Seuraamme tilannetta aktiivisesti ja tarkennamme koronaohjeistustamme tarpeen mukaan. Tavoitteemme on jatkaa opiskelua ja työskentelyä mahdollisimman normaalisti, mutta samalla tehdä osamme koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi viranomaisten suositusten mukaisesti.
Suomi tavoittelee hallitusohjelman mukaisesti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. LUT-yliopisto, teknologiayhtiö Wärtsilä ja energiayhtiö St1 ovat yhteistyössä laatineet raportin, joka näyttää miten Power-to-X-teknologioihin (P2X) perustuvat ratkaisut voivat tukea Suomea tavoitteen saavuttamisessa ja luoda täysin uuden kasvualueen maamme teknologiateollisuudelle.
Asiantuntijat arvioivat raportissaan, että uudet teolliset investoinnit olisivat noin 75–90 miljardia euroa. Näistä 35–45 miljardia kohdistuisi selluteollisuuspaikkakunnille synteesilaitoksiin ja 40–45 miljardia tuulivoimarakentamiseen taantuville alueille.
LUT-yliopiston johdolla käynnistynyt tutkimus rakentaa maa- ja metsätalouden sivuvirtoihin perustuvaa suomalaisen suojavarustetuotannon ekosysteemiä.
"Suomalainen potentiaali biopohjaisten kuitukankaiden valmistamiseksi on mielestäni alihyödynnetty", sanoo LUTin akatemiatutkija Katri Laatikainen.
Uusiutuvaan energiaan perustuva, lähes omavarainen ja vahvasti sähköön nojaava järjestelmä on Suomelle kilpailukykyinen vaihtoehto ja toteutettavissa vuonna 2050. Sen avulla Suomi voisi täyttää kansalliset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet.
"LUTin visio 2050:n hintalappu nousee kymmeniin miljardeihin euroihin, mutta sen maksaisivat pääasiassa investoijat, eivät veronmaksajat", sähkötekniikan professori Jarmo Partanen sanoo.
