YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on myöntänyt LUT-yliopistolle niin sanotun UNESCO Chairin, joka keskittyy yhteiskunnan ja talouden digitaalisen murroksen edistämiseen Afrikassa. Tehtävän virallinen nimitys on kokonaisuudessaan ”UNESCO Chair on Digital Platforms for Transforming Economies”.
LUT-yliopiston UNESCO Chairin haltijana toimii informaatioteknologian emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki.
”UNESCO korostaa koulutuksen, tieteen ja kulttuurin roolia rauhan ja kehityksen rakentamisessa. Digitalisaation toteuttaminen oikeudenmukaisesti on tämän työn ytimessä. Olen iloinen, että UNESCOssa on arvostettu Suomen osaamista ja roolia näiden periaatteiden edistämisessä. Olen myös kiitollinen siitä, että Suomen innovatiivisin yliopisto, LUT, on antanut minulle mahdollisuuden olla mukana tässä hankkeessa”, Neittaanmäki sanoo.
Koulutuksen ja terveydenhuollon digitalisaatiossa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä
Digitaaliset ratkaisut eivät jakaudu maailmassa tasapuolisesti. Kehittyvissä maissa, syrjäseuduilla ja haavoittuvassa asemassa olevilla väestöryhmillä on usein rajallinen pääsy teknologiaan ja digitaaliseen osaamiseen.
”Käytämme internetiä, digitaalisia palvelualustoja ja yhä useammin myös tekoälytuettuja ratkaisuja osana päivittäistä arkea. Tekoälyyn pohjautuvat alustat tukevat tulevaisuudessa yhä vahvemmin sekä koulutusta että terveydenhuoltoa. Suomi on alan kärkimaita maailmassa – ja juuri siksi tehtävämme on kehittää ja soveltaa digitaalisia palvelualustoja koulutuksen ja terveyden edistämiseksi”, Neittaanmäki korostaa.
UNESCO Chair -toiminnassa rakennetaan verkostoja, jotka yhdistävät yliopistoja, päätöksentekijöitä ja kansalaisjärjestöjä. Yhteistyö ja hyvien käytäntöjen jakaminen parantavat ihmisoikeuksien toteutumista, tasa-arvoa ja inklusiivisuutta digitaalisten ratkaisujen suunnittelussa ja käytössä.
LUT tarjoaa tohtorikoulutusta
LUTin sovelletun matematiikan professori Lassi Roininen kertoo, että UNESCO Chairin taustalla on jo 20 vuotta yhteistyötä Afrikassa, muun muassa Ruandassa, Etiopiassa, Ugandassa, Tansaniassa ja Keniassa. Nykyisin Afrikasta tulee LUTiin tohtoriopiskelijoita.
”Ohjasin viime vuonna yhtä tohtoriopiskelijaa, ja toinen on ohjauksessani parhaillaan. Tohtoriopiskelijat suorittavat kaksoistutkinnon oman maansa yliopistossa sekä LUTissa. Tohtoriksi valmistuville on kotimaassaan tarjolla hyvät virat ja mahdollisuus vaikuttaa tärkeisiin asioihin,” Roininen sanoo.
Toisessa Roinisen ohjaamassa väitöstutkimuksessa yhdistyvät matematiikka ja taloustiede, toinen puolestaan edustaa tilastotieteen ja ilmakehän fysiikan tutkimusaloja. Luonnontieteillä, teknologialla, insinööritieteillä ja matematiikalla on keskeinen rooli globaalin etelän ongelmien ratkomisessa. UNESCO Chairin piirissä tehtävä tutkimus voi liittyä muihinkin aloihin, joista LUTilla on erityisosaamista – vaikkapa energiaratkaisuihin, kestävyystieteeseen tai kauppatieteeseen.
”Tarkoituksemme on koota tohtoriopiskelijoiden tueksi lisää ohjaajia eri osastoilta, koska käytännön järjestelyt vaativat työtä. Myös yhteyksiä eri yliopistoihin on tarkoitus lisätä. Afrikkalaisessa yliopistossa tutkintoa suorittava tohtoriopiskelija viettää Suomessa tyypillisesti yhden lukukauden eli 4–6 kuukautta saadakseen kaksoistutkinnon LUT-yliopistosta”, kertoo Roininen.
Konferenssit edistävät tiedon levittämistä
UNESCO Chair järjestää myös kansainvälisiä konferensseja ja muita tapahtumia, joissa käsitellään muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumista, koulutuksen saavutettavuutta ja teknologisten innovaatioiden valjastamista yhteiskunnan hyväksi, sekä näihin liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Myös digitaalisen koulutusalustan kehittäminen kuuluu tavoitteisiin. Siinä on tarkoitus hyödyntää tekoälyä sekä LUTin ja muiden EULiST-yliopistojen yhteistä digiratkaisujen kehitystyötä.
”UNESCO Chair on eräänlainen laatuleima. Se kertoo, että maailmanlaajuisesti arvostettu UNESCO on vakuuttunut LUTin kyvystä edistää ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista globaalin etelän digitaalisessa murroksessa”, sanoo laskennallisen tekniikan professori Jari Hämäläinen, joka vastasi asian valmistelusta ja tunnustuksen hakuprosessista LUTissa.
Toiminta lisää LUTin vaikuttavuutta yhdellä strategisella painopistealueella
Datan ja digitaalisen teknologian käyttö on yksi LUTin tuoreen System Earth 2030 -strategian painopisteistä.
”UNESCO Chair on osoitus LUTin vankasta jalansijasta ja vaikuttavuudesta datan ja laskennallisen tiedon hyödyntämisessä yhteiskunnan hyväksi. Se vahvistaa edelleen rooliamme korkeakoulutuksen edistämisessä maailmanlaajuisesti ja erityisesti Afrikan kehittyvissä yhteiskunnissa”, toteaa LUT-yliopiston provosti Mari Kallioinen-Mänttäri.
UNESCO Chair luo mahdollisuuksia LUTin ja eri puolilla maapalloa toimivien tutkijoiden, sidosryhmien ja opetushenkilöstön verkostoitumiselle ja yhteistyölle. Yhteistyö nivoutuu Euroopan Unionin Afrikka-ohjelmassa 2023–2030 määriteltyihin kehitystarpeisiin. Tällä tavoin LUT toimii tukipisteenä globaalin etelän maille ja kehitysyhteistyöalueille Afrikassa.
Millä tavoin digitaalinen murros vaikuttaa talouteen ja yhteiskuntaan?
- Työelämä: Automaatio ja tekoäly muuttavat ammatteja ja osaamisvaatimuksia. Uusia työpaikkoja syntyy, mutta osa katoaa.
- Talousrakenteet: Perinteiset liiketoimintamallit murenevat ja alustatalous korostuu. Data on uusi tuotantotekijä.
- Sosiaalinen rakenne: Sosiaalinen media, algoritmit ja tietovirrat vaikuttavat kansalaisten osallistumiseen, mielipiteisiin ja yhteiskunnalliseen koheesioon.
- Koulutus: Digitaaliset oppimisympäristöt muuttavat opetuksen luonnetta. Tarvitaan uusia pedagogisia ja teknologisia ratkaisuja.
Mitä yhteiskunnallisia haasteita digitaaliseen murrokseen liittyy?
- Digikuilu: Eriarvoisuus pääsyssä digitaalisiin palveluihin ja osaamiseen.
- Tietoturva ja yksityisyys: Henkilökohtaisen datan väärinkäyttö ja kyberuhat.
- Luottamuksen heikkeneminen: Disinformaatio ja algoritmien läpinäkymättömyys horjuttavat luottamusta instituutioihin.
- Eettiset ja oikeudelliset kysymykset: Tekoälyn päätökset, syrjivät algoritmit ja vastuukysymykset.
Miten LUT-yliopiston UNESCO Chair auttaa ratkaisemaan haasteita?
- Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Tarjotaan opetus- ja koulutusohjelmia digitaalisen osaamisen vahvistamiseen inklusiivisesti eri väestöryhmille tukien elinikäistä oppimista eri maissa, erityisesti kehittyvissä maissa.
- Kansainvälinen yhteistyö: Rakennetaan verkostoja, jotka kannustavat yliopistoja, päätöksentekijöitä ja kansalaisjärjestöjä jakamaan hyviä käytäntöjä, teknologioita ja ratkaisumalleja.
- Tutkimus ja vaikuttavuus: Toteutetaan monitieteistä tutkimusta digitalisaation vaikutuksista ja tuotetaan tietoa, joka tukee päätöksentekoa eettisesti ja kestävästi.
- Eettisten periaatteiden vahvistaminen: Edistetään ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja inklusiivisuutta digitaalisten ratkaisujen suunnittelussa ja käytössä.
- Alueellinen tuki: Toimitaan digitaalisen murroksen tukena erityisesti globaalin etelän maille ja kehitysyhteistyöalueille, kuten Afrikassa.
Lisätietoja:
Jari Hämäläinen
