Kerro, mitä tutkit ja miksi se on tärkeää rakennetulle ympäristölle ja hyvinvoinnille.
Tutkin kiertotaloutta ja sen mukaisia liiketoimintamalleja kiinteistö- ja rakennusalalla. Erityisesti olen kiinnostunut niin sanotusta vahvasta kiertotaloudesta, joka tarkoittaa jo olemassa olevien tuotteiden ja materiaalien arvon säilyttämistä. Rakennetussa ympäristössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa rakennusten käyttöiän pidentämistä kunnossapidon ja korjausrakentamisen keinoin tai tilojen käytön tehostamista esimerkiksi jakamisen ja digitaalisten ratkaisujen avulla. Samalla pyritään parantamaan vuokratuottoa, käytettävyyttä ja viihtyvyyttä.
Mitä haluaisit kaikkien ymmärtävän rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta? Miten kuvailisit sitä parilla lauseella sellaiselle, joka ei tiedä aiheesta yhtään mitään?
Ei taida olla olemassa ihmistä, joka ei tietäisi aiheesta yhtään mitään: rakennus- ja yhdyskuntatekniikka koskettaa ihan kaikkia. Rakennetulla ympäristöllä on valtava vaikutus niin arkeemme kuin ympäristöönkin. Sen globaali osuus on noin 40 prosenttia energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä, noin puolet luonnonvarojen käytöstä sekä kolmasosa jätteestä ja biodiversiteetin menetyksestä. Toisaalta suuri osa kotitalouksien ja kansallisesta varallisuudesta on sidottu kiinteistöihin. Vietämme valtaosan elämästämme rakennetuissa tiloissa – kotona, töissä, koulussa ja vapaa-ajalla. Siitä huolimatta ala jää usein varjoon julkisessa kestävyyskeskustelussa, jossa huomio keskittyy esimerkiksi liikenteeseen, ruokaan tai vaatteisiin.
Mitä pidät erityisen kiinnostavana LUTin uudessa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimuksessa ja koulutuksessa?
Sitä, että kyseessä on täysin uusi kokonaisuus. On harvinaista päästä rakentamaan jotain aivan alusta asti. Vaikka professorit vaikuttavat aina tutkimuksen suuntaan ja jossain määrin opetukseenkin, työ pohjautuu yleensä olemassa oleviin rakenteisiin. Rakennusalaa pidetään usein melko konservatiivisena ja hitaasti muuttuvana, mutta LUTin uusi yksikkö tuskin on sellainen.
Erityisen kiinnostavaa on myös LUTin tavoite rikkoa perinteisiä roolirajoja ja purkaa alan siiloutumista. Tulevaisuudessa, kun esimerkiksi tekoäly hoitaa yhä enemmän yksityiskohtia, tarvitsemme laaja-alaisia osaajia – generalisteja, joilla on kokonaisvaltainen ymmärrys alasta.
Millaisia haasteita näet rakennusalalla ja miten ratkot niitä työssäsi?
Ilmastonmuutos ja ympäristökriisit ovat ehdottomasti suurin haaste. On välttämätöntä löytää uusia tapoja luoda liiketoimintaa ja kasvua planetaaristen rajojen puitteissa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uudistuotannon sijaan meidän on hyödynnettävä nykyistä rakennuskantaa entistä tehokkaammin. Oma työni keskittyykin ratkaisuihin, jotka liittyvät olemassa olevien rakennusten optimaaliseen käyttöön, elinkaaren pidentämiseen ja resurssitehokkuuteen.
Toinen haaste on tietty jämähtäminen vanhoihin toimintamalleihin ja alan homogeenisuus. Näihin pyrin vaikuttamaan olemalla oma itseni, tuomalla uusia näkökulmia tutkimukseen ja kiinnittämällä huomiota monimuotoisuuteen esimerkiksi rekrytoinneissa.
Mikä on parasta työssäsi?
Parasta on löytää aina uusia tutkimusaiheita tai -näkökulmia ja ideoida niitä muiden kanssa. On erityisen kivaa työskennellä erilaisten ihmisten kanssa eri puolilta maailmaa, käydä kansainvälisissä konferensseissa jakamassa omia ja kuulemassa muiden tutkimustuloksia ja jakaa sitten oppia tulevaisuuden tekijöille kampuksella.
Kerro jotain, mitä muut eivät välttämättä tiedä sinusta.
Ruotsissa asuimme maalla ja meillä oli lemmikkeinä kanoja ja myskiankkoja. Etenkin kanat ovat ihan parhaita lemmikkejä: fiksuja, seurallisia, hassuttelijoita – kaikki omia persooniaan. Haaveilen kanoista nytkin, mutta asemakaava-alueella Helsingissä niiden pitäminen olisi hieman haastavampaa.
Lisätietoja:
