1. Keskity luentoon, älä muistiinpanojen kirjoittamiseen.
2. Aikatauluta itsenäinen opiskelu.
3. Mieti, mikä tapa sopii juuri sinulle.
4. Sovella tietoa ja keskity yhteen asiaan kerrallaan.
1. Keskity luentoon, älä muistiinpanojen kirjoittamiseen
”Opiskelin ensimmäisen yliopistovuoden lukiosta omaksumieni opiskelutaitojen avulla – ottamalla muistiinpanoja jokaiselta luennolta. Kuten lukiossakin, kävin jokaisella luennolla paikan päällä. Kirjoitin muistiinpanot vihkoon ja koristelin niitä luennon aikana hienoksi. Näin jälkeenpäin katsottuna tämä oli turhan työlästä, sillä käytin kaiken energiani luennolla muistiinpanoihini luennon seuraamisen sijasta.”
”Muistiinpanojen käsin ottaminen voi sopia muille, mutta itse suosittelen kirjoittamaan ne tietokoneella. Toinen tehokas tapa on katsoa luentotallenne jälkikäteen uudelleen ja kirjoittaa muistiinpanoja vasta silloin. Tällöin luentoa voi kelata ja epäselviä kohtia katsoa uudelleen. Näin huomio keskittyy ensimmäisellä kerralla itse luentoon eikä muistiinpanoihin.”
2. Aikatauluta itsenäinen opiskelu
”Toisen vuoden opiskelijana opin opiskelemaan ensimmäistä vuotta tehokkaammin ja itselleni sopivalla tavalla. Myös koronatilanne vaikutti muutokseen, sillä perinteisiä luentoja ei ole juurikaan pidetty. Nykyisin yritän pysyä luentojen aikataulussa eli käyn viikon asiat läpi, mutta paljon itsenäisemmin kuin ensimmäisen vuoden aikana. Katson usein luennon jälkikäteen, ja välillä opiskelen itsenäisesti opettajien käyttämät luentomateriaalit. Opiskelen siis silloin kun omaan aikatauluuni parhaiten sopii. Olen esimerkiksi huomannut olevani tehokkaampi iltaisin.”
”Pidän kalenteria, jotta pysyn ajan tasalla viikoittaisista tehtävistä ja deadlineista. Luentojen läpi käyminen itsenäisesti saattaa säästää paljon aikaa. Jos joku kohta jää epäselväksi, katson luentonauhoitteelta apuja. Opin paremmin lukemalla kuin kuuntelemalla. Omien muistiinpanojen tekeminen sopii itselleni.”
”Olen työskennellyt opintojen ohessa vaihtelevasti 9–17 tuntia viikossa. Arjen vapaa aikataulutus on tehnyt sen helpoksi, joten rohkaisen kartuttamaan työkokemusta ja hankkimaan lisätuloja osa-aikatöillä. Kun oppii suunnittelemaan omaa ajankäyttöään sekä toisaalta löytää itselleen sopivat keinot tehokkaaseen opiskeluun, jää aikaa myös työntekoon tai vaikka viikonloppuvapaille.”
”Yliopistossa fyysistä läsnäoloa ei yleensä vaadita, joten valitsen itse ajan ja paikan opiskelulle. Opiskelen usein kotona, kirjastossa tai ystävien kanssa kampuksella. Aikataulutan yleensä opinnot viikko kerrallaan, sillä monissa tuotantotalouden kursseissa on viikoittaisia palautuksia eri kurssin aihealueisiin liittyen.”
3. Mieti, mikä tapa sopii juuri sinulle
”Saatan käydä koko kurssin läpi tentin alla intensiivisesti muutaman päivän aikana. Tällöin aikaa ei kulu siihen, että muistelee, mitä aiemmin tulikaan käytyä läpi. Myös intensiivisessä opiskelussa hyödynnän erilaisia tapoja. Teen mielelläni vanhoja tenttejä sekä harjoitustehtäviä sen sijaan, että pelkästään tankkaisin tietoa.”
”Luentojen kuunteleminen kävelylenkin aikana on ollut yksi tehokkaimmista tavoista oppia uutta. Paikallaan istuen ajatus lähtee helposti harhailemaan, mutta kävellessä samaa ongelmaa ei ole tullut. Lenkin jälkeen selaan yleensä vielä luentokalvot läpi, jotta myös kuvamuisti rekisteröi samat asiat. Suosittelen kovasti kokeilemaan tätä metodia.”
”Lukiossa minulla oli tapana mennä koulupäivän jälkeen kotiin, tehdä seuraavan päivän läksyt alta pois, ja lähteä viettämään aikaa kavereiden kanssa. Yliopistossa homma on keikahtanut aika lailla päälaelleen: aamulla lähden kavereiden kanssa lounaalle, jonka jälkeen lähdetään tekemään yhteistä harjoitustyötä muutamaksi tunniksi. Ennen päivällistä käydään kiltahuoneella pelaamassa korttia ja juomassa kahvia, sitten päivälliselle ja takaisin sorvin ääreen. Teen yleensä iltapäivällä hommia, jotka eivät vaadi niin paljoa keskittymistä, esimerkiksi joitain viikoittain palautettavia tehtäviä. Raja opiskeluni ja vapaa-aikani välillä on nykyään häilyvämpi, ja opiskelu muutoinkin tuntuu vähemmän työltä, kun sitä tekee yhdessä kavereiden kanssa.”
”Jos epätoivo iskee opiskellessa tai eteen tulee ylitsepääsemätön ongelma, voin aina kääntyä kavereiden puoleen ja ideoida ratkaisua heidän kanssaan. Yhdessä opiskelu on hauskaa ja kehittävää, kun ajatuksia voi vaihdella vapaasti toisten kanssa. Jos tehtävä on keskittymistä vaativa yksilötyö, isken kuulokkeet korville ja painun omiin oloihin tekemään hommat loppuun.”
”Yliopistossa olen oppinut opiskelemaan. Tiedän nyt, että opin parhaiten silloin, kun sama asia tulee kuulo- ja näköhermojani pitkin yhtä aikaa aivoihin. Siksi tykkään katsoa tutoriaaleja ja opetusvideoita netistä.”
”Oppimiseni taustalla olevat motiivit muuttuivat siirtyessäni yliopistoon. Täällä opiskelen juuri niitä asioita, jotka kiinnostavat, ja joita tarvitsen työelämässä. En opiskele enää tenttiä, vaan itseäni varten.”
4. Sovella tietoa ja keskity yhteen asiaan kerralla
”Olen huomannut, että monipuolistamalla opiskelutyylejä myös pitkäkestoinen oppiminen tehostuu eikä asioita tule opeteltua ulkoa vain tiettyä tenttiä varten. Suurimmat muutokset ovat olleet tiedon soveltaminen pänttäämisen sijaan sekä yhteen aiheeseen keskittyminen kerralla.”
”Olen huomannut, että opin parhaiten silloin, kun voin keskeytyksettä paneutua yhteen aiheeseen kerrallaan. Pidän myös siitä, että tehtäviä ja harjoitustöitä tehdessä pääsee soveltamaan kurssisisältöjä. Se tehostaa oppimista, sillä ongelmanratkaisusta jää vahva muistijälki.”
”Jälkeenpäin voin rehellisesti todeta, etten osannut opiskella vielä lukiossa. En tiennyt minulle sopivimmista tyyleistä mitään eikä kyllä käynyt mielessäkään alkaa selvittämään. Saatoin tehdä päivän aikana viiden eri aineen läksyt, ja ainoa motivaatio oli se, että ne tarkastetaan huomenna. Nykyään tykkään ottaa muutaman eri projektin, joita teen päivän aikana eteen päin. Näin saan mielenkiintoni säilymään opinnoissa, mutta en rasita aivojani liian monella eri aiheella.”
Vinkit antoivat LUTin opiskelijat Viki, Emmi, Noora ja Markus.
