LUT-yliopisto on julkaissut raportin Suomen kemianteollisuuden edellytyksistä ja haasteista luopua fossiilisista raaka-aineista ja energiasta. Kemianteollisuudella on Suomelle suuri merkitys, koska se tuottaa 20 prosenttia maan vientituloista. Alan irtaantuminen fossiilisista poltto- ja raaka-aineista on Suomelle merkittävä taloudellinen ja yhteiskunnallinen mahdollisuus.
Raporttia varten haastateltiin viiden Suomessa toimivan kemian alan yrityksen edustajia, jotka toimivat Power-to-X-talouden parissa. Power-to-X (PtX tai P2X) tarkoittaa uusiutuvaa sähköä ja fossiilittomia raaka-aineita hyödyntäviä teknologioita, joilla tuotetaan esimerkiksi vihreää vetyä, sähköpolttoaineita ja kemikaaleja. Avainasemassa on biopohjaisen hiilidioksidin, kuten selluntuotannon hiilidioksidipäästöjen, talteenotto ja hyödyntäminen.
”EU:n osuus globaaleista kemikaalimarkkinoista on puolittunut viimeisen 20 vuoden aikana, ja kemianteollisuus on toiseksi eniten hiilidioksidipäästöjä tuottava teollisuudenala Euroopassa, joten ala tarvitsee muutosta. Meillä Suomessa on loistavat mahdollisuudet muuttaa tämä tilanne, mutta se ei tapahdu itsestään”, sanoo LUTin tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen.
Muutoksia tarvitaan kansallisella ja EU-tasolla
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomeen ei ole odotettavissa suuria kemianteollisuuden fossiilittomuutta edistäviä investointeja. Yritykset kokivat, että nykyinen EU-sääntely ei aseta riittävän vahvoja kannustumia siirtymän toteuttamiseksi. Alan murros vaatisi tekoja sekä kansallisella että EU:n tasolla.
Yritysten edustajat korostivat fossiilittomien raaka-aineiden kotimaisen jalostamisen tärkeyttä. Näin korkeamman jalostusasteen tuotteista, kuten kemikaaleista ja polttoaineista, saatava arvonlisä jäisi Suomeen. Raportissa nousi myös vahvasti esille, etteivät yksittäiset yritykset pysty toteuttamaan siirtymää. PtX-liiketoiminnan arvoketjun muodostamiseen tarvitaan laaja-alaista synergiaa ja yhteistyötä yritysten välillä, jotta osaaminen ja riskit voidaan jakaa.
”Biopohjaisen hiilidioksidin lähteet sijoittuvat EU:ssa pitkälti Suomeen ja Ruotsiin, joissa on vankka metsäteollisuusala. Hyödyntäminen vaatii hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön hankkeita sekä uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetin mittavaa laajentamista”, selostaa projektitutkija Jenna Ruokonen.
Raportin suositukset kemianteollisuuden kehittämiseksi
- Hiilidioksidin ja uusiutuvan sähkön riittävyys ja hyödyntäminen pitää varmistaa.
- Kemianteollisuuden fossiilittomien tuotteiden kysyntää pitää vahvistaa EU-sääntelyn avulla.
- Fossiilittomien tuotteiden tuotantokustannuksia pitää tasata, jotta niiden kilpailukyky paranee fossiilisiin verrattuna.
Curious People -uutiskirje kertoo ratkaisuista, joilla autamme yhteiskuntaa, teollisuutta ja liiketoimintaa uudistumaan sekä raivaamme tietä energiasiirtymässä ja luonnonvarojen kestävässä käytössä.
Suomelle merkittäviä kasvumahdollisuuksia
”Suomella on kaikki mahdollisuudet toimia edelläkävijänä kemianteollisuuden murroksessa, jos valjastamme kotimaisen biopohjaisen hiilidioksidin ja uusiutuvan sähkön taloutemme kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi”, Laaksonen summaa.
Fossiiliton kemianteollisuus tarjoaisi merkittäviä kasvumahdollisuuksia ja yhteiskunnallista hyötyä. Murroksella olisi useita myönteisiä vaikutuksia ympäristöön, talouskasvuun ja turvallisuuteen:
- Metsä- ja energiateollisuuden biopohjaiset hiilidioksidipäästöt muuttuisivat arvokkaaksi raaka-aineeksi. Fossiilittomien kemikaalien ja polttoaineiden ansiosta voitaisiin välttää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä ja niistä seuraavia kustannuksia.
- Kemian- ja teknologiateollisuudelle syntyisi merkittävä mahdollisuus kasvattaa vientiään. Lisäksi uudet investoinnit synnyttäisivät uusia yrityksiä, työpaikkoja ja liiketoimintaa.
- Kemianteollisuuden murros parantaisi Suomen huoltovarmuutta ja energiaturvallisuutta, kun kemikaalit ja polttoaineet valmistettaisiin kotimaisista raaka-aineista uusiutuvalla energialla. Irtaantuminen fossiilisista polttoaineista ja niiden tuonnista vähentäisi kansainvälisiä riippuvuuksia ja pienentäisi geopoliittisia riskejä.
LUT-yliopisto jatkaa tutkimusta osana vastikään käynnistynyttä FinGeo-hanketta. Tutkimushanke luo pohjaa innovaatio- ja teollisuuspoliittiselle ajattelulle ajassa, jossa aiemmasta ”suuren maltillisuuden” globalisaatiosta on siirrytty nykyiseen, ylikansallisen voimapolitiikan määrittelemään geotalouteen. Kyseessä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan, LUT-yliopiston ja kansainvälisten kumppaneiden kolmevuotinen yhteistyöhanke.
Lisätietoja:
Panu-Petteri Laaksonen
