Yliopistona LUTilla on mielenkiintoinen näkökulma tekoälyyn. Se on samanaikaisesti organisaatio, joka on omaksumassa tekoälyä omaan toimintaansa, ja yliopisto, joka opettaa ja tutkii tekoälyä ja sen käyttöä. Tekoälyn arkipäiväistyessä ja kehittyessä jokaisen organisaation tulee päättää, miten ja mistä näkökulmasta se teknologiaa lähestyy. Tässä LUT-yliopisto ei eroa joukosta.
”LUT etenee tekoälymuutoksessa kokonaisvaltaisesti ja tavoitteellisesti. Emme vie tekoälyä osaksi yliopiston prosesseja pelkästään IT-kehityksen itsensä ja monipuolisen viestinnän kautta, vaan meillä on muutoksenhallintaohjelma, varsin monipuoliset henkilöstökoulutusohjelmat ja digitaalisen oppimisen tiimi, joka tukee opettajiemme digitaalista pedagogiikkaa kaikilla tieteenaloillamme”, LUTin tekoälystä vastaava johtaja Markus Mäkelä kertoo.
Myös Mäkelän rooli tekoälystä vastaavana johtajana on osa LUTin tekoälystrategiaa. Mäkelän päätehtävänä on luoda yliopiston strategiaan sopiva tekoälyohjelma ja viedä läpi laaja-alainen muutos koko organisaatiossa.
”Tekoäly on organisaatioille iso ponnistus, joka vaatii muutoksenhallintaa. Organisaatio pitää saada todella omaksumaan uusi teknologia ja käyttämään sitä osana arkisia prosessejaan.”
Henkilöstön koulutus avainasemassa
Hyvään muutoksenhallintaan kuuluvat johdon antama ohjaus sekä selkeä strateginen suunta. Merkittävä osa muutosta on myös laaja vuorovaikutus henkilöstön kanssa.
”Arvioimme käyttäjätarpeita jatkuvasti. Tarjoamme tutkijoille ja opettajille kattavasti koulutuksia tekoälyn käytöstä tutkimuksessa ja opetuksessa”, Mäkelä kertoo.
Esimerkiksi tutkimuksessa tekoälystä voi olla hyötyä monissa työvaiheissa aina tutkimusongelman ideoinnista tutkimuspäätelmien hahmottamiseen ja hiomiseen. Siksi LUT tarjoaa myös tekoälyn tutkimuskäyttöön erikoistunutta henkilöstökoulutusta, jonka Mäkelä on entisenä professorina rakentanut.
Tekoäly auttaa yrityksiä löytämään uusia markkinarakoja, ei vain tehostamaan prosesseja
Tekoäly tarjoaa Mäkelän mukaan samansuuntaisia hyötyjä niin yrityksille kuin yliopistollekin. Monet yritykset voisivat tehostaa esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyötään ja kasvattaa tuotteidensa lisäarvoa asiakkaille, jos ne käyttävät tekoälyä osana teknistä tuotekehitystään. Tämä vaatii ymmärrystä tekoälyn vaikutuksista strategian, tuotehallinnan ja markkinointiviestinnän sisältöihin ja suunnitteluprosesseihin.
”Tekoälyn sisältövaikutukset ymmärretään yhä erityisen heikosti yrityksissä ja jopa kansainvälisessä mediassa, vaikka niidenkin lisäarvo on suuri. Yritys pystyy tekoälyn aikakaudella asemoimaan tuotteensa ja brändinsä houkuttelevampaan markkinarakoon kuin aiemmin, mikä on aivan eri asia kuin prosessien tehostaminen ”, Mäkelä huomauttaa.
Sisältöjen ja prosessien välinen jako näkyy omalla tavallaan myös yliopistoissa, joiden pitää paitsi käyttää tekoälyä omissa prosesseissaan myös opettaa ja tutkia aihetta sisällöllisesti. LUT-yliopisto tutkii tekoälyä tekniikan, kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden näkökulmista.
Osa monitieteisestä tutkimuksesta toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa. Käytännössä LUTissa tutkitaan esimerkiksi tekoälymallien algoritmeja, prosessijohtamista, tekoälytuettua ohjelmistokehitystä, organisaatioiden strategisia kyvykkyyksiä ja alustaliiketoimintaa.
Tekoäly lisää tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuutta
Mäkelä kannustaa lisäämään tekoälyaihepiirin opetusta ja tutkimusta entisestäänkin. Asia on nostettu esiin myös LUTin tekoälytiekartassa.
”Tekoälytiekartan tekemiseen ovat osallistuneet niin johto kuin henkilöstökin. Sen tarkoituksena on kasvattaa yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”
LUTin tekninen tekoälytyöpakki sisältää sovellusohjelmistotuotteita, alustoja ja toiminnanohjausjärjestelmiä. Esimerkiksi tutkimus- ja opetustyössä käytetään yleisiä ja räätälöityjä chatbotteja sekä data-analyysin alustoja. Lisäksi osastot voivat rahoittaa itse omia ohjelmistotuotehankintojaan.
”Erikseen hankittavia ohjelmistotuotteita voivat esimerkiksi olla tieteellisten tietokantojen lisäosat tai tieteenalakohtaiset ohjelmistolisenssit tekoälytuettuun tekniseen suunnitteluun. Lisäksi LUT-kauppakorkeakoulu kehittää alustoja tutkijoiden yhteiseen käyttöön."
LUTissa uudistetaan ja digitalisoidaan myös sisäisiä palveluprosesseja. Näin tekoäly saadaan tukemaan myös yliopiston hallinnollisia palveluita.
Muutosagentit kannustavat käyttämään tekoälyä
Tekoälytiekarttaa on toteutettu käytännössä vuoden 2025 alusta, ja se pohjautuu yliopiston aiemmalle työlle. Monivuotisessa muutosohjelmassa jokaiselle vuodelle määritetään omat projektinsa.
”Tekoäly kehittyy nyt koko ajan nopeasti, joten muutosohjelmaa pitää pystyä hallitsemaan ketterästi”, Mäkelä kertoo.
LUTissa toimii myös muutosagentteja – henkilöitä, jotka kannustavat muuta henkilöstöä käyttämään tekoälyä ja osallistumaan koulutuksiin. He keräävät myös palautetta muutosohjelmasta.
”Koska kyse on mittavasta muutoksesta, on tärkeää, että toteutamme sitä suunnitelmallisesti ja skaalautuvasti. Jokaisen yksittäisen muutoksen ei kuitenkaan tarvitse olla mittava, vaan mukana pitää olla myös nopeita onnistumisia ja voittoja, jotka motivoivat jatkamaan.”
Lisätietoja:
