Öljyvahingot ovat yksi vakavimmista uhkista merialueiden ekosysteemeille. Syrjäisillä alueilla, kuten esimerkiksi Pohjoisnapaa ympäröivällä arktisella alueella, torjuntavalmiutta ei ole mahdollista ylläpitää laajalla keräyskalustolla, ja öljyntorjunnassa käytettävät luonnonmukaiset hajotusaineet menettävät usein tehoaan kylmässä merivedessä.
LUTissa on tutkittu arktisille alueille soveltuvaa öljyntorjuntaratkaisua, jonka osana hyödynnetään biojätteitä.
Tietokoneohjelmiston tekemä, automatisoitu tunnistus on menetelmänä nopea. Aiemmin pikkiriikkisiä planktonsoluja on tunnistettu ihmissilmin mikroskoopin linssin läpi.
"Sadasta Itämerestä otetusta kuvanäytteestä olemme saaneet tekoälyn tunnistamaan yli 84 prosentin varmuudella jo 34 eri kasviplanktontyyppiä", tietojenkäsittelytekniikan professori Heikki Kälviäinen kertoo.
Luonnon arvoaineista hyödynnetään nykyisin kaupallisesti vain pieni osa.
Ultraääniavusteiseen uuttoon perustuva menetelmä voi vauhdittaa liiketoimintaa ja tuoda vaihtoehtoja synteettisille valmistusmentelmille esimerkiksi elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa.
Tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Karl-Erik Michelsen kirjoittaa, että yhteiskunnat estävät teknologista muutosta, jolla ilmastonmuutosta voitaisiin torjua.
"Poliittista vääntöä on käyty jo pidempään muun muassa ydinvoiman lisärakentamisesta, vaihtoehtoisten energiamuotojen tukemisesta, sähköautojen verohelpotuksista sekä maatalouden tukimuodoista".
