Ympäröivän maailman nopea ja ennakoimaton muutos vaatii johtajilta yhä enemmän paradoksien johtamista.
”Johtajan on pystyttävä hallitsemaan samanaikaisesti keskenään ristiriitaisilta vaikuttavia asioita. Tätä paradoksien johtamista voidaan kutsua sekä-että-ajatteluksi ja -toiminnaksi. Tarvitaan laaja-alaisuutta ja syväosaamista, isojen kokonaisuuksien ymmärtämistä ja haltuunottoa, sekä kykyä toimia syväosaamista vaativassa asiantuntijaroolissa”, sanoo tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist, joka on yksi LUTin uudistuneen Executive MBA -ohjelman kouluttajista.
Blomqvist on tutkinut pitkään luottamusta ja nähnyt sen merkityksen työ- ja liike-elämässä. Kaiken taustalla on luottamus – tai sen puute.
”Luottamusta voi ja täytyy rakentaa tietoisesti ja jatkuvasti. Tarvitaan myös kontrollia ja sen ymmärtämistä, että läpinäkyvässä ja verkottuneessa maailmassa luottamuksen voi menettää hetkessä. Emme enää voi ottaa annettuna edes luottamusta instituutioihin, joita koetellaan nopeasti muuttavassa maailmassa.”
Blomqvistin mielestä oman osaamisen ja ajattelun jatkuva päivittäminen on paras vakuutus työelämän jatkuviin muutoksiin.
”EMBA-opinnot antavat erinomaisen mahdollisuuden yhdistää luennoitsijan tuomat viitekehykset ja tutkimustieto omaan ja muiden opiskelijoiden käytännön kokemuksiin.”
Aika ja ajattelu ovat niukkoja resursseja
Blomqvist sanoo, että kaikkien organisaatioiden johtaminen on tai ainakin pitäisi olla tietojohtamista. Hän on opettanut pitkään työssäkäyviä aikuisopiskelijoita LUTin tietojohtamisen maisteriohjelmassa.
”Datan hyödyntämisen eli tiedolla johtamisen lisäksi tarvitaan ihmisten kokemusperäisen asiantuntijatiedon johtamista. Tekoälyyn investoidaan paljon, mutta sen potentiaalin saaminen käyttöön vaatii panostuksia käyttäjien tarpeisiin ja osaamiseen sekä työprosessien kehittämiseen.”
Tietotyön organisointi on kiihtyvässä murroksessa. Nopeat oppijat ja sopeutujat pärjäävät muutoksissa. Tiedon ja osaamisen lisäksi myös aika ja ajattelu ovat niukkoja resursseja. Parhaimmillaan uudet työskentelytavat voivat lisätä tuottavuutta kestävällä tavalla siten, että ei menetetä innovatiivisuutta.
Siksi Blomqvist ei täysin ymmärrä keskustelua työn paikkasidonnaisuudesta ja toimistopäivien määrästä.
”Toivoisin vielä enemmän alhaalta ylös -tyyppistä yhteisöllistä kehittämistä käyttäjien kanssa. Tulevaisuudessa tietointensiivistä yhteistyötä tehdään yhä enemmän eri kanavien kautta ja eriaikaisesti.”
Inhimillinen osaaminen on yhä kilpailuetu
Blomqvistin mielestä on erittäin tärkeää miettiä myös sitä, mitä inhimillistä osaamista ei kannata automatisoida tai korvata tekoälyllä.
”Jotkut yritykset ovat jo ottaneet takapakkia ja monet kadottavat kilpailuedun, mikäli hävittävät inhimillisen osaamisensa. Itse näen kilpailuedun lähteenä inhimillisen ja kokemusperäisen asiantuntijatiedon, datan ja tekoälyn dynaamisen yhdistämisen kuhunkin tilanteeseen ja päätökseen. Tämä on minusta kiehtova teema ja tutkimme tätä Business Finlandin ja yritysten rahoittamassa tutkimushankkeessa.”
Monitieteisessä REPAIR-tutkimuskonsortiossa puolestaan keskitytään erityisesti tekoälyn yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, sen aiheuttamiin ongelmiin sekä siihen, miten niitä voisi korjata.
”On lyhytnäköistä iloita ulkomaisista datakeskusinvestoinneista, elleivät ne tuo yhteiskuntaan pidempiaikaisia myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämiseen liittyvien investointien kautta. Pelkkä konesalien rakentaminen ei synnytä ympärille ekosysteemejä, eikä pitkäaikaista arvonluontia. Toivoisin enemmän keskustelua siitä, miten tekoäly voisi hyödyttää ihmisiä ja yhteiskuntaa laajemmin ja pidemmällä tähtäimellä.”
Blomqvist kertoo, että hän on yhä enemmän kiinnostunut siitä, miten tutkimuksen avulla voidaan tukea tulevaisuuden rakentamista. Hän organisoi tutkimusryhmänsä kanssa laajoja väliaikaisia online-asiantuntijayhteisöjä, jotka ratkovat yhdessä monimutkaisia yritysten ja yhteiskunnan haasteita.
”On erittäin palkitsevaa nähdä, miten aluksi toisilleen vieraat, yhteiskunnan eri aloilta tulevat asiantuntijat työstävät avoimia ja kompleksisia ongelmia löytääkseen ratkaisuja. Tällainen ”tolkun tekeminen” voi johtaa inhimillisen ja sosiaalisen pääoman rakentumiseen, mutta myös konkreettisiin toimenpide-ehdotuksiin päättäjille.”
Olennaista on kyky pelkistää sanomansa
Mitä taitoja EMBA-opiskelijalta erityisesti vaaditaan?
”Niin sanottu growth mindset on tarpeen – avoimuus uudelle, kriittinen ajattelu ja halu perehtyä asioihin on välttämätöntä. Toivoisin, että kaikenlaiset opiskelijat lukisivat nykyistä enemmän. Vaikuttavan kommunikaation lisäksi kyky kirjoittaa selkeästi ja ytimekkäästi on yhä tärkeämpi taito, koska työskentelemme paljon teknologiavälitteisesti.”
Blomqvist tarkentaa, että tietotulvassa on keskeistä kyetä pelkistämään sanottavansa.
”Kaikki harjoitustyöt eivät ole teoreettisia, ne voivat olla myös kompleksisten ongelmien ratkaisemista ja ratkaisuiden esittämistä organisaatioiden johtoryhmille. Se, miten asiat esitetään kiireisille päätöksentekijöille, on olennaisessa osassa.”
EMBA-opiskelu sidotaan tukevasti opiskelijoiden omiin organisaatioihin. Esimerkiksi kaikki isommat harjoitustyöt tehdään siten, että opiskelija voi soveltaa niiden tuloksia omalla työpaikallaan tai yrityksessään. Keskustelu on keskeisessä roolissa LUTin Executive MBA -ohjelmassa.
”Keskustelemme laaja-alaisesti organisaatioihin ja yhteiskuntaan liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä, ja hyödynnämme keskusteluissa ja harjoituksissa opiskelijoiden omia kokemuksia. Aikuisilla on nuoria enemmän työ- ja elämänkokemusta, joista ammentaa opetuksessa”, Blomqvist sanoo.
Blomqvistin arvion mukaan aikuiset ovat yleensä hyvin motivoituneita, mutta työ- ja perhe-elämän muutokset ja paineet voivat verottaa opiskeluresursseja. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen opintojen kanssa vaatii itsensä johtamista ja aikataulujen hallintaa.
Jos itsensä kehittäminen johtajana kuitenkin kiinnostaa, Blomqvist antaa LUTille suosituksen:
”LUT on aidosti utelias, ketterä ja tulevaisuutta rakentava. Täällä on hyvä henki ja tekemisen meininki!”
Kirsimarja Blomqvist on
- työskennellyt LUTissa jo 30 vuotta ja julkaissut yli 200 tutkimusartikkelia kansainvälisissä tiedelehdissä, kirjoissa ja konferensseissa.
- toiminut aiemmin LUTin monitieteisen TBRC-tutkimusyksikön (Technology Business Research Center) perustajana ja vetäjänä ja yliopiston kansainvälisistä suhteista vastaavana vararehtorina.
- ollut perustamassa yli 700 luottamustutkijan monitieteistä kansainvälistä FINT-tutkimusverkostoa.
- työskennellyt myös Suomen Akatemian kulttuurin- ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa, kansallisen tekoälyn ja digitalisaation tutkimuksen asiantuntijaryhmässä sekä yksityisten ja julkisten organisaatioiden hallituksissa sekä konsulttina.
- kehittänyt digitaalisen yhteistyömallin Fast expert teams, joka palkittiin kansainvälisessä kilpailussa vuonna 2022.
- valittu Vuoden yliopistolaiseksi LUTissa 2024. Palkinto myönnetään henkilölle, joka on tehnyt LUTia tunnetuksi yliopiston hengen mukaisesti.
”Verkostoitumisen kuningatar, joka näkee aina mahdollisuuksia, on valovoimainen ja vakuuttava esiintyjä, ja joka jakaa mielellään laajaa tietämystään nuoremmille kollegoille.”
Näin työkaverit luonnehtivat Kirsimarja Blomqvistia. Dekaani Sami Saarenketo puolestaan on tuntenut Blomqvistin yli 25 vuotta.
”Kirsimarja rekrytoi minut aikoinaan LUTille. Hänellä on poikkeuksellinen kyky yhdistää akateeminen ajattelu ja käytännön liiketoiminnan ymmärrys tavalla, joka toimii erityisen hyvin EMBA-johtajien kanssa”, Saarenketo kuvailee.
Lisätietoja:
