Kerro, mitä tutkit ja miksi se on tärkeää rakennetulle ympäristölle ja hyvinvoinnille.
Tutkin kaupunkifysiikkaa, joka tarkoittaa kaupukialueilla tapahtuvien fysikaalisten prosessien tutkimista ja suunnittelua. Käytännössä se viittaa lämmön ja massan siirtymiseen ulko- ja sisätiloissa sekä sen vuorovaikutukseen ihmisten, eläinten, kasvien ja materiaalien kanssa. Tähän sopii jo edesmenneen Theodore von Kármánin määritelmä tutkijoiden ja insinöörien rooleista: ’Tutkijat tutkivat maailmaa sellaisena kuin se on. Insinöörit luovat maailman, joka ei ole vielä olemassa.’ Molemmat ovat tärkeitä. Tekniikkaa ei voi olla ilman tiedettä. Mutta jos haluamme muutosta, tarvitsemme insinöörejä.
Selkokielellä kaupunkifysiikka tutkii kaupunkiympäristöjen fysiikkaa sekä rakennusten sisällä että niiden ulkopuolella. Sen tyypillisiä tutkimusaiheita ovat muun muassa helleaallot ja kaupunkialueiden ja rakennusten ylikuumeneminen, ilmansaasteet rakennusten sisällä ja ulkopuolella, ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennuksiin ja kaupunkeihin, tuulienergia sekä rakennusten ja kaupunkien puolustaminen esimerkiksi droonihyökkäyksiä vastaan.
Kaupunkifysiikka on nopeasti kasvava painopistealue monissa maissa ympäri maailmaa, koska sillä on merkitystä suurten yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmaston, energian, terveyden, turvallisuuden, liikenteen ja ikääntymisen, ratkaisemisessa.
Mitä haluaisit kaikkien ymmärtävän rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta? Miten kuvailisit sitä parilla lauseella sellaiselle, joka ei tiedä aiheesta yhtään mitään?
Rakennustekniikka tarkoittaa yhtäältä rakennusten ja toisaalta siltojen, teiden, tunnelien, patojen, vestiväylien ja vastaavien suunnittelua. Rakennusinsinöörit osallistuvat projektin alkuvaiheeseen ja laativat rakentamiseen tarvittavat tekniset vaatimukset sekä piirustukset. Heidän tehtävänään on varmistaa rakenteellinen eheys sekä rakennusten ja niiden käyttäjien turvallisuus, terveys ja mukavuus.
Rakennustekniikka käsittää useita osa-alueita, kuten rakennesuunnittelun (rakenteiden lujuus ja jäykkyys), rakennusfysiikan (sisäilman laatu, LVI, sadeveden hallinta jne.), rakennusmateriaalit (betoni, teräs, puu jne.), liikennejärjestelmien tekniikan (liikkuminen, tiet ja rautatiet) ja ympäristötekniikan (jätevesijärjestelmät jne.). Kaupunkifysiikka on osa rakennusfysiikkaa. Usein yliopistoissa rakennusfysiikka puolestaan on osa rakennustekniikkaa, mutta LVI-tutkimuksen ja -koulutuksen takia se voi kuulua myös konetekniikan osastoon tai olla osa rakennussuunnittelua. Pohjoismaissa on vahva rakennusfysiikan perinne ja täällä järjestetään jopa The Nordic Symposium of Building Physics -konferenssi, johon tulee osallistujia kaikkialta Euroopasta ja kauempaakin.”
Mitä pidät erityisen kiinnostavana LUTin uudessa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimuksessa ja koulutuksessa?
Pidän erityisesti ajatuksesta, että LUT haluaa ohjelman ja tutkimuksen olevan selvästi erilainen kuin mitä Suomessa on jo tarjolla. Arvostan myös vahvaa keskittymistä rakennusfysiikkaan. Kaupunkifysiikka on vielä suhteellisen uusi ala, jossa on paljon tulevaisuuden potentiaalia, joten on erittäin hienoa huomata, että tätä alaa pidetään tärkeänä uudessa tutkinto-ohjelmassa ja tutkimuksessa.
Millaisia haasteita näet rakennusalalla?
Mielestäni on iso haaste, että jokaisessa hankkeessa pitää käsitellä kaikkia tämän ajan keskeisiä haasteita – ilmasto, energia, terveys, turvallisuus, liikenne, ikääntyminen – yhtä aikaa. Tämän vuosikymmenen aikana monet näistä haasteista, kuten ilmastonmuutos, energia- ja energiaturvallisuus, ilmastonmuutokseen ja saastumiseen liittyvät terveysongelmat sekä matkailun takia lisääntyneet mahdolliset pandemiat, ovat korostuneet entisestään. Myös turvallisuus on noussut ajankohtaiseksi, koska maailma muuttuu yhä vaarallisemmaksi, ja arvot, kuten vapaus, demokratia, ihmisarvo ja oikeusvaltio ovat uhattuina. Ja monissa maissa yhteiskunta myös vanhenee.
Mikä on parasta työssäsi?
Mahdollisuus työskennellä loistavien ja motivoituneiden eri aloilta, taustoista, kulttuureista ja ikäryhmistä tulevien ammattilaisten kanssa yhteisten tavoitteiden eteen. Ja tällä tavalla tukea yhteiskuntaamme, jotta voimme jättää paremman maailman lapsillemme ja lapsenlapsillemme.
Kerro jotain, mitä muut eivät välttämättä tiedä sinusta.
Ydinosaamiseni on kaupunkifysiikka, mutta teen säännöllisesti tutkimusta myös aerodynamiikasta urheilussa, pääasiassa pyöräilyssä. Jotkut pyöräilyn parissa aktiiviset ihmiset kutsuvat minua joskus 'pyöräilyprofessoriksi'. Vuosia sitten olin itse asiassa aika hyvä pyöräilijä itsekin. Viime vuosina minulla on ollut etuoikeus tehdä yhteistyötä ammattilaispyöräilyjoukkueiden kanssa tukien heitä olympialaisissa ja paralympialaisissa sekä Tour de Francella, La Vueltalla ja Giro d'Italiassa. Tämän myötä olen ollut myös mediassa kommentoimassa pyöräilyä tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta.
Lisätietoja:
