Lappeenrannassa vuosien 2025–2026 aikana toteutetuissa kokeiluissa ja selvityksissä kertynyttä tietoa tehokkaista ilmastotoimista voidaan hyödyntää kaupungin tulevassa ilmasto- ja kestävän kehityksen työssä. LUT teki hankkeessa tiivistä yhteistyötä kaupungin sekä Lappeenrannan Asuntopalvelun ja Soilfoodin kanssa. Kaupunki vastasi muun muassa yhteiskäyttöautoihin, kaupunkipyöriin ja maanparannuskuituun liittyvien pilottien toteuttamisesta, ja LUT keräsi dataa ja teki tutkimusta pilotteihin liittyen sekä yleisemmällä tasolla.
”Tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja, jotka ovat sekä ilmaston kannalta hyödyllisiä että käytännössä toimivia. Kun toimiviksi todettuja ratkaisuja voidaan viedä eteenpäin, rakentuu vähähiilisempi Lappeenranta askel kerrallaan”, kertoo Lappeenrannan kaupungin ilmastokoordinaattori Petri Kero.
Lappeenrannassa asukkaisiin kohdistuvina ratkaisuina voisi olla esimerkiksi mahdollisuus ladata sähköautoa kotona tai käyttää sähköautoa ilman sellaisen omistamista. Kaupunki saisi samalla tietoa siitä, millaiset ratkaisut toimivat käytännössä ja millaisia hyötyjä niillä voidaan saavuttaa.
Sähköauton lataaminen kiinnostaa taloyhtiöissä
Sähköautojen lataamista selvitettiin 16 lappeenrantalaisessa taloyhtiössä. Selvityksen perusteella useimpiin taloyhtiöihin on mahdollista rakentaa latausjärjestelmä ilman koko sähköjärjestelmän uusimista. Asukkaiden kiinnostus kotilataukseen on myös selvä, sillä 75 prosenttia kyselyyn vastanneista ladattavan auton omistajista piti latauksen saatavuutta erittäin merkittävänä auton hankintapäätöksessä.
LUT-yliopiston nuoremman tutkijan Juho Venton mukaan latauspisteiden rakentamista ei useimmissa taloyhtiöissä tarvitse ajatella koko sähköjärjestelmän uusimisena.
”Olennaista on selvittää taloyhtiön lähtötilanne ja suunnitella järjestelmä niin, että sitä voidaan tarvittaessa laajentaa myöhemmin”, sanoo Vento.
Selvityksessä suositellaan vaiheittaista toteutusta, jossa esimerkiksi kaapelointi ja kaapelireitit suunnitellaan jo alussa tulevia tarpeita silmällä pitäen.
Autoa ei aina tarvitse omistaa
Lappeenrannan Asuntopalvelun kohteissa kokeiltiin sähköisiä yhteiskäyttöautoja, joiden avulla asukkaat voivat käyttää autoa ilman oman auton omistamista. Käyttöön tuotiin neljä sähköistä henkilöautoa eri puolille kaupunkia sekä yksi pakettiauto. Yhteiskäyttöauto voi sopia esimerkiksi asukkaalle, joka tarvitsee autoa vain satunnaisesti kauppareissulle, harrastuksiin tai mökkimatkalle.
Kokeilun aikana autot liikkuivat joissakin kohteissa paljon, ja kaksi autoa jää käyttöön myös jatkossa. Näin yhteiskäyttöä voidaan tarjota asukkaille myös hankkeen jälkeen.
Curious People -uutiskirje kertoo ratkaisuista, joilla autamme yhteiskuntaa, teollisuutta ja liiketoimintaa uudistumaan sekä raivaamme tietä energiasiirtymässä ja luonnonvarojen kestävässä käytössä.
Maanparannuksella hyötyjä pellolle ja ympäristölle
Tutkimuksessa selvitettiin myös kestäviä ratkaisuja maanviljelyn osalta, jolloin nousi esille maanparannuksen merkittävyys. Ravinnekuiduilla voidaan parantaa maan rakennetta ja multavuutta, mikä tukee pellon kasvukuntoa ja sadontuottokykyä. Samalla niiden avulla voidaan sitoa hiiltä maaperään ja vähentää ravinteiden vapautumista vesistöihin.
Teollisuuden sivuvirroista ravinteita valmistavan Soilfoodin maatalousmyynnin johtaja Mika Malin kertoo ravinnekuitujen käytön olevan Lappeenrannan alueella jo tuttua, ja kiinnostuksen kasvaneen viljelijöiden nähtyä niiden vaikutuksia käytännössä.
”Kun parannamme peltojen viljelyä ja tuotamme parempia satoja, tuotamme samalla arvoa myös ympäristölle ja luonnolle. Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, miten kaupunki voi tukea viljelijän tekemää ilmastotyötä, lisätä maan sadontuottoa ja edistää suomalaista kiertotaloutta”, Malin sanoo.
Hiilikädenjälki auttaa kohdistamaan ilmastotyötä
LUT tarkasteli hankkeessa ilmastoratkaisujen vaikutuksia hiilikädenjälkilaskennan avulla. Toisin kuin päästöjä kuvaava hiilijalanjälki, hiilikädenjälki kertoo ratkaisun aikaansaamista positiivisista ilmastovaikutuksista.
Laskennan avulla voidaan arvioida, millaisilla toimenpiteillä kaupunki voi edistää päästövähennyksiä myös oman organisaationsa rajojen ulkopuolella. Näin voidaan tunnistaa ratkaisuja, joiden vaikutukset ulottuvat esimerkiksi asukkaisiin, yrityksiin ja muihin sidosryhmiin. Toimenpiteiden hiilikädenjäljen laskeminen mahdollistaa kaupungin rajallisten resurssien kohdistamisen kaikista tehokkaimpien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Ilmastokoordinaattori Petri Kero muistuttaa, että hiilikädenjälkilaskentaan liittyy aina oletuksia ja epävarmuuksia.
”Tämän vuoksi laskennan lähtökohtien ja rajausten läpinäkyvyys on tärkeää. Menetelmä tarjoaa kuitenkin yhden työkalun kaupungin ilmastotyön ja tulevien toimenpiteiden suunnitteluun.”
HALT-hanke toteutettiin Lappeenrannan kaupungin johdolla ja yhteistyössä LUT-yliopiston kanssa vuosina 2025–2026.
Lisätietoja:
