Yli 65 000 ukrainalaista saapui Suomeen sodan jaloista vuonna 2022. Viranomaiset ja kansalaisjärjestöt käyttivät lukuisia tietojärjestelmiä heidän tapaustensa käsittelyyn. LUT-yliopistolla on tutkittu, kuinka työ onnistui ja miten siinä hyödynnettiin tekoälyä.
Tutkimuksen mukaan Suomessa pakolaisen kotoutumisen edistämisessä ei koskaan käytetä pelkästään viranomaisjärjestelmiä. Virallisten palveluiden, kuten Enter Finlandin, Kelan ja InfoFinlandin, rinnalla hyödynnetään lukuisia epävirallisia toimintatapoja, kuten WhatsApp-ryhmiä, Telegram-kanavia, Facebook-yhteisöjä, suullista tiedonvälitystä ja nopeita ChatGPT-keskusteluja.
“Sekä viralliset että epäviralliset tietojärjestelmät ovat tärkeitä. Niiden pitäisi olla kiinteämmin yhteydessä toisiinsa, ja niitä pitäisi käyttää johdonmukaisesti. Epäviralliset kanavat ovat nopeampia ja välittävät empatiaa ja kielen eri vivahteita, mihin viralliset alustat eivät pysty. Viralliset alustat puolestaan tarjoavat lainvoimaa ja varmuutta, joita epävirallisilta kanavilta puuttuu”, kertoo LUTin tutkija Olena Ocheredko.
Sen sijaan, että epäviralliset verkostot korvattaisiin yhdellä virallisella, kaikenkattavalla ”supersovelluksella”, Ocheredko haluaisi nähdä kahden eri tason toimivan tulevaisuudessa yhdessä: vahvistettua tietoa syötettäisiin luotettuihin yhteisökanaviin, ja yhteisökanavista kulkeutuisi tieto asiavirheistä virallisiin kanaviin.
”Tekoälyä ja teknologiaa ylipäänsä ei tulisi käyttää pelkästään tapausten käsittelyn nopeuttamiseen. Niiden pitäisi auttaa pakolaisia ja heitä tukevia henkilöitä tuntemaan olonsa turvalliseksi ja ymmärretyksi, mutta ennen kaikkea löytämään tietoa”, sanoo Ocheredko.
Virallisille kanaville hyvät arvioit arjen haasteista huolimatta
Tutkijat haastattelivat 35:tä aikuista ukrainalaispakolaista 22 suomalaiskaupungissa sekä 40:tä Migrin, Kelan, Suomen Punaisen ristin ja muun organisaation edustajaa alkuvuodesta 2025. Haastattelut paljastivat sekä vahvuuksia että heikkouksia ukrainalaispakolaisten palveluissa.
Lähes kaikki haastatellut pakolaiset olivat korkeasti koulutettuja. He kohtasivat päivittäisessä asioinnissa samankaltaisia ongelmia, jotka liittyivät enemmänkin tiedon saavutettavuuteen kuin taitojen puutteeseen.
Vahvuudet:
- Luottamus virallisiin kanaviin on vahvaa. Valtaosa haastatelluista arvioi erityisesti Migrin, Kelan ja Info Finlandin palveluita myönteisesti. Kun tarpeellinen virallinen tieto löytyy, sitä uskotaan.
- Ihmiset ovat kantava voima. Vapaaehtoiset, kotoutumisohjaajat, seurakunnat ja ukrainalaisjohtoiset yhteisöt tarjoavat arjen käännös-, tuki- ja edunvalvontapalveluita sekä apua digitaalisten järjestelmien käytössä.
- Mutkattomat, hyvin suunnitellut työkalut auttavat. Videokonsultaatiot DigiVOKin kautta, hybridikielikahvilat sekä yksinkertaiset käännössovellukset auttavat ongelmatilanteissa ja helpottavat henkilökohtaisen turvaverkon rakentamista.
Heikkoudet:
- Läpinäkymätön päätöksentekologiikka, tunnistautumisvaikeudet, lomakkeet, joiden täyttämistä ei voi keskeyttää ja jatkaa myöhemmin, tilapäisen suojelun epäselvät aikarajat sekä tarve toistella traumaattisia kokemuksia kuormittavat käyttäjää.
- Käännökset eivät ole ymmärrettäviä. Käännöskone voi antaa suomenkielisille sanoille ukrainankieliset vastineet, mutta ei selitä käsitteiden hallinnollisia merkityksiä. Monet pakolaiset eivät hahmota, mitä asuinkunnan kaltaiset peruskäsitteet heille käytännössä merkitsevät.
- Luottamus ei ole lähtökohta, vaan se pitää ansaita. Sekä henkilökunta että pakolaiset itse suhtautuvat varauksella tekoälyyn oikeudellisen aseman, henkilötietojen tai tukien käsittelyssä, mutta totesivat, että tekoäly voi auttaa tiedon löytämisessä.
Tekoälyä käyttävät niin pakolaiset, viranomaiset kuin järjestöaktiivitkin
Tutkimuksen mukaan tekoälystä on olennaista apua kieliasioissa, reaaliaikaisessa tiedonvälityksessä ja uudelleensijoittamisasioissa. Läpinäkyvyyttä, vinoumia ja kertomusten subjektiivisuutta koskevat eettiset haasteet on kuitenkin otettava huomioon, jotta palvelut olisivat tasapuolisia eivätkä kärjistäisi ongelmia. Tämän vuoksi tärkeää, että tekoälyjärjestelmät ovat teknisesti pitkälle kehittyneitä, kulttuurisesti responsiivisia, traumainformoituja ja inklusiivisia.
Tekoälyä käytetään toistuvasti konekääntämiseen ja tiedonhakuun sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa pakolaisten kanssa. Keskeiset toimijat esimerkiksi kotoutumispalveluissa, terveydenhuollossa ja vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöissä käyttävät tekoälyavusteisia työkaluja, kuten käännössovelluksia. Asiakastyöntekijät ja pakolaiset käyttävät ChatGPT:tä epävirallisesti nopeaan tiedonhakuun, käännöksiin ja luonnosten laatimiseen.
Tekoälyn käyttö on kuitenkin vaihtelevaa: osa asiakastyöntekijöistä käyttää sitä päivittäin, kun taas toiset välttävät sen käyttöä tietosuojaan ja luottamuksellisuuteen vedoten. Erityisesti yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) mainittiin usein esteenä laajemmille tekoälykokeiluille.
LUTin tutkimushanke “AI and Information Systems in Humanitarian Contexts: A Theoretical and Empirical Analysis of Refugee Management in Finland” päättyy tammikuussa 2027. Hankkeen on rahoittanut Suomen Akatemia.
Hankkeen sivuilta löytyy lisätietoja ja julkaisuja.
Lisätietoja:
Dominik Siemon
Lue myös:
Curious People -uutiskirje kertoo ratkaisuista, joilla autamme yhteiskuntaa, teollisuutta ja liiketoimintaa uudistumaan sekä raivaamme tietä energiasiirtymässä ja luonnonvarojen kestävässä käytössä.