Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta myönsi noin 4,7 miljoonaa euroa rahoitusta seitsemälle akatemiatutkijalle sekä yli 2 miljoonaa euroa akatemiahankerahoitusta neljälle LUTin tutkimushankkeelle. Rahoitus myönnetään nelivuotiskaudelle. Kilpailu oli jälleen kovaa, sillä tänä vuonna sekä akatemiatutkijan tehtävän että akatemiahankkeen rahoituksen sai vain noin 14 prosenttia hakijoista.
Akatemiatutkijoiden joukossa on tänä vuonna myös kaksi yhteiskuntatieteilijää, mikä vahvistaa alan asemaa LUT-yliopistossa entisestään.
LUTin uudet akatemiatutkijat
Zhen Im, tutkijaopettaja, yhteiskuntatiede: Vihreä uusjako: ammatillinen arvostus vihreän siirtymän aikakaudella ja siirtymän poliittiset seuraukset.
Maud Reveilhac, tutkijaopettaja, yhteiskuntatiede: Kasvamisen järkeily: Pitkittäistutkimus kognitiivisista vinoumista, kollektiivisista päätöksistä ja epistemisestä resilienssistä suomalaisessa nuorisossa.
Tiina Rissanen, tutkijatohtori, erotustekniikka: Fenolisten yhdisteiden synergistiset vaikutukset suodatuskalvojen likaantumisessa ja sen ehkäisyssä.
Dominik Siemon, tutkijaopettaja, ohjelmistotuotanto: CATCH: Yhteistyöhön perustuva tekoäly aikakriittisiin ja erittäin monimutkaisiin skenaarioihin.
Valerii Abramenko, tutkijatohtori, sähkötekniikka: Materiaalien räätälöinti laminoidun anisotropian saavuttamiseksi (MATALA).
Alicja Dankowska, tutkijatohtori, energiatekniikka: Oikeudenmukaisuuden kehät: Suomen akkuteollisuuden toimitusketjun oikeudenmukaisuuden tarkastelu normatiivisuuden ja spatiaalisuuden näkökulmista.
Leonid Obrezkov, tutkijatohtori, konetekniikka: Alaraajan ja pehmytkudosten kytketty simulointi suurten muodonmuutosten dynamiikassa.
Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu lupaaville, urallaan nopeasti edenneille ja kansainvälisesti verkostoituneille tutkijoille, jotka tekevät tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja uudistavaa tutkimusta.
LUTin uudet akatemiahankkeet
Mika Mänttäri, professori, erotustekniikka: Edistyneet selluloosakalvot: kokeellisilla ja laskennallisilla keinoilla kohti kestävämpiä, vähemmän likaantuvia ja räätälöityjä erotusmateriaaleja.
Kari Ullakko, professori, fysiikka: Mikromagnetomekaaniset systeemit (MAMS) - uusi konsepti miniatyrisoida sähkömekaaniikkaa ja mikrofluidistiikkaa.
Jero Ahola, professori, sähkötekniikka: Energiatehokkuuden optimointi korkeajännitteisissä tuuli- ja aurinkovoimalla toimivissa alkaalielektrolyysikennostoissa.
Christian Breyer, professori, sähkötekniikka: REFOCUS-RISE - Kestäviä energiajärjestelmäratkaisuja tulevaisuuden äärisääolosuhteisiin – painopisteenä uusiutuvien energialähteiden saatavuus ja vaihtelevuus Atlantin merivirran (AMOC) hidastuessa.
Akatemiahankerahoituksella tuetaan suomalaisen tieteen uudistumista ja monipuolistumista sekä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamista. Rahoituksen tavoitteena on edistää kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, mahdollisia tieteellisiä läpimurtoja ja yhteistyötä johtavien kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa.
Lisätietoja: