Esko Kolli
Asiamies, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö
[email protected]
+358 50 0712 458
Noora Nyländen
Markkinointi- ja viestintäjohtaja, Sulapac
[email protected]
Sulapac Oy valmistaa biokomposiittia, joka korvaa perinteistä fossiilipohjaista muovia esimerkiksi pakkauksissa ja kertakäyttötuotteissa. Kansainväliset kosmetiikka-alan luksusbrändit ovat avanneet suomalaisinnovaatiolle maailmanmarkkinat, mutta kasvun tiellä ovat edelleen halpa muovi ja osin ristiriitainen EU-sääntely. Kolme suurinta sijoittajaa ovat jo ulkomailta, mikä herättää kysymyksen suomalaisen osaamisen ja liiketoiminnan pysyvyydestä Suomessa.
Sulapacin kasvun taustalla kansainväliset brändit
Sulapacin markkinointi- ja viestintäjohtaja Noora Nyländenin mukaan yrityksen kilpailuetu perustuu materiaaliteknologiaan, joka yhdistää uusiutuvat raaka-aineet perinteisen muovin kaltaisiin käyttöominaisuuksiin.
”Olemme onnistuneet kehittämään materiaalin niin, että se toimii vähintään yhtä hyvin ja aidosti kilpailee alkuperäisen muovimateriaalin kanssa.”
”Yrityksen kehittämät biokomposiitit voivat korvata fossiilipohjaista muovia monissa kuluttajatuotteissa ilman, että valmistajien tarvitsee investoida kokonaan uusiin tuotantolaitteisiin.”
Sulapacin tärkein liiketoiminta-alue on tällä hetkellä kosmetiikkapakkaukset.
”Erityisen lupaavaksi tuotteeksi on noussut teroitettava kosmetiikkakynä, joiden maailmanlaajuisen markkinan arvoksi on arvioitu noin kolme miljardia euroa. Kun kyniä teroitettaessa syntyy materiaalijätettä, puupohjaisesta materiaalista syntyvä teroitusjäte on biohajoavaa, eikä jätä jälkeensä pysyvää mikromuovia.”
”Kansainvälisten kosmetiikkajättien kiinnostus on jo muuttunut konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Chanel kuuluu yrityksen tunnettuihin asiakkaisiin, ja L'Oréal on ilmoittanut haluavansa korvata kosmetiikkakynissään käytettävän muovin Sulapacin puukomposiitilla. Brändeille uusiutuva materiaali on keino toteuttaa vastuullisuustavoitteitaan ja erottua kilpailijoista”, sanoo Nyländen.
left
Yrityksen arvokkain tuote on materiaalin resepti
Sulapac ei omista tehtaita eikä itse valmista kosmetiikkakyniä, pakkauksia tai muita lopputuotteita. Yrityksen liiketoiminnan ydin on materiaalien koostumuksessa eli reseptiikassa.
”Tehtaattoman liiketoimintamallin etuna on pääomatehokkuus. Sulapacin ei tarvitse sitoa suuria summia omiin tuotantolaitoksiin, vaan se voi keskittyä tuotekehitykseen, asiakasyhteistyöhön ja kansainväliseen myyntiin”, kuvailee Nyländen.
Sulapac kehittää materiaalit ja valitsee niiden raaka-aineet, minkä jälkeen sopimusvalmistajat tuottavat materiaalin granulaatteina.
”Pieniltä muroilta näyttävät granulaatit toimitetaan valmistajille, jotka sulattavat ja muovaavat ne halutuiksi tuotteiksi. Valitun reseptin mukaan puu voi tuoda tuotteisiin myös tunnistettavan ulkonäön ja tuntuman, mikä on auttanut erottautumaan kansainvälisillä markkinoilla.”
right
Tehtaattoman liiketoimintamallin etuna on pääomatehokkuus. Sulapacin ei tarvitse sitoa suuria summia omiin tuotantolaitoksiin, vaan se voi keskittyä tuotekehitykseen, asiakasyhteistyöhön ja kansainväliseen myyntiin.
Suomalainen puu haastaa muovin maailmanmarkkinoilla
Kosmetiikan ohella Sulapac toimii ruokailuvälineiden, kodintarvikkeiden ja lämpömuovattavien pakkausten markkinoilla.
”Lämpömuovauksessa käyttökohteita voivat olla joulukalentereiden tai lautapelien sisäosat tai vaikkapa paristopakkaukset, jotka nykyisin valmistetaan usein fossiilipohjaisesta muovista.”
”Ruokailuvälineissä markkinat kehittyvät eri puolilla maailmaa eri suuntiin. Arabiemiraateissa Sulapacin puukomposiitista valmistetaan esimerkiksi pillejä ja aterimia, joiden kysyntää tukee kertakäyttömuoveja koskeva lainsäädäntö. Euroopassa yrityksen painopiste on puolestaan siirtymässä EU- sääntelyn myötä uudelleenkäytettäviin tuotteisiin. Niitä varten Sulapac on kehittänyt myös puuttomia, biopolymeereihin perustuvia materiaaleja.”
Nyländenin mukaan asiakkaan testeissä Sulapacin materiaalista valmistettu uudelleenkäytettävä kuppi on kestänyt noin 300 käyttökertaa.
”Käyttöikänsä jälkeen materiaali voidaan kierrättää menetelmällä, jossa sen laatu säilyy ja siitä voidaan valmistaa uusia vastaavia tuotteita.”
EU-sääntely voi sekä vauhdittaa että jarruttaa kasvua
Ympäristölainsäädäntö on Sulapacille poikkeuksellisen merkittävä liiketoiminnan ohjaaja. Muovin käyttöä rajoittavat säädökset avaavat vaihtoehtoisille materiaaleille markkinoita, mutta sääntely ei Nyländenin mielestä aina tunnista materiaalien erilaisia ympäristövaikutuksia.
”Jos lainsäädäntö ohjaa uudelleenkäytettäviin astioihin, uusiutuvasta kartongista valmistettu kertakäyttökuppi saatetaan korvata fossiilipohjaisella muovikupilla. On sääli, jos uusiutuvat pahvikupit korvattaisiin fossiilisella muovilla. Me haluamme estää tämän ja tarjota myös uudelleenkäyttöön uusiutuvaa materiaalia.”
Sulapac pyrkii Nyländenin mukaan vastaamaan sääntelyyn kehittämällä tuotteita, jotka yhdistävät uusiutuvan raaka-ainepohjan, kestävyyden ja kierrätettävyyden.
Rahoituksen painopiste siirtynyt Suomesta ulkomaille
Vaikka biopohjaisia materiaaleja kehitetään eri puolilla maailmaa, Sulapacin tärkein kilpailija on Nyländenin mukaan perinteinen halpa muovi.
”Hinta ratkaisee edelleen monia hankintapäätöksiä, vaikka yritykset tunnistaisivat fossiilipohjaisiin materiaaleihin liittyvät ympäristöhaitat. Myös kierrätyssäädöksiin liittyvät epävarmuudet hidastavat päätöksentekoa.”
”Sulapac pyrkii kaventamaan kilpailuetua tarjoamalla materiaalin, joka vastaa perinteisen muovin teknisiä ominaisuuksia. Myös ulkonäön, värin ja tuntuman on vastattava asiakkaiden odotuksia. Meidän vahvuutemme on kokemuksen tuomassa asiakasymmärryksessä ja tunnetuissa asiakasreferensseissä.”
Nyländenin mukaan yritys tavoittelee kasvua globaalisti, Europan säilyessä edelleen keskeisenä markkinana. – Uusien materiaalien kaupallistaminen ja teollisen mittakaavan saavuttaminen on hidasta ja vaatii pitkäjänteistä rahoitusta.
”Vaikka kotimainen rahoitus on ollut matkan varrella keskeisessä roolissa, nyt rahoituksen painopiste on siirtynyt ulkomaille. Kun toimiala on kotimaassa verraten pieni, ja valtaosa asiakkaistamme ja kumppaneistamme on Suomen ulkopuolelta, siksi mahdolliset kasvua vauhdittavat strategiset kumppanuudet syntyvät tulevaisuudessa todennäköisemmin kansainvälisillä markkinoilla.”
Nyländen tunnistaa riskin siitä, että pysyvätkö suomalaisen tutkimuksen ja tuotekehityksen synnyttämät yritykset pitkällä aikavälillä Suomessa.
”Vaikka semmoinen riski on olemassa, ei omistuspohjan mahdollinen muuttuminen välttämättä katkaisisi yrityksen yhteyttä suomalaiseen metsäteollisuuteen. Kotimaisen puunjalostuksen sivuvirroista erotetun puumateriaalin tekniset ominaisuudet on testattu, ja raaka-aineen alkuperään liittyy myös vastuullisuusetuja.”
Kasvu osoittaa materiaalin kaupallisen potentiaalin
Sulapac työllistää haastatteluhetkellä 18 henkilöä. Kaikki työskentelevät Suomessa muun muassa tuotekehityksessä, teknisessä asiakastuessa, myynnissä ja sääntelyyn liittyvissä tehtävissä.
”Varsinainen materiaalien valmistus tapahtuu yhteistyökumppaneiden tuotantolaitoksissa. Yrityksen päävalmistuskumppanit sijaitsevat Suomessa ja Alankomaissa.”
Yhtiön liikevaihdon odotetaan kasvavan haastatteluvuonna yli 50 prosenttia yli neljään miljoonaan euroon.
”Kasvun taustalla on yrityksen keskittyminen sovelluksiin, joissa uusiutuva ja biohajoava materiaali tarjoaa asiakkaalle selkeää lisäarvoa ja pystyy samalla kilpailemaan perinteisen muovin kanssa”, kuvailee Nyländen.
LUT-yliopisto ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ovat jakaneet yhteistyössä vuodesta 2020 alkaen 30 000 euron suuruisen Metsä360 tunnustuksen. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.
Teksti: Markku Laukkanen
Lisätietoa julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Kollin Säätiön sivustoilla.
Lisätietoja
Taija Hämäläinen
Tutkimusjohtaja
LENS Common activities
