Esko Kolli
Asiamies, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö
[email protected]
+358 50 0712 458
Sami Selkälä
Perustaja, teknologiajohtaja, Innomost Oy
[email protected]
Suomalainen Innomost Oy on kehittänyt teknologian, jolla metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvästä koivun kuoresta valmistetaan arvokkaita raaka-aineita kosmetiikkaan, pakkauksiin, liimoihin ja teollisuuden pinnoitteisiin. Yhtiön perustaja Sami Selkälä näkee teknologiassa erityisen suuren mahdollisuuden muovien korvaamisessa.
"Kansainvälistä kysyntää on jo runsaasti, mutta tuotannon kasvattaminen teolliseen mittakaavaan edellyttää rahoitusta, jota Suomesta on ollut vaikea löytää."
Vihreän siirtymän tavoitteet eivät toteudu
Vaikka Innomostin raaka-aineita on jo kaupallisessa käytössä ja kansainvälinen kiinnostus on suurta, suuren tuotantokapasiteetin rakentaminen vaatii huomattavaa pääomaa.
"Rahoituksen hankkiminen on osoittautunut vaikeaksi. Olen yllättynyt siitä, ettei suomalaiselle metsäpohjaiselle materiaaliteknologialle ole löytynyt riittävästi pitkäjänteistä kasvurahoitusta."
"Sijoitusmarkkinoilla painottuvat tällä hetkellä muut toimialat ja lyhyemmän aikavälin mahdollisuudet. Myös Euroopan unionin rahoituksessa on tullut vastaan yllättäviä haasteita."
Selkälä kokee tilanteen ristiriitaiseksi suhteessa Euroopan vihreän siirtymän tavoitteisiin.
"Samaan aikaan kun yrityksiä kannustetaan vähentämään fossiilisten raaka-aineiden käyttöä, uusien materiaaliteknologioiden teollistaminen voi jäädä rahoituksesta kiinni."
"Pidän suurten metsäteollisuusyritysten osallistumista uusien teknologioiden kehittämiseen tärkeänä. Jos suuret yritykset haluavat synnyttää jotakin uutta, niiden pitää myös panostaa siihen."
Selkälä arvioi, että pitkäjänteisen rahoituksen puute voi johtaa siihen, että lupaavien suomalaisten materiaaliteknologiayritysten omistus siirtyy ratkaisevassa kasvuvaiheessa ulkomaille tai lupaavat suuren potentiaalin mahdollisuudet jäävät kokonaan hyödyntämättä.
left
Fossiilisia korvaavien tuotteiden kansainvälinen kysyntä kasvussa globaalisti
Fossiilisia raaka-aineita korvaavien tuotteiden kysyntää vauhdittavat sekä yritysten vastuullisuustavoitteet että pakkausmateriaaleihin kohdistuvat sääntelyvaatimukset.
"Euroopan unionissa pakkausten kierrätettävyyteen ja materiaalivalintoihin kohdistuu uusia vaatimuksia, mikä näkyy yritysten materiaalivalinnoissa ja tuotekehityksessä. Asiakkaat kysyvät Euroopassa ja sen ulkopuolisilla markkinoilla, onko tuote kierrätettävä, fossiilivapaa, muovivapaa ja kompostoituva."
Selkälän mukaan erityisen kiinnostavia kasvavia markkinoita ovat Intia ja Kiina.
"Molemmissa maissa toimii suuria pakkausmateriaalien valmistajia, joiden tarpeisiin koivunkuoripohjaiset pinnoitteet voivat soveltua. Intiassa kasvava keskiluokka ja kulutuksen lisääntyminen avaavat uusia mahdollisuuksia pakkausratkaisuille. Kiinassa puolestaan on merkittävää pakkaus- ja paperiteollisuutta, joka etsii uusia materiaaliteknologioita."
"Näemme Kiinan ennen kaikkea asiakkaana, emme kilpailijana. Olemme saaneet patenttisuojaa myös Kiinassa tuotteidemme laadukkaalle valmistukselle ja pakkauspinnoitteisiin liittyville ratkaisuille. Kansainvälisen markkinan koko tekee mahdolliseksi sen, että suhteellisen pienestä suomalaisesta materiaaliteknologiayrityksestä voisi kasvaa huomattava teollinen toimija."
right
Metsäteollisuuden tulevaisuus rakentuu monista tuotteista
Suomalaisen metsäteollisuuden rakennemuutos herättää kysymyksen siitä, millaiset tuotteet voivat tulevaisuudessa korvata perinteisen paino- ja kirjoituspaperin vähenevää kysyntää.
"Ratkaisu ei löydy yhdestä uudesta jättituotteesta. Meillä on mahdollisuuksia monissa korkean jalostusarvon tuotteissa, joita valmistetaan erilaisista puun komponenteista ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Suomeen voisi syntyä uusia merkittäviä materiaaliteollisuuden yrityksiä, jos teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen panostettaisiin riittävästi."
Pelkkä raaka-aineen tuottaminen ei Selkälän mukaan tuota arvonlisää, mutta lopputuotteiden valmistus voisi synnyttää Suomeen uutta liiketoimintaa.
"On mahdollista, että Innomostin raaka-aineiden ympärille kehittyisi uusia suomalaisia kosmetiikka-, kemian- tai muita erikoistuoteyrityksiä."
"Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää useilla toimialoilla, ja asiakkaat vastaavat omien lopputuotteidensa kehittämisestä. Tämä mahdollistaa keskittymisen siihen, missä yhtiön oma osaaminen on vahvinta: koivunkuoren yhdisteiden erottamiseen, jalostamiseen ja teolliseen valmistukseen."
Koivunkuoresta kosmetiikka- ja pakkausteollisuuden raaka-aine
Selkälän mukaan koivun kuori sisältää luonnostaan kemiallisia yhdisteitä, joiden tehtävänä on suojata puuta kosteudelta ja ympäristön rasituksilta.
"Erotamme koivun kuoresta muun muassa betuliinia sekä suberiinin rasvahappoyhdisteitä. Niitä voidaan käyttää sekä kosmetiikan raaka-aineina, että vettä hylkivissä pinnoitteissa ja liimoissa ja elintarvikepakkausten suojaavissa kerroksissa."
"Erityisesti koivun valkoisessa ulkokuoressa esiintyvää betuliinia voi olla noin 30 prosenttia materiaalista. Näin suuri pitoisuus tekee yhdisteen erottamisesta teollisesti kiinnostavaa. Olemme optimoineet laadun ja aloittanut toimittamaan betuliinia kosmetiikkateollisuuteen."
Kosmetiikassa betuliinia hyödynnetään erityisesti ihonhoitotuotteiden raaka-aineena sekä tuotteiden koostumukseen vaikuttavana vettä hylkivänä ainesosana.
"Olemme tehneet betuliinilla sekä solutason tutkimuksia että kuluttajatestejä, joissa on selvitetty sen vaikutuksia ongelmaihoon. Olemme saaneet omissa testeissämme lupaavia tuloksia myös vaikeista iho-ongelmista kärsivillä käyttäjillä", sanoo Selkälä.
"Betuliinia voidaan käyttää myös erilaisissa vettä hylkivissä materiaaleissa ja antimikrobisten pintojen raaka-aineena. Näen suurimman kasvumahdollisuuden nykyisin pakkausteollisuudessa. Elintarvikepakkausten ja muiden materiaalien pinnoitteet ovat tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin kysynnän kohde meille."
Pakkausteollisuudessa liikkuvat materiaalimäärät ovat moninkertaisia kosmetiikkateollisuuteen verrattuna.
"Vaikka kosmetiikan raaka-aineista voidaan saada korkea kilohinta, pakkausmateriaalit tarjoavat mahdollisuuden huomattavasti suurempiin tuotantomääriin. Nestepakkausten pinnoitteilta vaaditaan samanaikaisesti useita suojaominaisuuksia. Materiaalin pitää kestää kosteutta ja rasvaa sekä estää tarvittavassa määrin vesihöyryn ja hapen läpäisyä."
"Juuri tämä tekee pinnoitteista kiinnostavan mahdollisuuden suomalaiselle metsäbiotaloudelle. Metsästä saatavaa kuitua voidaan käyttää pakkauksen runkomateriaalina, mutta lisäarvo syntyy myös siitä, millaisia teknisiä ominaisuuksia pakkaukselle ja kuitutuotteille pystytään antamaan", muistuttaa Selkälä.
LUT-yliopisto ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ovat jakaneet yhteistyössä vuodesta 2020 alkaen 30 000 euron suuruisen Metsä360 tunnustuksen. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.
Teksti: Markku Laukkanen
Lisätietoa julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Kollin Säätiön sivustoilla.
Lisätietoja:
Taija Hämäläinen
Tutkimusjohtaja
LENS Common activities
