Rakennus- ja kiinteistöala työllistää lähes 550 000 suomalaista, joista kuitenkin vain kolmannes työskentelee itse suhdanneherkimmän rakentamisen parissa. Rakennusala on kärsinyt jo pitkään matalasuhdanteesta, mutta viimeaikaiset datakeskus- ja teollisuusinvestoinnit osoittavat, että työvoimaa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
Käännettä parempaan vauhdittavat suuret yhteiskunnalliset muutokset. Esimerkiksi vihreä siirtymä, energiatehokkuusvaatimukset, korjausrakentaminen sekä uudet teknologiat tarjoavat uusia kasvumahdollisuuksia sekä kotimaisille että kansainvälisille rakennusalan yrityksille.
Tarvitsemme uusia osaajia, innovaatioita, kansainvälistä kilpailukykyä sekä asiantuntijuuteen perustuvaa vientiä, jotta Suomen rakennusteollisuus olisi jatkossakin merkittävä työllistäjä ja kansantalouden perusta.
Rakennusalan kasvuun tarvitaan ainakin seuraavia neljää tekijää:
Curious People -uutiskirje kertoo ratkaisuista, joilla autamme yhteiskuntaa, teollisuutta ja liiketoimintaa uudistumaan sekä raivaamme tietä energiasiirtymässä ja luonnonvarojen kestävässä käytössä.
1. Uudet osaajat
Yliopistot kouluttavat sellaisia osaajia, jotka kykenevät vastaamaan työelämän nykyisiin tarpeisiin ja uudistamaan yrityksiä. Opinnot sisältävät uusinta tutkimustietoa sekä säännöllistä vuoropuhelua yritysmaailman kanssa.
Matalan kynnyksen kohtaamiset opiskelijoiden ja yritysten välillä valmistavat opiskelijoita työelämään ja tarjoavat yrityksille väylän löytää tulevaisuuden osaajia. Kohtaamistarve korostuu entisestään, kun kansainvälisten työntekijöiden osuus Suomessa kasvaa.
2. Tutkimustieto
Tutkimuskysymyksiä kohdennetaan työelämän tarpeisiin. Yliopistotutkijat ja yritysasiantuntijat määrittelevät ratkaistavat ongelmat yhteistyössä. Tällä tavoin organisaatiot saavat käyttöönsä itselleen relevanttia tietoa.
Kohtaamistarve korostuu entisestään, kun kansainvälisten työntekijöiden osuus Suomessa kasvaa.
3. Innovaatioiden testaaminen
Yliopistojen kanssa tehdään yhteistyötä, kun markkinoille kehitetään uusia ratkaisuja. Kaupallistamisvaiheessa on tärkeää, että innovaatioiden toimivuus ja käytettävyys todennetaan luotettavasti. Tutkimuksella osoitetaan, että idea on toteutuskelpoinen (proof of concept) ja se toimii käytännössä (real-life pilot) sekä oikeassa käyttökohteessa (1st proven installation). Yliopiston puolueeton arviointi on vakuuttava referenssi sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla.
4. Kansainvälinen verkostoituminen
Tuotetta tai ratkaisua on usein muokattava, jotta se soveltuu kansainvälisille markkinoille. Se voi tarkoittaa esimerkiksi paikallisten asiantuntijoiden kouluttamista, uutta ohjeistusta tai jopa kohdemaan standardeihin vaikuttamista.
Yliopistojen erilaiset yhteistyöohjelmat, kuten EU:n tutkimus- ja innovaatiohankkeet tarjoavat yrityksille ongelmanratkaisua sekä verkostoitumismahdollisuuksia. Tutkijat voivat osallistua kehitystyöhön myös suoraan.
Yliopistot ja rakennusalan yritykset voivat siis monin tavoin tukea toisiaan. Rakennusala on perustunut pitkälti kotimarkkinateollisuuteen. Menestymisen eteen tarvitaan kansainvälisemmän lähestymistavan omaksumista sekä strategisempaa kumppanuutta osapuolten välillä.
Kirjoittajalla on pitkä kokemus yritysten ja tutkimuslaitosten välisestä tutkimus- ja koulutusyhteistyöstä.
Kirjoittaja:
