Julkaistu 2.12.2025
Päivitetty 2.12.2025

Suomalaisyrityksissä tunnistetaan kestävyysraportoinnin hyödyt, mutta samaan aikaan raportointia pidetään raskaana ja kalliina.

”Näkemys siitä, että raportointi aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin hyötyä, on laajasti jaettu. Suuret yritykset ja rahoitussektori selviävät raportointivaatimuksista, mutta pienillä yrityksillä ei ole valmiina resursseja tai osaamista niiden täyttämiseen”, kertoo professori Mikael Collan LUT-kauppakorkeakoulusta.

Tämä käy ilmi tuoreesta raportista, jonka on rahoittanut LUTin ja Kempowerin sähköisen liikenteen tutkimuskeskus EMRC (Electric Mobility Research Center). Raportissa kuvataan eurooppalaisen kestävyysraportointisääntelyn vaikutuksia suomalaisyrityksiin etenkin logistiikka-alalla. 

Mikael Collan
Yritysten mukaan sijoittajat tai asiakkaat eivät painota kestävyysasioita ostopäätöksessään, eivätkä ole valmiita maksamaan kestävyydestä ylimääräistä.
Mikael Collan
professori

Selvityksen mukaan yrityksissä ymmärretään kestävyysraportoinnin hyvät puolet, kuten läpinäkyvyyden lisääntyminen, maineen vahvistuminen ja entistä paremmat mahdollisuudet vihreään rahoitukseen. Parhaimmillaan kestävyysregulaation ja -raportoinnin nähdään lisäävän eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

Etenkin rahoitusala kertoo selvistä hyödyistä: ESG-teemojen ympärille rakennetut uudet tuotteet ja palvelut ovat tuoneet mukanaan uusia asiakkaita ja lisätuloja. ESG tulee sanoista environmental, social ja governance. Niillä viitataan ympäristölliseen ja sosiaaliseen vastuuseen sekä hyvään hallintotapaan.

Collanin ja tutkija Jani Kinnusen tekemä raportti tuo kuitenkin esiin myös kestävyysraportoinnin toisen puolen, jossa kustannukset eivät välttämättä vastaakaan visioituja hyötyjä. Lisäksi kestävyysraportointi ei ole kaikilta osin standardoitua, joten suora vertailtavuus yritysten välillä ei toteudu.

Haastatellut teollisuusyritykset eivät myöskään kokeneet, että sijoittajat tai asiakkaat painottaisivat kestävyysasioita ostopäätöksessään tai olisivat valmiita maksamaan kestävyydestä ylimääräistä. 

Yksinkertaiset työkalut ja selkeät vähimmäisvaatimukset tarpeen

Selvitys nostaa esiin kehityskohteita, jotta kestävyysraportoinnin vähimmäisvaatimuksia saataisiin selkeytettyä ja yhdenmukaistettua. Tarve standardisoida raportointia sekä luoda yksinkertaisia työkaluja ja malleja pk-yrityksille on selvästi olemassa.

”Olisi erittäin tärkeää, että kestävyysraportointia yksinkertaistettaisiin sekä sovitettaisiin yhteen kansainväliset standardit ja kestävän kehityksen tavoitteet”, Collan summaa.

Tällä hetkellä yritykset voivat viranomaisten mukaan melko itsenäisesti päättää, mitä ja miten raportoivat. Vain raportoinnin puuttuminen nähdään selkeänä rikkomuksena. Teollisuuden edustajien mukaan tilintarkastajat suhtautuvat raportointiin tiukemmin ja vaatimukset ovat viranomaisilta saatuja näkemyksiä laajempia ja sitä kautta kalliimpia toteuttaa.

Selvityksessä ilmeni, että yksittäistapauksessa jopa liiketoiminnan vakuutusten saaminen on saattanut estyä, jos raportointia ei ole tehty, vaikka raportointi ei olisi lain mukaan pakollista.

Selvitys nimeltä EMRC Report: Effects of European sustainability reporting regulation on Finnish companies perustuu kirjallisuuskatsaukseen sekä yrityshaastatteluihin. Mukana olleiden yritysten määrä on pieni, eikä raportin tuloksia voi yleistää koskemaan koko yrityskenttää.

Lisätietoja:

Lue myös:

Tilaa uutiskirje

Curious People -uutiskirje kertoo ratkaisuista, joilla autamme yhteiskuntaa, teollisuutta ja liiketoimintaa uudistumaan sekä raivaamme tietä energiasiirtymässä ja luonnonvarojen kestävässä käytössä.