inkrementaalisten innovaatioiden rahoittamista. Kososen mukaan ongelman ratkaisemiseksi pitää tarkastella eri toimijoiden välisiä suhteita. Tarvitaan uusia toimintamalleja ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tutkimuksen ja innovaation välistä kuilua voidaan kaventaa.
”Viimeiset 20 vuotta ilman talouskasvua osoittaa, että ei kannata jatkaa entiseen malliin. Nyt pitää kokeilla jotakin muuta”, Vainikka jatkaa.
Uusia toimintamalleja yritysten uudistumiskyvyn parantamiseksi
Kosonen nostaa esimerkiksi LUTin ja Kempowerin perustaman sähköisen liikenteen tutkimusalustan EMRC:n (Electric Mobility Research Center). Se on uudenlainen yhteistyömalli, jollaisia kaivattaisiin Suomeen lisää. EMRC:n mallissa yritysyhteistyö ei rajoitu yhden tieteenalan ja yrityksen väliseen suhteeseen, vaan siinä on pyritty luomaan laajempia yhteistyörakenteita, jotka vastaavat markkinan ja yhteiskunnan muutoksiin.
”EMRC ja Suomen vetytaloutta vauhdittava ABB:n vetämä H2 Springboard -hanke ovat mielestäni hyviä esimerkkejä uuden tyyppisestä yliopistojen ja yritysten välisestä yhteistyöstä. EMRC:n hallintomalli on onnistunut muun muassa siinä, että tutkimuskeskuksen johtaja ei aja yksittäisen organisaation etua, vaan toimii jaettuna resurssina ja kehittää tutkimuskeskusta kokonaisuutena”, Kosonen analysoi.
Vainikan mukaan EMRC:n ja pikalaturiyhtiö Kempowerin syntytarina on hyvä esimerkki siitä, miten kasvollinen raha ja uusi yritys voivat synnyttää nopeasti merkittävän klusterin. Tämä osoittaa uuden toimintamallin potentiaalin. System Earth Collegiumin on tarkoitus tukea toimintamallin jalostamista edelleen tulevan vuoden kuluessa.
”LUTin matala hierarkia, luovuus ja muutoskyky mahdollistavat uusien toimintamallien kokeilun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoittelun, vaikka kannustimet ja rahoitusmekanismit asettavatkin haasteita. Näen, että System Earth Collegium toimii kuin hallitus, jonka alla on operatiivisia toimijoita ja projekteja, joissa tehdään konkreettista kehitystyötä ja yritysyhteistyötä”, Vainikka kuvailee.
Tulokset näkyvät viiveellä, mutta toiminnan kehittyminen ja uudenlaisen yhteistyön syntyminen on mahdollista jo lyhyellä aikavälillä. Sitä Suomi tarvitsee, jotta vuosiksi pysähtynyt talouskasvu, korkea työttömyys ja hyvinvointivaltion ahdinko eivät paisuisi hallitsemattomaksi kriisiksi.
”Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koulutuksen ja tutkimuksen ohella yliopistojen päätehtävä, johon on syytä jatkossa panostaa enemmän. Pienenä, hyvin koulutettuna ja yhteistyökykyisenä maana Suomella voi olla erinomaiset mahdollisuudet tuottaa läpimurtoinnovaatioita uudella toimintamallilla”, Kosonen summaa.
Lisätietoja:
