Aikojen saatossa moni yritysten arkeen tullut teknologia tai toimintamalli on tuonut mukanaan myös uutta johtamisen sanastoa. Esimerkiksi Lean-ajattelu toi johtajille käsitteet kuten hukka, virtaus ja kaizen. Ketterä kehitys puolestaan toi sprintit, backlogit ja MVP:t. Uudet sanat osaltaan muuttivat yritysjohdon tapaa ajatella organisaatiota ja arjen työtä.
Tekoälyagenttien aikakaudella olemme samankaltaisessa tilanteessa. Perinteisten termien, kuten automaation ja promptaamisen lisäksi tarvitsemme uudenlaista sanastoa, joka kuvaa tekoälynatiivin organisaation toimintatapoja. Seuraavat kymmenen käsitettä tulevat todennäköisesti yleistymään myös suomalaisessa johtamisessa.
1. Hybridityövoima (eng. hybrid workforce)
Organisaation työvoima koostuu jatkossa sekä ihmisistä että tekoälyagenteista. Johtamisen kohteena on näiden muodostama yhteinen kokonaisuus.
2. Yhteinen konteksti (shared context)
Ihmistyöntekijät ja agentit tarvitsevat saman tilannekuvan: tavoitteet, toimintaperiaatteet, asiakastiedon ja päätösten historian. Ilman yhteistä kontekstia ei synny yhteistä älykkyyttä.
3. Organisatorinen älykkyys (organizational intelligence)
Aiemmin kilpailuedulle keskeistä oli yksittäisen asiantuntijan tai tekoälymallin älykkyys. Jatkossa ratkaisevaa on koko organisaation kyky ajatella, oppia ja toimia yhdessä.
4. Älykkyyskerros (intelligence layer)
Tekoälyagentit eivät ole pelkästään uusi ohjelmisto, vaan ne muodostavat uuden organisatorisen älykkyyskerroksen, jossa ihmiset, agentit ja tieto yhdistyvät.
5. Päätösvallan kohdentaminen (decision allocation)
Kun aiemmin mietittiin, kuka organisaatiossa tekee päätöksen, jatkossa on myös mietittävä, mikä päätös kuuluu ihmiselle, mikä agentille ja mikä tehdään näiden toimesta yhdessä.
6. Agenttien valmentaminen (agent coaching)
Agentteja opetetaan, korjataan ja kehitetään jatkuvasti ja samankaltaisesti kuin ihmisiäkin, joten niiden opetuksen eri toimenpiteet kannattaa suunnitella ja resursoida.
7. Tiedosta toimintaan (knowledge-to-action)
Tiedolla johtamisen saralla aiemmin tehty raportointi voidaan tekoälyagenttien autonomian myötä muuttaa entistä nopeammin toiminnaksi.
8. Älykkyyssilmukka (intelligence loop)
Jokainen havainto, päätös ja toimenpide kasvattaa organisaation tulevaa päätöksentekokykyä. Kilpailijoista erottautuminen syntyy tällaisista itseään vahvistavista silmukoista.
9. Älykkyyden vahvistaminen (intelligence amplification)
Monen organisaation tavoitteena ei ole korvata ihmisiä tekoälyllä, vaan kasvattaa organisaation yhteistä älykkyyttä siten, että ihmiset ja agentit tekevät toisistaan jatkuvasti parempia.
10. Organisaation muisti (organizational memory)
Organisaation tieto, kokemukset ja parhaat käytännöt eivät enää katoa ihmisten mukana. Tekoälyagentit auttavat säilyttämään, hyödyntämään ja kehittämään yhteistä muistia, jolloin organisaation kyvykkyys kasvaa ajan myötä.
Tekoälytransformaatio on siis monessa yrityksessä myös kielellinen muutos. Sanavalinnoilla on väliä. Vasta kun johtajilla on yhteinen sanasto kuvaamaan uusia ilmiöitä, he voivat rakentaa yhteisen ymmärryksen siitä, miten ihmiset ja tekoälyagentit voivat yhdessä luoda kilpailuetua.
Kirjoittaja: Mika Ruokonen toimii LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun teollisuusprofessorina. Hän tutkii tekoälyä johtamisen, strategioiden, organisaatioiden, tietotyön sekä liiketoimintamallien näkökulmasta.
Lisätietoja:
Mika Ruokonen
Curious People -uutiskirje kertoo ratkaisuista, joilla autamme yhteiskuntaa, teollisuutta ja liiketoimintaa uudistumaan sekä raivaamme tietä energiasiirtymässä ja luonnonvarojen kestävässä käytössä.
