Huhtikuun alussa pidetyn ‘Plug Out Waste’ -tapahtuman tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta elektroniikkajätteisiin liittyen ja tarjota opiskelijoille ja henkilökunnalle helppo tapa kierrättää vanhat laitteensa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä palveluyhtiö Elkeriin kuuluvan Seiffin kanssa. Seiffi toimitti tapahtumaan turvalliset kierrätysastiat ja vastasi tietojen turvallisesta hävittämisestä.
Tapahtuma osoitti, että monilla oli kotonaan käytöstä poistettuja sähkölaitteita muttei tietoa siitä, missä ne voisi kierrättää. Kierrätykseen tuotiin monenlaista pienelektroniikkaa, kuten puhelimia, latureita, kaapeleita ja kuulokkeita. Mukana oli myös kannettavia tietokoneita, tabletteja sekä tallennuslaitteita, kuten kovalevyjä ja muistikortteja. Yksi osallistujista totesi, että tapahtuma auttoi ymmärtämään, että elektroniikkajätteessä on arvokkaita materiaaleja, joita voidaan hyödyntää uudelleen sen sijaan, että ne menisivät hukkaan.
”Palautteen mukaan tapahtuma tarjosi hyödyllistä tietoa ja lisäsi tietoisuutta elektroniikkajätteen ympäristövaikutuksista ja vastuullisesta käsittelystä. Kierrätysprosessi koettiin tapahtumassa helpoksi ja saavutettavaksi”, kertoo yksi opiskelijoista, Nasrin Habibian Dehkordi.
Oppia globaaleista kestävyyshaasteista
Tapahtuma oli osa Global Sustainability Challenges -kurssia, jossa opitaan, miten kansainvälinen liiketoiminta kytkeytyy globaaleihin kestävyyshaasteisiin ja miten opiskelijat voivat aktiivisesti osallistua näiden haasteiden ratkaisemiseen. Kurssi kuuluu Sustainable International Business -kandidaattiohjelmaan.
“Tapahtuman järjestämiseen osallistui noin 45 opiskelijaa ja neljä valmentajaa. Annoimme opiskelijoille vastuun lähes kaikista tapahtumaan liittyvistä päätöksistä. Kampustapahtuman järjestäminen kehittää opiskelijoiden käytännön taitoja, toimijuutta, ryhmätyökykyjä sekä viestintä- ja johtamistaitoja”, sanoo apulaisprofessori Laura Olkkonen, joka on yksi kurssin opettajista yhdessä kollegoidensa Natalia Lylyn, Nhi Len ja Maija Lumpeen kanssa.
Opiskelijat jaettiin neljään tiimiin, joilla oli omat vastuualueensa. Yksi tiimeistä suunnitteli aktiviteetit ja vastasi toteutuksesta, toinen puolestaan koordinoi yhteistyötä ulkopuolisen kumppanin kanssa. Markkinointitiimi vastasi viestinnästä, kampanjoista ja yleisön osallistamisesta tapahtumassa sekä ennen ja jälkeen. Tapahtumasta kerrottiin sosiaalisessa mediassa Instagramissa, TikTokissa ja Facebookissa sekä kampuksella esimerkiksi infopisteiden ja puskaradion kautta. Arviointitiimi mittasi tapahtuman tuloksia ja vaikuttavuutta.
“Tapahtuman järjestäminen antoi meille vahvan kokemuksen vastuun kantamisesta, omistajuudesta ja onnistumisesta. Monikanavainen strategiamme tavoitti verkossa yli tuhat ihmistä, ja olimme henkilökohtaisesti vuorovaikutuksessa kymmenien osallistujien kanssa ennen tapahtumaa ja sen aikana”, Nasrin sanoo.
Tapahtumapohjaisen oppimisen lisäksi kurssilla vieraili puhujia Seiffiltä/Elkeriltä, Eetti ry:stä ja Elisa Oyj:stä. Lisäksi kurssilla pidettiin luentoja kestävyyteen liittyvistä teemoista, kuten systeemisistä haasteista, kestävän kehityksen vaikutuksista ja toimijuudesta. Useat opiskelijat korostivat kurssin olleen erittäin käytännönläheinen ja innostava erityisesti siksi, että se mahdollisti teoreettisen tiedon soveltamisen todelliseen toimintaympäristöön.
Ensin turvallinen kierrätys, sitten uudelleenkäyttö tai materiaalien talteenotto
Tietoturva on elektroniikkajätteen käsittelyssä keskeistä. Seiffi huolehti tapahtumassa kerättyjen, tietoa sisältävien laitteiden turvallisesta käsittelystä. Siihen kuuluvat keräys lukittuihin turva-astioihin, valvottu kuljetus ja jäljitettävyys sekä sertifioitu tietojen digitaalinen poisto tai mekaaninen tuhoaminen. Tämän jälkeen laitteet vietiin materiaalikierrätykseen.
“Kumppaneidemme Kuusakosken ja Inregon avulla laitteiden sisältämät arvokkaat materiaalit, kuten metallit ja muovit, otetaan talteen ja palautetaan teolliseen käyttöön. Joissakin tapauksissa jopa 99 prosenttia esimerkiksi kannattavan tietokoneen materiaaleista voidaan kierrättää”, kertoo Seiffi-palvelun Tessa Tammilehto.
Elektroniikkajäte voi saada uuden elämän useilla eri tavoilla. Laitteet voidaan kunnostaa jälleenmyyntiin tai uudelleenkäyttöön julkisella sektorilla, esimerkiksi kouluissa ja sairaaloissa. Jos laitteita ei käytetä uudelleen, niiden materiaalit voidaan hyödyntää uusien tuotteiden valmistuksessa. Tämä ei pelkästään säästä ympäristöä, vaan tuottaa myös taloudellista arvoa resurssien talteenoton kautta. Näin edistetään kiertotaloutta ja vähennetään uusien raaka-aineiden tarvetta.
Mitä yritykset voivat tehdä
- Tarjota helposti saavutettavia keräys- ja kierrätyspalveluita
- Varmistaa elektroniikkajätteen tietoturvallinen käsittely
- Edistää uudelleenkäyttöä ja kunnostamista
- Huolehtia vaarallisten osien asianmukaisesta käsittelystä
- Vähentää ympäristövaikutuksia ja säästää luonnonvaroja
Kasvava ongelma vaatii ratkaisuja
Elektroniikkajäte on yksi maailman nopeimmin kasvavista jätevirroista. YK:n Global E-waste Monitor -raportin mukaan maailmassa syntyi vuonna 2022 noin 62 miljoonaa tonnia elektroniikkaromua, josta vain 20–25 prosenttia kierrätettiin asianmukaisesti. Suuri osa elektroniikkajätteestä päätyy kaatopaikoille, joissa jätteestä vapautuu myrkyllisiä kemikaaleja. Ne saastuttavat maaperää ja pohjavettä. Elektroniikkajätteellä on myös käyty laitonta kauppaa tai sitä on viety kehittyviin maihin. Siellä laitteita saatetaan esimerkiksi polttaa metallien erottamiseksi, mikä altistaa paikalliset yhteisöt myrkkykaasuille ja saastuttaa ympäristöä.
“Elektroniikkajäte on yhä kasvava ongelma nykyisten ja tulevien trendien myötä. Yhä useammat laitteet ovat ’älykkäitä’, mutta niitä ei ole suunniteltu helposti korjattaviksi. Myös tekoälyn käytön lisääntyminen kasvattaa elektroniikan käyttöä. Tämä korostaa kierrätystapahtumamme kaltaisten aloitteiden merkitystä”, Nasrin sanoo.
Lisätietoja:
